Aikajana

350 000 - 400 000 eaa ensimmäiset jäljet pigmenttien käytöstä Zambiassa ihon koristeluun ja hautaamisessa - todisteaineisto on vielä hataraa

60 000 eaa jälkiä pigmenttien käytöstä hautauksen yhteydessä

35 000 -20 000 eaa Vanhimmat maalaukset Länsi-Afrikan ja Euroopan luolissa. Luolamaalauksissa käytettyjä värejä olivat mm. musta hiili [PBk8], mangaanimusta [PBk14], valkoinen kalkki (kaoliini) [PW18], punaiset (punaokra; hematiitti) [PR102], keltaiset (keltaokra; limoniitti) [PY43] ja ruskeat maavärit [PBr7].

10000- n.2100 Kiina: ensimmäiset merkit värien käytöstä löytyvät neoliittiselta ajalta, etenkin keramiikasta.

9000 eaa - 3000 eaa Lähi-Itä: Lampaat, vuohet ja koirat vähitellen kotieläimiksi.

8000 eaa Muinaisen Fryygian alueelta löydetty hautapaikka, joka oli peitetty useilla villa- ja pellavatekstiileillä, jälkiä myös tyyrianpurppurasta sekä hamppu- ja mohairtekstiilien jäämiä.

7160-6150 eaa Lähi-Itä: Juudean aavikolta (nykyisen Palestiinan alue) luolasta löytynyt neoliittiselle ajalle ajoittuva löytö: erilaisia tekstiilejä ja mm. siniseksi värjätty helmin ja simpukankuorin koristeltu tekstiili.

7000 eaa Pellava tunnettiin Syyriassa ja Turkissa.

6500 - 5500 eaa atal Hyk, Turkki: punaisiksi, keltaisiksi ja sinisiksi värjättyjä vaatteita

6000 eaa - 3000 eaa Syyria: lampaiden kasvatus.

6000 eaa Catal Huyuk: vanhin tunnettu tekstiili (James Malletin kaivaukset) (?)

5500 eaa Tizra, Unkari: kaivauksissa löytynyt useita majoja, jotka ajoittuvat n. vuoteen 5500 eaa. Muutamissa majoista löytynyt savisia kangaspuiden painoja.

5500 eaa Useita pellavalajeja tunnettiin.

n. 5000 eaa Väriaineita saatiin mm. hienoksi jauhetuista mineraaleista. Egyptissä kaivettiin mm. amatsoniittiä (vihreä väriaine), malakiittia (vihreä väriaine), fluoriittia, hematiittia (punainen) [PR102], sinooperia (punainen); lapis lazuli [NB2] tunnettiin ja sitä käytettiin koruna.

4500 eaa Kangaspuut keksittiin.

4000 eaa

Krappilakka kipsin päälle saostettuna oli ensimmäinen orgaaninen värijauhe.

Kiina: vesi- ja lakkapitoisten maalien kehittäminen; Ning-Po -lakkaa saatiin Rhus vernicflua -puusta

Intia: alkoholipohjaisten värjäysaineiden ja lakkojen valmistaminen kasviperäisistä väreistä

Välimeren alue: Keitettyä puunmahlaa sekoitettiin tärpättiin ('pihkamaalit'); alkoholia käytettiin juomaksi ja alkoholipitoisten kasvimaalien ohenteeksi; myös vesiohenteisia kasviuutteita tunnettiin.

Pakistan: puuvillansiemeniä löydetty.

3600 eaa Egypti: jälkiä egyptinsinisestä [PB31]

3600 eaa Kiina: silkki.

3500 eaa Egypti: vesi- ja kalkkipohjaiset värit

Theba, Egypti: indigolla värjätty asuste n. 3500 eaa.

3500 (-3300 eaa) Sumeria: Lampaiden kasvatus tuli tärkeäksi elinkeinoksi.

3400 eaa lapis lazulia [NB2] kaivettiin Afghanistanissa ja Mesopotamiassa.

3300 eaa Tiroli, ötztalin Alpit: ötzi, vanhin muumioitunut ehjänä löydetty ruumis (saksalainen turisti Helmut Simon löysi sen 1991) ötzillä oli yllään mm peuran nahasta kursittu turkisviitta ja heinällä täytetyt nahkakengät. Lyhyet siniset viivat hänen ihollaan on tulkittu joko varhaisimmiksi tunnetuiksi tatuoinneiksi tai neoliittisen kirurgian jäljiksi.

3100 eaa egyptinsininen [PB31] mm. Mesopotamiassa

3000 eaa

Egypti: orpimentti tunnettiin; atsuriitistä (kuparilasuuri) sinistä väriainetta.

Keinotekoisia tunnettuja värejä olivat mm. mönjä, liuskevalkoinen ja vermillion (luonnonvärinä sinooperi).

Induksen laakso (nykyisen Pakistanin alue): värimatara tunnettiin

Intia: löydetty värimataralla värjätty puuvillan säie, joka ajoittuu vuoteen 3000 eaa.

Intia: maininta kasviväreistä intialaisessa käsikirjoituksessa

Lampaiden kasvatusta Jordaniassa ja Israelissa.

2600 eaa Kiina: varhaisimpia merkintöjä tekstiilivärjäyksestä.

2500 eaa

Kiina: kobolttisinistä keramiikka-astioissa

Lyijymaalit.

Theba, Egypti: löydetty indigolla värjätty asuste, joka ajoittuu vuoteen 2500 eaa.

Induksen jokilaakso: väestön uskotaan olleen alueen ensimmäisiä värjäreitä

Vanhin säilynyt kirjallinen papyrusrulla (Prisse), jossa maininta värjäyksestä; säilytetään Louvressa Pariisissa

2200 eaa Egypti: kermes

2000 eaa

(tai aiemmin) kermes/karmosiini

Egypti: merkkejä siitä, että egyptiläiset sekoittivat metallisuoloja kiinnittääkseen väriaineet

1800 eaa Ur: pääasiallinen vientituote on villa

1600 eaa

Kreeta: ensimmäiset merkit purppuravärjäyksestä (Purpurea lapillus, Murex brandaris); Tyyrian purppura mainitaan teksteissä

Värjäysainetta 3200 vuotta vanhassa pronssiaikaisessa ruukunsirpaleessa, löytynyt Tel Shikmonasta Kuva P'til Tekhelet [The Association for the Promotion and Distribution of Tekhelet / Jerusalem, Israel] luvalla.

1500 eaa

Foinikia: tyyrialainen purppura; joidenkin lähteiden mukaan foinikialaiset kehittivät tyyrianpurppuravärjäyksen 1400-luvulla eaa ja joidenkin lähteiden mukaan vasta viimeisellä vuosituhannella eaa

keltainen antimoniväri (ns. napolinkeltainen) (tai 500 eaa)

Pystykutomapuut

1370 eaa Egypti, Tell el `Amara: alitsariinivärjättyjä punaisia tekstiilejä

1000 eaa

foinikialaiset tuntevat mönjän

1000 eaa Rooma: verdigris/vertigris (espanjanvihreä). Roomalaisten ensimmäinen keinotekoinen väri; luultavasti egyptiläiset olivat valmistaneet sitä jo aiemmin.

900 eaa Kiina: bresiljapuuta Indonesiasta - punaisten ja burgundinpunaisten värisävyjen värjäämiseen

700 eaa

Israelista, Tell Beit Mirsimistä on löydetty kolmekymmentä 700-luvulle eaa sijoittuvaa värjäyspajaa.

Assyrian kuningas Sanherib (Sennacherib) aloitti puuvillan tuottamisen Assyriassa

715 eaa Rooma: villan värjäämisestä käsityöammatti

600 eaa

Babylonia: sinkki- ja vismuttioksideja sisältäviä väriaineita käytettiin Babyloniassa

638 eaa Tyyria: värjäysteollisuus tuhoutuu, kun Tyyria valloitetaan

500 eaa

keltainen antimoniväri (ns. napolinkeltainen) (tai 1500 eaa)

(ehkä aiemmin) roomalaiset käyttivät smalttia

Kiina: kiinansininen, kiinanpurppura (egyptinsinisen tapainen bariumia sisältävä väri)

Persia: tyyrianpurppuraa käytetään Persian kuninkaallisten vaatteissa

490 eaa Persia: Tekstiilien tikkaaminen tunnettiin; Maratonin

taistelussa 490 eaa käytettiin tikattuja vaatteita haarniskana

400 eaa

Rooma, Kreikka: lyijymönjä, lyijymönjävalkoinen

Turkki, Aperlae: perustettiin 400 eaa todennäköisesti tyyrianpurppuraa tuottavien kotiloiden viljelemistä varten. Aperlaesta ei ole kirjoitettua todistusaineistoa, mutta arkeologiesten todisteiden mukaan siellä asui noin 2000 ihmistä. Kaupungin ulkolaitamille on kasattu suuri kasa Murex-kotiloita. Alueelta löytyneitä suuria tankkeja todennäköisesti käytettiin väriaineen valmistukseen ja säilömiseen.

331 eaa Persia: Aleksanteri Suuri löysi lähes 190 vuotta vanhoja purppuraisia asusteita valloittaessaan Susan, Persian pääkaupungin.

327 eaa Intia: Aleksanteri Suuri mainitsi Intian kauniit painetut puuvillat

200 eaa

Kiina: nykyaikainen sivellin

236 eaa Egypti: papyruksessa mainitaan, että värjäreillä on väsyneet silmät ja että he haisevat kalalle

130 eaa -273 Israel: asusteet noudattavat juutalaista lakia, jonka mukaan eläin- ja kasviperäiset kuidut eivät saa sekoittua.

100 eaa

Ludiuksen kirjoituksessa mainitaan pellavaöljy sideaineena

Rooma: pompeijinsininen; Kiina: synteettinen lyijypunainen

64 eaa Tyyria Rooman vallan alle.

