-

Värien tutkijat, kehittäjät ja valmistajat

Acheson, Edward Goodrich USA (1856-1931) Keksi mm. keinotekoisesti valmistetun grafiitin.

Ackerman, Rudolph, Saksa [väriainevalmistaja] Ackermanin vesivärit olivat tunnettuja ja niihin löytyy paljon viittauksia 1800-luvulla julkaistuista maalausta käsittelevistä kirjoista. Vuonna 1801 hän julkaisi teoksen A Treatise on Ackerman's Superfine Water Colours in London. Hän myi myös seepia-väriä.

AGFA oli alkuaan lyhenne toiminimestä Aktien-Gesellschaft fr Anilinfabrikation, jonka vuodesta 1925 lähtien omisti I G Farbenindustrie A G. Agfan tuotteina olivat alkujaan valokuvaustarvikkeet ja tekosilkki.

Aguilonius, Franciscus (1567-1617) [teoria]

Albers, Josef, Saksa, USA (1888-1976) [teoria] tutki värien vuorovaikutusta

Alberti, Leon Battista (1404-72, Italia) [teoria]

Alhazen (Abu Ali Mohamed ibn al-Hasan Ign al-Haytham, ibn al-Haitam) (965-1038, Kairo) [luonnontieteilijä, fyysikko, matemaatikko] Alhazen tutki paljon optiikkaa ja valon heijastumista ja oli ensimmäisiä optisen teorian kirjoittajia. Hän uskoi, että värit ovat olemassa myös pimeässä, mutta silmä ei vain havaitse niitä. Hän tutki myös paljon vastavärien vaikutusta toisiinsa. Hän tutki lisäksi näköä, silmää ja auringon ja kuun pimennyksiä mm. eräänlaisen kamera obscuran edeltäjän avulla. Hän kirjoitti optiikkaa käsittelevän kirjan 1038. Witelo käänsi hänen tekstejään latinaksi 1270-luvulla ja myöhemmin mm. Federico Risner kommentoi kirjaa (1572: 'Opticae Thesauris Alhazeni Libri VII cum ejusdem libro de crepusculis et nubium ascensionibus').

Aristoteles (384-322 eaa, Kreikka) [teoria]

Avicenna (Alhazen Avicenna, Ibn Sina) (Persia 980 - 1037) [filosofi, lääkäri, fyysiikko] Tärkeimpiä kreikkalaisvaikutteisia ajattelijoita idässä. Hänen lääkintää käsittelevä päätyönsä oli keskiajan tärkeimpiä lääketieteellisiä teoksia. Avicenna huomasi, että yhden sävyn laajaan asteikkoon vaikuttaa se, kuinka kirkas väri on (esim. tummanpunainen vs. kirkkaanpunainen); hän tajusi myös harmaasävyasteikon valkoisesta mustaan. Hänen mielestään väri lakkasi olemasta pimeässä.

Babbit, Edwin [USA] Länsimaisen väriterapian isä. Hän tunnisti jokaisessa värissä erilaisia vaikutuksia. Hän sai aikaan merkittäviä tuloksia hoitaessaan potilaitaan värien avulla 1870- ja 1880-luvuilla.

Badilsche Company, Saksa [valmistaja, kehittäjä] toluidiinipunainen (patentti) 1905

Baeyer, (Johann Friedrich Wilhelm) Adolf von, Saksa (1835-1917) [valmistaja, keksijä, orgaanisen kemian tutkija] Keksi indigon molekyylirakenteen; I indigosynteesi 1878. Sai Nobelin kemianpalkinnon 1905.

Bancroft, Edward, Englanti [lääkäri, kemisti] sai 1785 Englannin parlamentilta yksinoikeudet käyttää kankaiden värjäämiseen ja painamiseen keltaista väriainetta, jonka hän oli eristänyt mustasta tammesta (Quercus velutina; kversitiini). Testasi mm. yhtäaikaista värjäystä ja puretusta.

Baubigny Metyylivihreä 1872.

BASF - Badische Anilin- & Soda-Fabrik AG [valmistaja] Friedrich Engelhorn perusti BASFin vuonna 1865. BASFista tuli pian johtava tervaväriaineiden tuottaja. Vuonna 1871 markkinoilla oli punainen alitsariini ja myöhemmin myös eosiini, auramiini , metyylisininen, atsovärit... Vuonna 1897 BASF toi ensimmäisenä markkinoille synteettisen indigon. Vuonna 1901 BASF toi markkinoille indantreeniväriaineet.

Bernthsen, August, Saksa (1855-1931) Keksi mm. metyleenivioletin (1885) ja Rhodamine B -värin (1892). Oli myös yksi BASFin johtajista.

Berthollet, Claude Louis, Ranska (1748-1822) [kemisti] Berthollet oli merkittävä kemisti, joka määritteli mm. ammoniakin koostumuksen. Vallankumoussotien aikana hänen johdollaan käynnistettiin Ranskassa salpietarin ja teräksen tuotanto. Napoleonille hän opetti kemiaa ja yleni lopulta senaattoriksi - myöhemmin hän tosin äänesti Napoleonin syrjäyttämisen puolesta. Bertholletin julkaisussa lements de lart de la teinture esitellään perinteisten värjäysohjeiden lisäksi myös värjäyksen kemiaa. Kehitti kloorivalkaisumenetelmän. Vuonna 1784 hän meni Gobelinin tehtaaseen töihin värjäämön johtajaksi.

Blanc, Charles Ranska 1800-l [teoria]

Blockx, Jacques, Belgia (1844-1913) [värinvalmistaja] Kokeili ja sovelsi uusia väri- ja maaliaineita käytännössä.

Brewster, Sir David, Skotlanti (1781-1868) [fyysikko] Alunperin pappi, mutta tunnetaan fyysikkona. Teki 1830- luvulla kokeita erilaisilla suodattimilla, joiden avulla uskoi todistavansa kolmen erilaisen valon olemassaolon. Hänen mukaansa väri oli oli valon objektiivinen ominaisuus, eikä silmän fyysinen toiminto (kuten Young väitti). Keksi kaleidoskoopin (1814-1817), paransi stereoskooppia.

Böttger, Johann Friedrich, Saksa (1662-1719) [alkemisti] Keksi Meissenin posliinin ja oli vuodesta 1710 Meissenin posliinitehtaan johtaja

Calvert, F. C. Englanti (1800-l) [kemisti] aniliinivihreän emeraldine -värin patentti

Caro, Heinrich, Saksa (1834-1910) [värikemisti] Caroa pidetään Saksan tervaväriaineteollisuuden perustajana. Hän oli BASFin tekninen johtaja. Indigosynteesi; eosiini 1874; metyleenisininen 1876; edullisempi tapa tuoittaa alitsariinia 1869

Cassius, Andreas julkaisi (1685) rubiinilasin teko-ohjeen; sittemmin rubiinilasin pigmenttiä on kutsuttu nimellä purple of Cassius.

Chevreul, Michel Eugne, Ranska (1786-1889