60 eaa Gaius Julis Caesar määräsi, että vain hänellä saa olla purppuratooga

100-LUKU

Kiina: paperi keksittiin

Indigo-kasvi (Polygonum tinctoria) Japaniin Kiinasta

Julius Pollux listasi 12 väriä

100-200 -luvuilta on löytynyt roomalaisia hautoja, joissa värimataralla ja indigolla värjätyt asusteet ovat korvanneet keisarillisella purppuralla värjätyt asusteet

200-luvulla Kreikkalainen papyrus - vanhin tunnettu värjäysresepti - ns. 'Tukholma Papyrus - Stockholm Papyrus' löytyy haudasta; se sisältää ohjeet 'imitaatiopurppuran' tekemiseen

218 Keisari Elagabalus (t. Heliogabalus t. Varius Avitus Bassus) (218-222) oli ensimmäinen Rooman keisari, joka pukeutui silkkiin

273 Rooma: Keisari Aurelianuksen vaimo tilaa purppuravärjättyä silkkiä, mutta keisari peruu tilauksen sen kalleuden vuoksi

300-LUKU

Kiina: keinotekoisen sinooperin valmistusmenetelmä tunnettiin todennäköisesti

392 Rooma: Bysantin keisari Theodosius kielsi tiettyjen purppurasävyjen käytön muilta kuin keisarillisen perheen jäseniltä kuolemanrangaistuksen uhalla

400-LUKU

koptit värjäsivät useilla väreillä

500-LUKU

Lapis lazuli-mineraali (ultramariini) [NB2] käyttöön Euroopassa

Aetius mainitsee taiteilijoiden käyttävän öljyväriä

Zosimus vihjaisee tuntevansa keinotekoisen sinooperin valmistusmenetelmän

sulkakynä käyttöön

638 tyyrianpurppuran tuotanto lakkaa

700-LUKU

Kiina: merkintöjä vahavärjäysmenetelmistä (batiikki)

Kiina: kuivamenetelmällä valmistettu sinooperi

Etelä-Amerikka: Mayoilla maya-sininen pigmentti

arabialaisilla paperinvalmistustaito (kiinalaisilta tai persialaisilta)

800-LUKU

kuivamenetelmällä valmistettu sinooperi, valmistuskeino arabialaisille alkemisteille (Kiinasta?)

Kiina: puupiirroksia

900-LUKU

maalaukseen käytettiin öljyllä kyllästettyjä värejä; käsittelytapaa ei tiedetä

paavien pullat kirjoitettiin puuvillapaperille

Venäjä: vanhin säilynyt musteella kirjoitettu dokumentti, keisarien Olegin ja Igorin sopimus

925 Saksa: villavärjäreiden kilta perustetaan

1000-LUKU

Japani: puupiirroksia

1000-1100 Arabialaiset toivat bresiljapuuta Eurooppaan (vai vasta 1321?)

1007 Sandersheim kirkon inventaarioluettelo on kirjoitettu vuoteen 1007 päivätylle puuvillapaperille

1049 Englanti: Bodleian kirjoitukset, maan vanhin käsikirjoitus (kirjoitettu puuvilla paperille)

1085 Espanja / Toledo: paperia alettiin valmistaa puuvillan sijaan lumpusta

1100-LUKU

Arabialaiset toivat sahramin Espanjaan

Arabia: vanhin tunnettu pellavapaperille painettu käsikirjoitus; arabialaisia hyvin värikkäästi kuvitettuja satiinipaperille kirjoitettuja käsikirjoituksia

Thaimaa: gummi-gutan käytöstä keltaisena musteena todisteita thaimaalaisissa käsikirjoituksissa

Eurooppa: samettia valmistettiin

1180 Englanti, Lontoo: perustettiin pippurinmyyjien kilta (myöhemmin mausteiden myyjiä) perustetaan. Vuonna 1429 killan nimi muuttui: The Grocers' Company (sana 'grocer' eli sekatavarakauppias tulee ranskankielisestä tukkukauppaa tarkoittavasta 'vendre en gros'). Organisaation tehtävä oli hallita mausteiden, lääkkeiden ja värjäysaineiden kauppaa.

1188 Englanti: ensimmäinen merkintä värjäreiden killasta

1197 Englanti: Juhana Maaton vaati parlamenttia laatimaan säännön villan värjäykselle, jotta kansa välttyisi huonolaatuisilta tuotteilta

1200-LUKU

Firenze: Rucellia uudelleenkeksi muinaisen taidon valmistaa purppuraväriä Lähi-Aasiasta tuoduilla jäkälillä

Saksa: värimorsinkoa alettiin viljellä suurissa määrin.

Eurooppa: Aikakauden tärkeimmät värjäysaineet: värimorsinko, värimatara ja värireseda.

Korea: metallilevyjä käytettiin painamiseen. Luultavimmin käytössä öljypohjaisia värejä, mm. sinooperia.

Japani: hakko-date -värjäys

arabialainen fyysikko Abdollatiph mainitsi, että Egyptissä muumioiden kääreitä käytettiin käärepaperina kaupoissa

1212 Firenze: luetteloissa oli yli 200 värjäriä ja räätäliä

1292 Tanska: sametti käytössä

1293 vanhin tunnettu vesileima pellavapaperissa

1300-1400 -luvut värimatarasta saatu punainen väri garantia (garance, garanza) vakiinnutti asemaansa

1300-LUKU

Eurooppa: vanhimmat tunnetut puupiirrokset 1300-luvun lopulta

Lakmus, uusi jäkälistä saatu purppuraväri laajemmille markkinoille

Vuosisadan alussa merkintöjä sametin käytöstä Norjassa; Ruotsissa ensimmäiset merkinnät sametista 1300-luvun puolesta välistä, mutta sitä on säilynyt vain vuosisadan lopun tai 1400-luvun alun kirkkotekstiileissä

1321 Brasiljapuu / Brasilianpuu mainittiin ensimmäisen kerran (vai jo 1000-luvulla?); sitä saatiin Intiasta ja Indonesiasta.

1327-1377 Englanti: Edvard III, "Royal Wool Merchant" tarjosi suojelusta kaikille Englannissa asuville ulkomaalaisille ja kaikille, jotka halusivat tulla auttamaan tekstiiliteollisuuden tehostamisessa

1336 ja 1347 Turku: ensimmäiset tiedot rekisteröidyistä maalareista (Turun tuomiokirkon suuri tilikirja). Suomen ensimmäinen virallinen maalari oli nimeltään Konrad Pikter.

1341 Itäaasia: vanhin tunnettu monivärinen puupainolaatoin painettu teos

1387 Eurooppa: grafiitilla viivoitettu dokumentti

1390 Saksa: maan ensimmäinen paperimylly / Ulman Strother, Nürnberg

1400-LUKU

1400-luvulla Asteekit valloittivat Maya-valtion. Yksitoista Maya-kaupunkia maksoi kukin vuosittaisen veron: 2000 koristeltua puuvillapeittoa ja 40 pussia kokenillia.

Italia: 1400-luvun alussa Cennino Cennini Padovasta kuvasi kankaanpainannan kirjassaan

Eurooppa: kuparipiirrosta alettiin käyttää mm. pelikorttien valmistukseen

Eurooppa: 1400-luvulta löytyy merkintöjä, että tuolloin kankaanpainantaan käytettyjä välineitä käytettiin myös kirjojen painamiseen.

Japani: Itazome-värjäys (värjättävä tekstiili asetellaan taiteiltuna kahden laatan väliin, joista toiseen on kaiverrettu koristekuvio)

1420-LUKU Flander: van Eyckin veljekset kehittävät modernin öljyvärimaalauksen (eritoten lasuurimaalaus)

1429 Italia: ensimmäinen eurooppalainen värjäystä käsittelevä kirja "Mariegola Dell'Arte de Tentori" julkaistiin? (Kirjasta löytyy useimpia mainintoja julkaisuista, yleensä aina samalla yksinkertaisella lauseella; tietokannoista ja luotettavista lähteistä varmennusta tälle kirjalle ei ole löytynyt)

1440-LUKU [kirjapaino, jossa käytettiin irtokirjaimia]

1440 Jean Gobelin perusti Seinen rannalle Pariisiin väritehtaan

1457 Eurooppa: kuvitettu psalttari (koristeellisine alkukirjaimineen) painettiin kahdella värillä [Johann Fust ja Peter Schoeffer]

1464 Paavi Paavali II esitteli ns. 'kaardinaalipurppuran', joka itseasiassa oli kermes-punaista (karmosiini).

1470-LUKU Eurooppa: öljyvärimaalaustekniikka kulkeutuu Pohjois-Euroopasta Italiaan

1472 Edward IV perusti Dyers' Company of London, jolla on värjäysteollisuuden monopoli usean vuoden ajan

1492 / 1498 ensinmainittuna vuonna löydettiin Amerikka, jälkimmäisenä itä-Intian meritie: Eurooppaan tuotiin uusia väriaineita kuten sahramia, santelipuuta ja indigosinistä

1500-LUKU

smaltti, van Dyckin ruskea, sinipuu

Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa alettiin värjäyskasvien teollinen viljely; eurooppalainen tekstiilivärjäysteollisuus alkoi kehittyä

Eurooppa: tuonti-indigo alkaa uhata maiden omaa värimorsingon tuotantoa; useita indigon käytön kieltäviä lakeja

(vuosisadan puoliväli) karmiini tunnettu Euroopassa

(vuosisadan loppu) Englannissa grafiittisuikalekyniä

1500-luvulla taiteilijat alkoivat yleisesti käyttää kuivuvia öljyjä (öljyvärit). Samaan aikaan opittiin öljylakkojen teko (luonnonhartsit + kuivuvat öljyt). Puu- ja metallilevyt alkoivat väistyä pellavakankaan tieltä maalauspohjina.

1502 espanjalaiset toivat sinipuun Eurooppaan, Englannissa sitä käytettiin vasta n. 1575

1510 fustiikki tuotiin Eurooppaan Espanjan kautta

1519 (1523?) Eurooppaan lähetettiin loisteliaasti painettuja kankaita: intiaanit hallitsivat kankaanpainannan paremmin kuin eurooppalaiset. Meksikosta ja Perusta vietiin kokenillia Espanjaan.

1525 1525 Englanti: n. 15-vuotiaan Elizabeth Lucarin essee 'Curious Calligraphy'

1532 Meksikon valloittamisen jälkeen karmiini (kokenilli) Eurooppaan

1548 Ensimmäinen pelkästään värjäystä käsittelevä julkaistiin Venetsiassa - Gioanventura Rosetti: Plichto - de larte de tentori che insegna tenger pan[n]I telle banbasi et sede si per larthe magiore come per la comvne. Siinä mainitaan mm. värimorsinko ja indigo, kermes, kokenilli, krappi, alkanna; resedam sahrami, kurkuma; väriomena Plictho

1549 Matthioli kuvailee kokenillin

1551 Venäjä: vanhin Venäjällä painettu kirja oli slaavilainen psalttari (Kiev)

1577 Saksa: tuonti-indigon käyttäminen kielletään (vasta 1607?)

1591 Suomi: vanhin puupintojen ulkomaalauksesta kertova tieto: Juhana III määräsi voutinsa maalaamaan Yläneen kartanon päärakennuksen

1598 Ranska: tuonti-indigon käyttö kielletään

1600-LUKU

bremeninsininen

kumigutta Eurooppaan

1600-luvulle tultaessa Englannissa värejä saatettiin ostaa jo valmiiksi sekoitettuina maaleina (esim. kelta- ja punaokra, valkoinen lyijy...) esim. rakennusten tai laivojen maalaamista varten. Vuosisadan lopulle tultaessa myös taiteilijat saivat valmiiksi sekoittuina värejä.

mezzotinto

Amsterdam kuivaprosessilla valmistetun keinotekoisen sinooperin valmistuskeskus

1600-luvulla Kiinassa alkoi moniväripainatus puulaatoilla

1600-luvun puolessavälissä englantilaiset sinipuun kerääjät Kamputseassa Hondurasissa saattoivat saada suurempaa palkkaa työstään, joka oli vaaralllista mm. luonnonolojen ja sairauksien vuoksi.

1607 Saksa: tuonti-indigon käyttäminen kielletään (jo 1577?)

1609 Ranska: lakiin kirjoitettiin kuolemantuomio rangaistukseksi indigon käyttämisestä

1611 Suomi/Ruotsi: astronomi, pappi ja neoplatonisti Aron Sigfrid Forsiuksen (1569-1637) väriympyrää pidetään vanhimpana tunnettuna värijärjestelmänä

1614 Englanti: 'puulla värjääminen' (sinipuu, fustiikki jne.) esiteltiin

1620-l - 1646 välillä kupariresinaatin ensimmäinen tunnettu ohje (de Mayerne)

1620 hollantilainen kemisti Drebbel tuotti uutta kirkkaanpunaista sekoittamalla kokenillia ja tinaa

1630-luvun alku Eurooppa: East India Company tuo kalikoo-kangasta Calicutin kaupungista Intiasta

1630 Hollantilainen kemisti Cornelius Drebbel keksi käyttää tinapuretteita kokenillin kanssa, lopputuloksena kirkkaanpunainen väri

1633 Turku: maalareiden, puuseppien ja lasiseppien ammattikunta

1638 Japani: kenpozome värjäystapa [Kenpo Yoshioka]

1640 guttia (aito) [NY24; garcinia gum resin]

1649 Pohjois-Amerikka: ensimmäinen merkintä indigon kasvattamisesta Pohjois-Amerikan maaperällä

1600-l puoliväli Intian muste (indian ink, amer. India ink)

1657 synteettinen kuparikarbonaatti (Robert Boyle)

1660 Englanti: tuonti-indigon käyttökielto kumotaan

1662 Ludvig XIV osti Gobelinin väritehtaan ja teki siitä taidekeskuksen, johon palkattiin taiteilijoita ja käsityöläisiä valmistamaan kuningasta ylistäviä tuotteita

1664 Robert Hook: Micrographia - tekokuitua voitaisiin valmistaa

1668 Japani: Maanviljelijät eivät saaneet värjätä vaatteitaan purppuraiseksi ja muutenkin värjäämiseen tarvittiin lupa. Värjättyjen tekstiilien maahantuonti oli kielletty (muutenkin maahantuontia rajoitettiin suuresti).

1679 I tekstiilipaino / Amsterdam

1681 Japani: arimatsu-kyukyuri -värjäys esiteltiin

1688 Gottfried Schulz keinotekoisen sinooperin kuivavalmistusprosessi [Saksa (1687?)]

1688 Skotlantilaisista värjäreistä oli tulossa niin varakkaita, että he alkoivat uhata Englannin värjäreitä. Englannin kuningas Jaakko II kielsi värjäämättömän kankaan viennin maasta. Näin haluttiin tukea kotimaista värjäysteollisuutta.

1689 Augsburg, Saksa: kalikoopainatus alkoi ja kasvoi myöhemmin suureksi teollisuuden alaksi Saksassa

1690 USA: maan ensimmäinen paperimylly / William Rittenhouse, Germantown

1694 Suomi: kuninkaallisen päätöksen mukaan kaikissa sotilasvirkataloiksi määrätyissä rakennuksista tuli käyttää punamultaa

1600-l loppu Japani yuzen-värjäystapa (Miyazaki Yuzensai)

1700-LUKU

bremeninvihreä

Eurooppa: 1700-1800-luvuilla käyttöön puupiirroksen paranneltuja muotoja: syväpainatukseen tarkoitettu puukaiverrus ja väripuupiirrokset

1700-luvulla: Buckinghamin palatsin vartijoiden takit värjättiin kokenillilla 1950-luvulle saakka

1700-luvulla: öljyväriä alettiin valmistaa teollisesti; öljymaaleilla alettiin maalata kiinteitä sisutuksia ja huonekaluja

1700-puolivälissä liitupiirros, crayon- ja pistegravyyri, akvatinta

1704 preussinsininen / berliininsininen / pariisinsininen / rautasininen / milorisininen / pronssisininen / turnbullinsininen (saksalainen Diesbach/ Berliini); preussinsininen oli ensimmäinen synteettinen epäorgaaninen väri ja sen keksimistä pidetään pigmenttiteollisuuden alkuna

1710 Kolmivärinen painomenetelmä keksittiin

1719 Englanti: Jacques-Christophe Le Blond hakipatentin kehittämälleen painoprosessille, jossa käytettiin neljää väriä (sininen, punainen, keltainen ja musta)

· Reaumer: paperin raaka-aineena voitaisiin käyttää puuta

1720 Ruotsi: vanhin värjäyskirja - Johan Linder: Svenska Färgekonst

1721 sinkkivalkoinen, kiinanvalkoinen [PW4]

1724 preussinsininen / berliininsininen / pariisinsininen / rautasininen / milorisininen / antwerpinsininen / pronssisininen kaupalliseen käyttöön

1735 Suomi: ruotsalaisen matkailijan kuvaus Turusta: '[...] enimmäkseen puutaloja, joista vain hyvin harvat on maalattu punaisiksi kuten Ruotsin kaupungeissa.'

1737 Ranska/Saksa: tuonti-indigon käyttökielto kumotaan

1745 Englanti: indigoa aletaan viljellä kaupallisiin tarkoituksiin; myöhemmin hinta putoaa niin alas, että tulee halvemmaksi tuottaa väriaine Englannissa kuin tuoda se idästä

1746 Etelä-Carolina: englantilaiset aloittavat indigon kaupallisen viljelyn (Eliza Lucas Pinckney)

n. 1750 venetsianpunainen (synteettinen punainen rautaoksidi) [PR101]

1750 ensimmäinen aniliinihavainto (Helot)

1755 Tobias Mayer (matemaatikko, Saksa) kehitti matematiikkaan perustuvan väriteorian - pääväreiksi sen mukaan tulevat punainen, sininen ja keltainen

1757 Tobias Mayer (matemaatikko, Saksa) yritti löytää ihmisen ilman apulaitteita havaitsemien värien täsmällisen määrän

· Englanti: tekstiilien painaminen kuparilaatoilla kehitetään

1758 napolinkeltainen Euroopassa (vai 1400-luvulla?)

1761 Saksalainen kynätehdas Faber aloitti toimintansa (vuodesta 1881 valmisti myös musteita)

1766 Englanti: Cuthbert Gordon patentoi cudbear -jäkälävärin

· Englanti: William Reeves keksi myydä vesivärinappeja, joihin oli sekoitettu hunajaa, mikä esti värin halkeilun.

1768 Euler: valon aallonpituus määrittää sen värin

1770 Ruotsi: scheelenvihreä keksitään (Carl Wilhelm Scheele)

1771 brittiläinen kemisti Peter Woulfe valmisti pikriinihappoa lisäämällä typpihappoa indigoon; keltaisena värjäysaineena sitä alettiin käyttää vasta 1849

1774 Ruotsi: Kloori keksitään - se nopeuttaa huomattavasti valkaisemista (Carl Wilhelm Scheele)

1775 Ruotsi: scheelenvihreän tiedot julkaistaan (Carl Wilhelm Scheele)

· patenttikeltainen / turnerinkeltainen Scheele julkaisi tietonsa; Turner patentoi 1781 (vai 1871?)

· Wien: kobolttiarsenaatti (Leithner)

· Göttingen, Saksa: Fyysikko George Christopher Lichtenberg julkaisi Tobias Mayerin väritriangelin.

1777 kobolttialuminaatti (Gahn Falunissa ja Wenzel Freibergissä, vai 1775?)

1780 kobolttivihreä / rinmaninvihreä, alettiin tuottaa 1835 [PG19; kobolttisinkkioksidi] (Rinmann, Ruotsi)

1781 patenttikeltainen / turnerinkeltainen - Scheele julkaisi tietonsa 1775; Turner patentoi 1781

1783-85 rullapainatus kehitettiin

1784 Suomi: maalareiden (oma) ammattikunta

1785 Englanti: Edward Bancroft sai 1785 Englannin parlamentilta yksinoikeudet käyttää keksimäänsä keltaista väriainetta, kversitiiniä

1786 Bertholet, Ranska: kaupallinen valkailulaitos

1788 schweinfurtinvihreä / keisarinvihreä / kasselinvihreä / pariisinvihreä / myrkynvihreä (engl. emeraldgreen=smaragdinvihreä) kehitetään (vai 1800, 1808?)

· pikriinihappo (1771?)

1797 kromikeltainen (tai 1803 tai 1809)

· kromioranssi (tai 1809)

· Egyptian mummy, egyptinruskea - ensimmäinen merkintä pigmentin käyttöönotosta; 1500-luvun Euroopassa sitä käytettiin lääkkeenä

1800-LUKU

kromikeltainen, litolipunainen, kremsinvalkoinen (hyvälaatuinen lyijyvalkoinen); vandykeruskea - kalsinoitu synteettinen rautaoksidi; venetsianpunainen; vaalea kobolttivioletti (Saksa); karmiinilakka; keinotekoinen orpimentti eli kuninkaankeltainen

alkupuolella: seruliinisininen käyttöön

Eurooppa: Lyonin tekstiilipainajat ottivat silkkipainon käyttöön

Intia: Englanti alkoi viljellä indigoa suurella volyymilla

1800 schweinfurtinvihreä / keisarinvihreä / kasselinvihreä / pariisinvihreä / myrkynvihreä (engl. emeraldgreen=smaragdinvihreä) kehitetään (Wien; vai 1788, 1808?)

1802 thenardinsininen (Louis Jaques Thénard, Ranska; wieniläinen Leithner kehitti erään kobolttisinisen jo vuonna 1775)

1803 kobolttisininen kaupallisille markkinoille

· thenardinsininen - kaupallinen valmistus

· kromikeltainen (tai 1797 tai 1809)

1807 sinkkikeltainen / sitruunankeltainen (Vauquelin) (tai 1809)

1808 schweinfurtinvihreä / keisarinvihreä / kasselinvihreä / pariisinvihreä / myrkynvihreä (engl. emeraldgreen=smaragdinvihreä) kehitetään (vai 1788, 1800?)

1809 kromioranssi, kromikeltainen (tai 1797 tai 1803)

· bariumkromaatti / bariumkeltainen / baryyttikeltainen (Vauquelin)

· kromioksidivihreä (anhydrous chromium sesquioxide, Vauquelin) [PG18]

· sinkkikeltainen / sitruunankeltainen (Vauquelin) (tai 1807)

1811 Ranska: tarjolla oli 25 000 frangin palkinto sille, joka keksisi tavan uuttaa värimorsingosta edullisuudeltaan, kirkkaudeltaan ja voimakkuudeltaan tuonti-indigon arvoista väriainetta

1814 schweinfurtinvihreä / keisarinvihreä / kasselinvihreä / pariisinvihreä / myrkynvihreä (engl. emeraldgreen=smaragdinvihreä) - väriä valmistetaan ensimmäisen kerran kaupalliseen tuotantoon (Wilhelm Sattler, Schweinfurt, Saksa)

· jodipunainen / 'scarlet lake' (Vauquelin)

1814-46 nitroselluloosa

1816 kromikeltainen [PY34; myyntinimikkeitä mm. Chrome yellow deep, Chrome lemon yellow]

1817 Stromeyer löysi kadmium-metallin, jonka tuotanto kuitenkin viivästyi n. vuoden 1840 paikkeille

1818 kadmiumoranssi ja -keltainen (taiteilijavärinä 1829)

· Prout valmisti mureksidia sekoittamalla virtsahappoa, typpihappoa ja ammoniakkia.

1820 kromipunainen

1821 seruliinisininen (Höpfner; ei ollut saatavilla ennenkuin Rowney esitteli sen 1860 Englannissa)

· titaanivalkoinen keksittiin; ei voitu hyödyntää ennen 1900-lukua (kts. 1916, 1920) [PW6]

1822 metallinen ruiskemaalituubi [James Hams]

1825 bentseeni (Faraday) --&rt; saadaan muutettua nitrobentseeniksi (mirbaanaöljy), jota käytetään aniliinin valmistukseen

· (n.) kromivihreä käyttöön [PB27+PY34]

1826 keinotekoinen ultramariini (Jean Baptiste Guimet; julkaisi tietonsa 1828)

· aniliinia valmistettiin ensimmäisen kerran indigosta (Otto Unverdorben, Berliini)

1828 keinotekoinen ultramariini kaupalliseen käyttöön (Jean Baptiste Guimet; kehitteli värin 1826)

· epäorgaanisen aineen muuttaminen orgaaniseksi; johti luonnonvärien synteettisten versioiden kehittelyyn [Wohler]

· ultramariinivihreä (Köttig, Meissen) [PG24]

1829 kadmiumoranssi ja -keltainen (1818)

1830 (n.) blanc fixe (permanenttivalkoinen, baryyttivalkoinen; Kuhlmann t. M. Dauptin, Ranska)

1831 aureoliini/koboltinkeltainen keksittiin, tuotanto alkoi 1848

· karotiini eristettiin ensimmäisen kerran porkkanasta

1832 Skotlanti: Richard Whytock patentoi keinon värjätä langan moniväriseksi

1834 sinkkivalkoinen vesiväreihin (Winsor and Newton: 'Chinese white' ) [PW4]

· fenolin ja aniliinin keksiminen: Runge havaitsi kivihiilitervassa sinisen värin ja kutsui sitä nimellä kyanol. Oksidaation kautta siitä syntyi mustaa pigmenttiä, joka tunnetaan nimellä aniliinimusta.

1835 kobolttivihreän tuotanto alkoi, keksittiin 1780

· intiankeltainen / piuri (tuotiin Englantiin Intiasta, jossa sitä oli käytetty pigmenttinä pitkään)

1836 strontiumkeltainen

1837 F. Runge julkaisi tutkimuksensa kivihiilikaasusta: "kyanol" ainesosa väriä luovuttava

1838 vihreä kromioksidi, kromioksidihydraattivihreä; viridiini [PG18] (Pannetier& Binet, Pariisi)

· viridiini; vihreä kromioksidi transparentti [PG17] (Pannetier, Pariisi - katso myös 1859)

1839 antraniilihappo keksittiin ja sai nimityksen aniline (J. Fritzsche, Pietari)

1840 Ranska: Antoinen musteet

· O. L. Erdman (Leipzig) todisti Unverdorben (1826), F. Rungen (1837) sekä J. Fritzschen (1839) keksimän ainesoman samaksi ja käytti tästä nimitystä aniliini

1841 Puristettava maalituubi keksittiin [John G. Rand, USA]

1842 kadmiumkeltainen / aurorakeltainen [PY37]

· kadmiumsitruuna [PY37 kadmiumsulfidi]

· antimonipunainen (C. Himly, Kiel)

· pikriinihappo fenolia nitraamalla (Laurent)

· vesivärituubit

· aniliinia valmistettiin kivihiilitervasta (A. Zinin, Dorpat)

1843 täytekynä (Drescher)

1844 sinkkivalkoinen öljyväreihin (LeClaire, Pariisi)

· John Mercer patentoi punaisen musteen kaavan. Samana vuonna hän keksi käsitellä puuvillaa mm. venyttämällä sen kuituja kylmässä kaustisessa soodassa. Puuvillan merserointi antaa tekstiilille kiiltoa ja väri tarttuu siihen paremmin. Patentti sekä Englannissa että USAssa 1851.

1845 bentseeni eristettiin hiilitervasta (Hofmann vai Michael Faraday?)

1846 kadmiumkeltaisen ja -oranssin [PO20] kaupallinen valmistus (Englanti)

· ?titaanivihreä (Elsner)?

1847 sinkkikeltaisen kaupallinen valmistus alkoi (Murdock, Scotlanti)

· litoponi keksittiin

· antimonipunaisen (-oranssin) patentti (Murdock)

1848 aureoliini/koboltinkeltainen; kaupallinen valmistus (vai 1843?; keksittiin 1830) [PY40] (N W Fischer, Breslau)

· Suomi, Vaasa: August Alexandr Levón perusti v. 1848 Vaasaan kemiallisen tehtaan lyijyvalkoisen ja muitten väriaineiden sekä etikan valmistamiseksi. Myöhemmin hän perusti samalle alueelle maamme ensimmäisen höyrymyllyn. [Mäkelä, Anneli: Vaasan historia III, s. 244. Vaasa 1985.]

· sinipuusta valmistettu muste (Runge)

1849 aniliini - indigon ja kaustisen soodan saostaminen [Fritsche]

1852 aureoliini/koboltinkeltainen -taiteilijaväri esiteltiin (keksittiin 1830; kaupallinen valmistus 1848) (Saint-Evre, Pariisi)

· sinkkisulfidi [PW7]

1853 Encres Japonaise -muste (Antoine, Ranska)

· Hofmannin violetti (Hofman)

1855 liuoksessa olevan nitroselluloosan ('pyroksylinin') käyttö 'sivelyaineena'; patentti (Alexander Parkes) - nitroselluloosa oli selluloosalakkojen perusaines

1856 syaniini

· ensimmäiset kokonaan synteettiset väriaineet markkinoille:

· mauve/mauveiini (William Henry Perkin) - I synteettinen väriaine (aniliini, perusvärjäys)

· pikriinihappo markkinoille Ranskassa

1857 Perkin & Sons - William Henry Perkinin väritehdas perustettiin

· Englanti: patentti ensimmäiselle aniliiniväriaineelle 2.2.1857 (Perkin)

· Basel: Johann Rudolf Geigy & Johann Mller-Pack aloittavat väriaineiden valmistuksen ensin kasviväreistä ja muutamaa vuotta myöhemmin synteettisen fuksiinin valmistuksen (myöhemmin Geigy)

· Englanti, Manchester: F. Crace Calvert ja Charles Lowe valmistavat aniliinipunaisia värjäystä varten, mutta eivät julkaise valmistustapaa tai esittele väriä teollisuudelle, koska sen valmistus on niin kallista.

1858 bremeninsininen (Peligot)

· Ranska: patentti ensimmäiselle aniliiniväriaineelle 8.4.1858 (Perkin; aiemmin patentoitu Englannissa 2.2.1857)

· Englanti, Lontoo 17.6.1858: A. W. Hoffman esittelee aniliinipunaisen valmistusprosessin Royal Societyn luennolla (seuraavana vuonna lyonsilainen Verguin alkaa valmistaa Hoffmanin mallilla punaista ja ranskalainen Renard Freres patentoi värin fuksiinina)

· atsovä rit eli naftolit (Griess); diatsoyhdisteet (Griess)

· ensimmäinen atsoväri, keltaoranssi? (Witt & Caro; kts. Griess 1859)

· Henri de Lacaze-Duthiers löysi muinaisen purppuravärin alkulähteen, Murex- ja Thais- kotilot

· Staffordin musteiden valmistus aloitettiin (markkinoille 1869)

1858-59 magenta (Natanson, Hofmann?)

1859 viridiini; vihreä kromioksidi [PG18] (patentti Guignet, Pariisi - katso myös 1838)

· aniliinikeltainen, ensimmäinen atsoväri (Griess; kts. 1858; kts. 1864)

· kobolttivioletti (Salvtat) [PV14]

· safraniini O (Greville Williams) [BR2]

· Ranska, Lyons: Verguin alkaa valmistaa aniliinipunaista Hoffmanin

· Renard Freres patentoi Verguinin käyttämän ja häneltä ostamansa väriaineen nimellä Fuchsiacine

· Englanti: fyysikko James Clerck Maxwellin kirjaa Theory of Color Vision pidetään värinmittauksen (kolorimetrian) alkuteoksena.

· Englanti: aniliinipunainen, jonka valmistukseen käytetään arsenikkia (patentti 10.12.1859, R. Hellman)

1860-LUKU

Peruslyijysulfaatti

Bengali: 1860-67 'indigosota' (Indigo War)

1860 aniliinisininen (Girard)

· aniliinimusta (Calvert)

· aniliinisinisen valmistuksen julkistaminen (Horace Köchlin, Glasgow)

· George Rowney esitteli seruliinisinisen [PB35?] vuonna 1860 Englannissa; Höpfner oli esittellyt värin jo 1821, mutta se ei ollut saatavilla ennen Rowneyn esittelyä

1861 Carter'sin musteet

· metyylivioletti (Charles Lauth)

· alkalisininen [PB19]

· Bleu de Paris (Persoz de luynes & Salvetat, Pariisi)

· Bleu de Mulhouse (Shaeffer ja Gros Renaud)

1862 bismarckinruskea (C A Martius)

· hofmanninvioletti (tai 1853)

· kromivihreä (kiistelty; yleisesti uskotaan, että kromivihreä oli käytössä ennen viridiiniä)

· ensimmäiset siniset aniliinit (Nicholson; kts.1860)

· aniliinimusta (Lightfoot) (tai 1863) [PBk1]

· ensimmäiset villavärjäykseen tarkoitetut happovärit (Nicholson & Gilbee)

· atso-sidoksen rakenne

· soluble blue (Nicholson)

1863 aniliinimusta (Lightfoot) (tai 1862) [PBk1]

1864 induliini (aniliinimustan muunnos)

· vesiväreissä käytettävä kaasumusta / hiilimusta kehiteltiin Amerikassa; laajempaan käyttöön 1884

· mauve markkinoille (William Henry Perkin)

· aniliinikeltainen, ensimmäinen atsoväri markkinoille (Griess; kts. 1858; joidenkin lähteiden mukaan ensimmäinen atsoväri tuli myyntiin jo 1859)

1865 Friedrich Engelhorn perusti BASFin

· viridiini; vihreä kromioksidi transparentti taiteilijaväreihin [PG18]

1866 metyylivioletti (perusvärjäys)

· jodivihreä

1867 karotiinin löytäminen (Henry Sorby)

· naftolikeltainen, naftaliinikeltainen, manchesterinkeltainen [AY24]

· Schweinfurtinvihreä (kts. 1814) - väri esiteltiin ensimmäisenä kemiallisena hyönteismyrkkynä - nimellä Pariisinvihreä (Paris green)

1868 nigrosiini

· synteettinen alitsariinikarmiini eli synteettinen värimatara - ensimmäinen synteettisesti valmistettu luonnossa esiintyvä väri (Saksa, Carl Graebe & Karl Lieberman); antrakinonivärit

· mangaanivioletti / permanettimauve (E. Leykauf, Nürnberg) [PV16; myyntinimiä mm. Permanent mauve, Manganese violet, Manganese violet -blue, Mineral violet]

Mauven keksimisen jälkeen aniliinivärien menekki kasvoi räjähdysmäisesti.
Perkin & Sons -yhtiön kaupallisten tuotteiden määrän kasvu:
1869 - 1 tonni
1870 - 40 tonnia
1871 - 220 tonnia

1869 bentseenin rakenne (Kekule)

· New York: Staffordin violetti kirjoitus/kopiomuste markkinoille

1870 titaanidioksidia (titaanivalkoinen) rutiilista

· alitsariinin teollinen valmistaminen kehitettiin (Adolf von Baeyer, BASF - Badische Aniline Soda Fabrik)

· synteettinen indigosininen (kallis) (Baeyer ja Emmerling)

1871 mangaanimusta ja -ruskea (Rowan, Englanti)

1872 metyylivihreä (perusvärjäys, edelleen käytössä) (Lauth & Baubigny) (vai 1874?)

1873 ensimmäiset värivalokuvat

1873 beta naphthol red [PR3]

· Antrasiinista keinotekoisesti valmistettu alitsariinisininen (Springmuhl)

· ruskea Cachou de Laval, ensimmäinen rikkiväri (Groissant & Bretonniere, Ranska)

· Basel: Alexander Clavel myy 1859 toimintansa aloittaneen väriainevalmistamonsa uudelle yhtiölle: Bindschedler & Busch (myöhemmin CIBA)

· Suomi: Frans J. Holmgren perustaa Suomen ensimmäisen värikaupan Helsinkiin

1874 eosiini (Heinrich Caro, Saksa)

· uusi litoponin valmistustapa (Orr's zinc white) [Orr]

· flateiinit: fenolitaleiini, fluoreseiini, koniini

1875 krysoidiini Y (ensimmäinen tärkeä atsoväri) (Caro; myöh. Witt 1876) [BO2]

1876 erytrosiini [AR51]

· krysoidiini Y (ensimmäinen tärkeä atsoväri) (Witt; aiemmin Caro 1875) [BO2]

· Persian orange [PO17, CI 15510]

· Lauthin violetti, tioniini [CI 52000]

· Otto Witt ehdotti, että värjäysaineet muodostuvat kromoforeista (chromophores) ja suoloja muodostavista ryhmistä ja väriä vahventavista ryhmistä, auksokromeista (auxochromes). Witt ehdotti termiä kromogeeni (chromogen) tietyille kromofori-auksokromiyhdisteille (chromophore-auxochrome). Myöhemmin teoriaa on muokattu, kun huomattiin, että kromoforit vetävät normaalisti elektroneja puoleensa kun taas auksokromit luovuttavat niitä.

1877 emäksinen malakiittivihreä (viktoriavihreä) patentoitiin (Fisher & Dobner) [BG4]

· metyylisininen, metyleenisininen (Caro)

· ultramariinivioletti, ultramariinipunainen patentoitiin (Johann Zeltner, Saksa) [PV15]

1878 rikkivärien rakenne

· Biebrich Scarlet hyvin kirkas punainen happoväri [AR66, CI 26905]

· I indigosynteesi (Baeyer, Saksa; myös Suida); tekninen/kaupallinen sovellutus vuodelta 1897

· bordeaux R [PR40]

· xylidine scarlet

1879 orselji (kaupallinen käyttö 1885-1887) [NR28]

· brilliant green [PG1]

· naftolikeltainen S [AY1]

· Meldola's blue [BB6]

1880 Kehitettiin uusi väriaine, joka perustui uuteen atsovärjäysmenetelmään (British Patent no 2757), jossa väriaine muodostuu suoraan tekstiilille molekyylien yhdistyessä. Värin lähteestä on eri tietoja. Toisten mukaan ensimmäinen tällainen väri oli Vacanceine Red, jonka patentoi englantilainen Read Holliday & Sons, Ltd. Joidenkin lähteiden mukaan kyseessä oli parapunainen (joka joidenkin lähteiden mukaan keksittiin vasta 1885) (von Gallois & Ullrich) [PR1]

· kongopunainen (Böttiger)

1882 synteettinen indigo (kallis) (Baeyer ja Drewsen)

· kinoliinikeltainen [AY3]

· rose bengal [AR94]

1883 crystal ponceau 6R (Hoffmann)

· Guinea green [AG3, AB255, CI 42085]

· auramiini

· synteettisen indigon valmistus johti kyyppivärien kehittämiseen (Adolf von Baeyer & Drewsen)

· The New York World oli ensimmäinen lehti, joka alkoi käyttää mustan lisäksi muutakin painoväriä: keltaista

1884 tartrasiinikeltainen, atsoväriaine [PY100]

· Bindschedler & Busch muuttaa nimensä > Gesellschaft fr Chemische Industrie Basel

1885 bentsoopurpuriini (suoraväri; Duisberg)

· parapunainen / patentti (von Gallois & Ullrich; kts. 1880) [PR1]

· naftolivihreä B (naphthol green B Fe) [PG12?]

· metyleenivioletti (Bernthsen)

1886 kongopunainen: ensimmäinen suoraväriaine, atsoväriaine (Böttiger (vai 1880, 1884?))

· Taiteilijan normaaliväriluetteloon kuuluivat: kremsinvalkoinen, sinkkivalkoinen, kadmiumkeltainen (3 sävyä), intiankeltainen, tumma ja vaalea napolinkeltainen, okra ja siena (luonnollinen ja poltettu), punaokra ja muut rautaoksidivärit, grafiitti, krappilakka, umbra, sinooperi, kobolttisininen, ultramariinisininen, pariisinsininen, kromioksidivihreä, maavihreä, norsunluumusta ja viinimusta

· Basel: Alfred Kern & Edouard Sandoz perustavat väriainetehtaan: Kern & Sandoz (myöhemmin kemianjätti Sandoz); tehtaassa valmistetaan mm. auramiinia ja alitsariinisinistä

· Helsinki: Frans Höijer'in Väkiviina-, Lakka- ja Pulituuri-Osakeyhtiö (nimi v:lta 1890)

1887 rodamiinit - rhodamin B (kirkaspunavioletti, perusvärjäys) (Crsole) (kts. 1892) [PV1]

· alitsariinikeltainen GG

1888 Patentblau V happoväri (Hermann)

1889 akridiinioranssi (Ludwig Benda) [BO14, SO15, CI 46005]

· diamond black F (Lauth, Krekerler)

1890-LUKU

vuosikymmenen alku: Alphazurine FG

1890 Direct Black BH (ensimmäinen musta suoraväri)

· synteettinen indigo (Heumann)

1891 Diamine Green B (ensimmäinen vihreä atsoväri)

· indantreenivärit

· perusvioletti II, otettu käyttöön 1914 jälkeen [PV2]

· rodamiini 6G, patentoitu vuoden 1914 jälkeen [PR82]

· Sky Blue FF (suoraväri, joka oli tärkeä vuosikausia)

· grafiittia alettiin tehdä keinotekoisesti

1892 kadmiumpunainen mainittiin ensimmäisen kerran, patentoitiin (Saksa)

· rodamiini B (Rhodamine B)? (Bernthsen) (kts. 1887) [PV1]

· rodamiini Y [PR81]

· Helsinki: Frans Höijer'in Väkiviina-, Lakka- ja Pulituuri-Osakeyhtiö alkaa valmistaa sinettilakkaa

1893 vidalinmusta (Vidal Black; rikkiväri) (Vidal)

1894 Helsinki: Sanduddin Tehdas Osakeyhtiö (tuolloin vielä Tapetti-, Väri-, Vernissa-, Lakka- ja Kem. tekn. tehtaat) perustaa ensimmäisenä Suomessa kopaalisulattamon ja vernissakeittämön

1895 alitsariinivihreä

· ortonitraniliinioranssi [PO2]

1896 Helsinki: Helsingfors Färg- och Fernissfabrik / Helsingin väri- ja vernissatehdas perustettiin

1897 indigo pure aniliinista valmistettu synteettinen indigosininen tuodaan markkinoille - edullinen (I indigosynteesi) (BASF - Badische Aniline Soda Fabrik) [CI 73000]

1898 Direct Black E

· toluidiinisininen

· Helsinki: Sanduddin Tehdas Osakeyhtiö (tuolloin vielä Tapetti-, Väri-, Vernissa-, Lakka- ja Kem. tekn. tehtaat) perustaa tapettiväritehtaan

· Suomi: Helsingin Maalarimestariklubi

1899 bariumlitolipunainen patentoitiin [PR49]

1800-luvun lopulla marskeltainen

1900-LUKU

Viskoosi tuli kaupalliseksi 1800-1900-lukujen vaihteessa

1900 ß-naftol-punainen pigmentti

1901 indantreenisininen RS (Rene Bohn) [PB60] » indantreeniväriaineet (BASF)

· flavantronikeltainen/antrakinoni (Bohn)

· red lake P

· pyranthrone red deep [PR216]

· Suomi: Turun maalarimestariyhdistys

1902 red lake C [PR53]

· Saksa: fenolihartsi Laccain patentoitiin (H. Zwieger, Zwickau)

· Saksa: Otto von Bronk hakee patenttia väritelevisiolle

· BONA red, beta oxynaphtholic acid scarlet [PR48]

1903 litolipunainen [PR57]

· indantreenisininen B [PB64], indantreenisininen GCD [vat blue 14]

· Red, Blue, Black, Green, Burnt Sienna ja Magenta -nimiset Crayon-värit

1904 purppura tervaväri (Friedländer)

· BON-punainen

· kaseiinikuitu (Italia)

· Ensimmäinen maaliainepatentti Australiassa

· Bayer+BASF+Agfa ja Höchst+Casella yhdistyvät kahdeksi isoksi yhtiöksi

1905 nikkeliatsokeltainen

· tioindigot: tioindigopunainen, tioindigovioletti [PR88] (Freidlander)

· toluidiinipunainen [PR3] (Badilsche Company, Saksa)

· red lake D [PR50]

· klorisoitu paranitroaniliinipigmentti [PR4, 12085]

· indantreenisininen, trikloroindantreeni [PB21]

· Adolf von Baeyer sai Nobelin kemianpalkinnon. Hän syntetisoi indigon (1880) ja esitti indigon kaavan (1883).

· raion (Saksa)

1906 Klorisoitu parapunainen [PR6]

· thioindigo maroon [PR198]

· allurapunainen [E129, CI 16035] (? vai vasta 1960-luvun puolessavälissä?)

1907 wollechtblau BL (Ott)

· mangaanisininen (Bong) [PB33]

· tioindigopunainen [PR181, PR87]

· tioindigopunavioletti [Vat violet 2]

· kadmiumpunainen (Haen, Saksa) [PR108]

· dinitraniliinioranssi [PO5]

· litolipunainen [PR63] patentoitiin

· bordeaux lake [AR17]

· synteettinen indigo patentoitiin [CI 73000]

· Suomi: D. Winter & Co. Osakeyhtiö perustettiin

· Lumiren veljekset: 'autochrome' [elokuva]

1908 intiankeltaisen käyttö loppui

· asetyyliselluloosalakkojen kehittäminen

· sellofaani (Sveitsi)

· G.A. Smith: Kinemacolor [elokuva]

1909 Hydron Blue (Cassella)

· aryyliamidikeltainen G (H. Wagner) [PY1]

· akridiinioranssi acridine orange [PO14]

· helio fast yellow [PY23]

· saksalainen Paul Friedlander tunnisti ensimmäisenä Murex brandaris -kotilon väriaineen 6,6'-dibromi-indigoksi, jota oli jo aiemmin valmistettu synteettisesti

1910-LUKU

Saksa: Viimeinen värimorsinkomylly lopetti toimintansa

1910 n. tumma kadmiumpunainen taiteilijakäyttöön (Haen, Saksa 1907) [PR108]

· litolipunainen 2G [PR52, CI 15860]

· Kiinanpuuöljy Euroopan markkinoille; nitroselluloosan kokeilu zaponlakoissa

1911 sitruunankeltainen, aryyliamidikeltainen 10G [PY3]

· bentsidiinikeltainen G / AAA [PY12]

· diaryyliamidikeltainen [PY14]

· permanenttipunainen F4R [PR8]

· Bordeaux F3R [PR16]

· toluidiinipunainen [PR18]

· naphthol AS carmine, solfast scarlet, solfast scarlet dark, fast rose [PR22, PR23]

· naftolipunainen [PR112]

· naftolipunainen naphthol AS carbamide F3RK [PR170, ensimmäinen versio]

· naftolipunainen naphthol AS BON arylamide [PR188]

1912 akriflaviini (Paul Erlich) [CI 46000]

· Naftol AS -värit (Griesheim Elektron)

· Suomi: Suomen Maalarin Työnantajain liitto perustetaan

· Leon Gaumont: Chronochrome [elokuva]

1913 antrantronipunainen - bromisoitu antrantroni [PR168]

· antrakinonipunainen [PR177]

· isoindoliinioranssi [PO69; myyntinimi Scheveningen orange]

· perylene maroon [vat R23]

· Ensimmäinen fenolilakkahartsi markkinoille: Kunstkopal

1914 Saksalaiset väritehtaat perustivat värikartellin I. G. Farben (Interessen Gemeinschaft Farben), jonka toiminta laajeni pian muiden kemikaalien ja lääkeaineiden valmistukseen.

· Geigyn nimi muuttuu > J.R. Geigy Ltd.

1915 Neolan -kromivärjäysaine (Ciba)

· Rodamiini B, magentalakka (alumiini-) patentti [PV1]

· Richard Martin Willstätter sai Nobelin palkinnon työstään kasvipigmenttien, etenkin klorofyllin kanssa

1916 titaanivalkoinen kehitettiin massatuotantoon sopivaksi, ei voitu taiteellisesti hyödyntää (Titan Co. AS, Norja)

I MS jälkeen selluloosamaalit

1917 Suomi: Maalarilehti perustetaan

1918 Valkoisen lyijyn vienti kiellettiin Britanniassa ensimmäisen maailmansodan aikaan - tämä vaikutti suuresti maaliaineteollisuuden kehittymiseen mm. Britannian siirtomaissa

· Basler IG - Interessengemeinschaft Basel perustetaan. Kyseessä on sveitsiläisen kemianteollisuuden jättien Sandozin, Ciban ja Geigyn välinen teollisuusyhtymä. Sopimus raukeaa 1950.

1919 antimonivalkoinen [PW11]

· peryleenipunainen [PR190]; perylene scarlet [vat R32] (joidenkin lähteiden mukaan peryleenipunainen tuotiin markkinoille vasta 1956!)

· Suomi: Tikkurila: Schildt & Hallbergin maalitehdas; Tampere: Teknokemiallinen Tehdas Osakeyhtiö Santalahti (v:sta 1924 Kiilto Oy)

1920-LUKU

keltainen kadmiumlitoponi

vaalea kadmiumpunainen taiteilijakäyttöön (Haen, Saksa 1907; tumma kadmiumpunainen taiteilijakäyttöön n. 1910) [PR108]

dispersiovärit, (asetaattivärit) (asetaattien värjäämiseen; merkitykselliseksi vasta polyesterin yleistyttyä 1940-50-luvuilla)

Suomi: lyijyvalkoisen käyttö kiellettiin sisämaalina

Caledon jade green

Suomi: vuosikymmenen loppupuolella alkoi Suomessa selluloosalakkojen valmistus (Kiilto Oy)

vuosikymmenen loppupuolella öljyyn liukenevat fenolit (käyt. väriaineiden valmistuksessa)

Elokuvien voimakas sävyttäminen sai niin huiman suosion, että puhtaasti mustavalkoisia filmejä saattoi olla vaikea löytää

1920 Timonox (brittiläinen myyntinimi; antimonioksidivalkoinen)

· bromthymol blue, bromothymol blue (happopohjainen indikaattori)

· matalaviskoosinen nitroselluloosa

· Geigy Colour Company Ltd. / Manchester

1921 titaanivalkoinen taiteilijatarkoituksiin (Titanium Pigment Corporation of Niagara Falls, New York, USA)

· permanenttikarmosiini / naftolipunainen / naftolikarmosiini FRL [PR10, CI 12440] ; F4HR [PR7, CI 12420]

· permanenttikeltainen NCG [PY16, CI 20040]

· permanent rubine FBH [PR11, CI 12430]

· indigosolit = kyyppivärien vesiliukoiset rikkihappoesterien natriumsuolat (Bader)

· hookerinvihreä (nitroso) [PG8, CI 10006]

· ensimmäinen teollisesti valmistettu epäorgaaninen väripigmentti markkinoille: kadmiumvärit (Bayer)

· Rorschach-mustetahra-väritesti

1922 metanolin ja urean teollinen synteesi (BASF)

· permanenttipunainen [PR9, CI 12460]

· permanenttikarmosiini [PR15]

· Technicolor-filmi [värielokuvat muodoistuivat kahdesta filmistä: punaisesta ja vihreästä, tämän vuoksi siniset sävyt olivat hukassa vielä 1930-luvun puoleen väliin saakka]

1923 Disazo rose (permanenttiroosa)

· synteettinen rautaoksidipunainen

1924 Indigosoli 0 (ensimmäinen kaupallinen indigosoliväri) (Baeyer & Sunder)

· perinonioranssi / antrakinonioranssi [PO43]

· bismuthinkeltainen, vismuttikeltainen [PY184]

· selluloosaesterilakat markkinoille

1925 öljymodifioidut alkylit (Suomessa käyttöön 1930-luvulla)

· Vladimir Zworykin saa patentin väritelevisiolle

1926 kadmiumpunainen-litoponi [PR108:1?] (USA)

· kadmiumoranssi (bariumpitoinen) [PO23]

· hansakeltainen 3R [PO1]

· fast yellow GRL [PY9]

1927 ftalosyaniinivihreä keksittiin (Skotlanti)

· siriuslichtblau GL (Diesbach, Weidt)

· RAL-värikartta (Reichsausschus fr Lieferbedingungen)

1928 (vai 1934?) ftalosyaniinisininen keksittiin, mutta kehitettiin pigmentiksi / esiteltiin nimellä 'monastraalisininen' vasta 1935 (Skotlanti)

· dioxazine violet [PV23]

· lyijy(II)syanidi [PY48] (Saksa)

· (?) litolipunainen [PR48:2] (Saksa)

· öljyyn liukenevat vernissat patentoitiin [Turkington]

1929 ponceau SX [E125, CI 14700]?

· alkyylifenolihartsit kehitettiin (käyttöön 1930-luvun puolessa välissä)

1930-LUKU

alkydimaalit

polyvinyylikloridi PVC?, polyuretaaniliimat

ensimmäiset fenoliformaldehydihartsit - mahdollistivat nopeasti kuivuvien lakkojen valmistuksen

1930 nailon

· asetyleenipohjaiset muovit

1931 metalliton ftalosyaanisininen [PB16]

· naftolikarmiini ITR t. FB [PR5, CI 12490], USAssa yleisessä käytössä vuoden 1945 jälkeen

· luonnonkumikuitu Lastex

· ensimmäinen uunikuivuva alkydimaali markkinoille (Herbig-Haarhaus)

1932 Värimorsingon kaupallinen käyttö loppui Englannissa

· Saksa: Pergut -kloorikautsun tuotanto (Bayer)

· Rouben Mamoulian: Becky Sharp on ensimmäinen Technicolor-piirretty [elokuva]

1933 eetteröidyt karbimidihartsit

1934 (vai 1929?) ftalosyaanisininen (R. P. Linstead); esiteltiin nimellä 'monastraalisininen' 1935 (Skotlanti)

· titaanivihreä?

· Blue Green ja Blue Violet -nimiset Crayon-värit

· ensimmäinen akryylidisepersio (Robert Murjahn)

1935 ftalosyaniinivihreä käyttöön [PG7]

· synteettinen mangaanisininen [PB33]

· ensimmäinen kinakridonisynteesi

· gammakinakridoni [PV19]; betakinakridoni [PV19]

· diaryliidikeltainen HR [PY83] (tai 1956)

· molybdaattipunainen, molybdeenipunainen markkinoille

· nailon 66 (nailonsukat tulivat markkinoille 1937, nailonkuitu 1938)

1936 ftalosyaniinisininen [PB15; PB16; PB17]

· peryleenimusta [PBk31]

· peryleenivioletti [PV29]

· Saksa: tyydyttämättömien polyesterien valmistus (Bayer)

· bunakautsu

· polyvinyylisampolymeerit

1937 Australia: Queensland Health Act (1937) Uuden lain mukaan maalien lyijykarbonaattipitoisuus ei saanut ylittää 5%, eikä lyijymaaleja saanut käyttää kattojen maalaamiseen

· polyuretaani-polyadditioreaktion keksiminen (Otto Bayer) - tästä alkoi polyuretaanien kehitys

1938 kremnitsinvalkoinen

1940-LUKU

polyamidi

II MS jälkeen lateksimaalit

Australialainen BALM (British Australian Lead Manufacturers, per. 1918) keksi entistä nopeamman tavan valmistaa lyijyvalkoista

silikoni- ja epoksiliimat?

1940 rutiilititaanidioksidi [PW6]

· Blankophor - väriaineet (IG)

· isosyanaatit kehitettiin maalitarkoituksiin; eetteröidyt melamiinihartsit käyttöön

1941 ortolanvioletti (BASF)

· rutiili-pohjainen titaanivalkoinen markkinoille

· väritelevisio esiteltiin

· automaalauksessa kori maalattiin ensimmäisen kerran kastomaalaamalla (Opel)

· teryleeni

1942 polyakryyli (orlonkuitu) markkinoille

1943 silikoni ja alumiinilanka marrkinoille

1944 polyesteri (Terylen) esiteltiin (DuPont & Carbide and Carbon Chemicals Company)

· polyvinyylikloridimuovit kehitettiin (PVC)

1945 permanenttikarmosiinit [PR12, PR14] + naftolikarmiini ITR t. FB [PR5, CI 12490] yleisessä käytössä

· Gesellschaft fr Chemische Industrie Basel ottaa viralliseen käyttöön nimensä yleisen lyhennöksen: CIBA

1946 nikkeliatsokeltainen - vihreä kulta - green gold [PG10]

· napolinkeltainen syvä [PBr24 kromititaanioksidi]

· DYLON perustettiin (Luca Purbeck, Lontoo)

· Ensimmäinen styreenibutadieenilateksi kaupalliseen käyttöön (paperin peittaus) (vai 1948?)

1947 polyakryyli, acrilan, markkinoille

· OSA-UCS Optical Society of America (Optical Society of America- Judd, MacAdam, Nickerson, Newhall, Wyszecki Uniform Color Scale)

· silikonilakkahartsit; styreenialkydit

1948

· Max Luscherin väritesti

· Teknos-Tehtaat Oy perustettiin

· epoksihartsit kehitettiin

1949 bentsidiinikeltainen AAOA

· Brick red, Periwinkle, Pine Green, Cornflower, Bittersweet, Silver ja Carnation Pink -nimiset Crayon-värit

1950-LUKU

Meracadmium pigments (elohopea- ja kadmiumsulfidille pohjautuvat värit)

valkoinen lyijykarbonaattihydroksidi

Happovärit yleistyivät

ALKUPUOLI: valmistettiin valoa kestäviä oransseja, punaisia, keltaisia ja violetteja orgaanisia värejä

LOPPUPUOLI: autojen maalaukseen valmistettiin akryylilakkoja

· vesipitoiset teollisuuden pohjamaalit

· titaanioksidin valmistuksessa kloridiprosessi

1950 Indantreenibriljanttisininen - indanthrenbrillianblau 4G (Bayer)

· Suomessa 19 väri-, lakka- ja/tai vernissatehdasta

· moniväriset selluloosanitraatit

· Väripyramiditesti (Color Pyramid Test -CPT) [Max Pfister]

· styreenibutadieenilateksi vaömistuu

· säännölliset väritelevisiolähetykset USAssa

1951 Irgaran -värjäysaineet (Geigy)

· Pariisi: Colorop, myöh. CEPE - Euroopan Maali-, Painoväri- sekä Taiteilijaväritehtaitten Liitto perustetaan (Comit/Conseil Europen des Associations de Fabricants des Peintures et d'Encres d'Imprimirie et des Couleurs d'Art | The European Conferderation of Paint, Printing Ink & Artists' Colours Manufacturers')

1952 indantreenivärit

· aryliidikeltainen 3RN [PY65]

· titanoitu kipsi

· dioksatsiinivioletti - karbatsolivioletti [PV23, PV37] (Hoechst AG, Saksa - tai 1953?)

· disazo condensation red [PR214]

· dispersiomaalien markkinointi koko kansalle alkaa

1953 aryliidikeltainen FGL [PY97]

· Cibalan Brilliant Yellow 3GL (tasoitti tietä reaktiiviväreille)

· Suomi: Väri- ja Lakkateknillinen Yhdistys r.y.

· ensimmäiset lateksimaalit (akrylaattilateksit) markkinoille

1954 polypropeeni markkinoille

1955 IKB (l'International Klein Blue) [Yves Klein & Edouard Adam]

· reaktiivivärit (mm. rikkimusta)

· kinakridonivärit syntetisoitiin

· vesiliukoiset fenoli- ja aminohartsit

· DIN System (Manfred Richter)

1956 permanenttioranssi [PO62]

· kadmium-elohopeapunainen ja -oranssi (mercadium) [PR113, PO23]

· prokionit (Procion M) - ensimmäinen reaktiiviväri (ICI, Englanti)

· diaryliidikeltainen HR [PY83] (tai 1935)

· General Motors korvasi selluloosapohjaisia automaalejaan akryyliestereillä

· Suomi: Vernissa-, Väri- ja Lakkateollisuuden yhdistyksestä > Väriteollisuusyhdistys

1957 peryleenivärit (teoriassa vuodesta 1912)

· peryleenipunainen [PR149]

· peryleenipunainen [PR178]

· peryleenitummanpunainen [PR179]

· CIBAn Cibacrons -värjäysaineet

· Aquamarine, Navy Blue, Plum, Forest Green ja Sky Blue -nimiset Crayon-värit

· Suomi: Pori: Vuorikemia Oy perustetaan (Kemira Pigments Oyn ensimmäinen tehdas); tehdas aloittaa titaanivalkoisen valmistuksen 1961

· lämpökovettuvat akryylihartsit

1958 fuksiini / aniliinipuna (Verguin)

· kinakridonipunainen [PR209]

· kinakridonimagenta / kinakridonivioletti / permanenttimagenta markkinoille [DuPont, USA]

· atsokeltainen: aureoliini=bentsimidatsolonikeltainen H4G [PY151 benzimidazolone yellow]

· krominikkelititaanikeltainen [PY53]

· kalsiumplumbaatti [PBr10]

· tetrakloori-isoindolinonikeltainen [PY109, PY110, PY139]

· Midnight Blue -niminen Crayon-väri

· epoksihartseista pinnoitekelpoisia; polyisosyanaattien kehittäminen

1959 ftalovihreä [PG36 chlorobrominated copper phthalocyanine]

· peryleenipunainen [PR179]

· lycra (elastinen polyuretaaniaramidi) esiteltiin

1960-LUKU

Dispersio- eli reaktiivivärit yleistyivät

1960 bentsimidatsoloni-värejä mm. bentsimidatsolonipunainen [PY171]

· bentsimidatsolonikarmiini [PR176]

· disazo condensation scarlet [PR242]

· pyrazoloquinazolone scarlet [PR251]

· Yves Klein patentoi sinisen IKB (l'International Klein Blue) -värinsä (19.5.1960)

1961 nikkeliatsokeltainen [PY150]

1962 magnesium ferrite - lunar earth

· Walter Bruch [Saksa] PAL-järjestelmä (Phase Alternate Line) [tv]

· Australia: Tasmanian Health Act (1962) Uuden lain mukaan lyijykarbonaatti kiellettiin maaliaineessa ja talon ulkomaaleissa lyijypitoisuus ei saanut ylittää 5%

· Coloroid Colour System

1963 nikkelidioksiinikeltainen [PY153]

· nikkelititaanikeltainen [PY53] - joidenkin lähteiden mukaan jo 1958 tai vasta 1982

· naphthol AS carbamide F3RK [PR170, toinen versio]

· atsokondensaatiopigmentit markkinoille

· Polaroid: värilliset polaroid-kuvat

1963 isoindolinonipunainen [PR260]

1960-luvun puoliväli allurapunainen [E129, CI 16035] (vai 1906?)

1965 Saksa: jauhemaalit käyttöön automaaleissa

1966 Australia: NSW Poisons Act (1966) Määräyksen mukaan maaleihin, jotka sisälsivät yli 1% lyijyä, piti laittaa merkintä siitä

· vesiohenteiset alkydit markkinoille

1967 pyrazoloquinazolone orange [PO67]

1968 permanenttiruskea

· Natural Colour System (NCS) Anders HÅrd & Lars Sivik; Swedish Colour Centre Foundation

1970-LUKU

jauhemaalien käyttö autoteollisuudessa nousi huomattavasti

1970 sveitsiläiset kemianteollisuuden jätit Ciba ja Geigy yhdistyvät > Ciba-Geigy Ltd.

1972 vihreänkeltainen [PY117 azomethine copper complex]

· vihreä kulta [PY129 azomethine copper complex]

· Blizzard Blue, Laser Lemon, Atomic Tangerine, Hot Magenta ja Screamin Green -nimiset Crayon-värit

1974 pähkinänruskea [PBr33 sinkkirautakromaatti]

1976 katodinen kastomaalaus yleistyy autoteollisuudessa

1977 resorsiinikeltaisen [E103], keltainen AB:n [E105], oranssi GGN:n [E111], orseljin [E121], punainen GN:n [E125], ponceau 6R:n [E126], antrakinonisinisen [E130], musta 7984:n [E152] ja poltetun umbran [E181] käyttö elintarvikevärinä kiellettiin Euroopassa

1980-LUKU

diketopyrrolopyrrolit

Otto Elsner keksi, miten Murex trunculus-kotilosta saadaan taivaansinistä tekhelet-väriä

1981 Ruotsi: kadmiumpigmenttien käyttö kiellettiin ekologisista syistä

· Sadat ihmiset saivat Espanjassa surmansa, kun halpaan oliiviöljyyn oli sekoittunut ranskalaista rapsiöljyä, joka sisälsi aniliinivärjäysaineita.

1982 nikkelititaanikeltainen [PY53] - joidenkin lähteiden mukaan kehitettiin jo 1963 tai 1958

1983 diaryylipyrropyrolit

1983 pyrrolipunainen (diketo-pyrrolo pyrrole red, Ferrari red), Ciba-Geigy Ltd. [PR254]

1983 pyrrolipunainen (diketo-pyrrolo pyrrole scarlet), Ciba-Geigy Ltd. [PR255]

1984 diketopyrrolo-pyrrole oranssi [PO71]

1985 liuotteettomat dispersiomaalit markkinoille

1986 diketo-pyrrolo pyrrole rubine [PR264]

1987 DDP-pigmentit markkinoille

· Sveitsi: kadmiumpigmenttien käyttö muoveissa kiellettiin

· vesiohenteinen autoperusmaali markkinoille (Herbetrs)

1988 resorsiinikeltaisen [E103] käyttö elintarvikevärinä kiellettiin USAssa

· Suomi: Kemin Värimuseo avataan

1990 Jungle Green, Teal Blue, Royal Purple, Fuchsia ja Cerulean -nimiset Crayon-värit

1991 syvä kobolttisininen [PB72 kobolttisinkkialuminaatti; PB73]

· Paliocrom -erikoispigmentit

· Electric Lime ja Purple Pizzazz -nimiset Crayon värit

1992 kobolttiturkoosi [PB50]

· kobolttivihreä [PG50 kobolttititaanioksidi]

· Ciba-Geigy Ltd. muuttaa nimensä > Ciba

1993 kinakridonikulta [PO48]

· quinacridone pyrrolidone

· Razzmatazz, Pacific Blue, Robin Egg Blue, Cerise, Purple Mountain Majesty, Tropical Rain Forest, Asparagus, Wisteria ja Denim -nimiset Crayon-värit

1994 nestekidepigmenttien kehittäminen autoafektilakkoihin (LCP, liquid crystal pigments)

1995 kinakridonikulta, syvä [PO49]

1997 Brink Pink ja Purple Heart -nimiset Crayon-värit

· tinavapaa SPC-antifouling-maali ja silikonipohjainen antifoulingmaali laivamaalausta varten; automaalauksessa käyttöön jauhekirkaslakka (Herberts, PPG)

1998 Cotton Candy, Blue Bell, Vivid Violet , Scarlet, Indigo ja Caribbean Green -nimiset Crayon-värit

2002 Suomi: Suomen väriyhdistys SVY ry perustetaan

· Suomi: Maalarimuseo avataan Konungsin kartanon alueella

2002 Super black (National Physical Laboratory (NPL), UK)

2009 YInMn-sininen, Oregonsininen, Mas Subramanian& Andrew E. Smith, Oregon State University, USA

2009 Vantablack (Surrey NanoSystems, UK); ensimmäiset kaupalliset tilaukset toimitettiin vuonna 2014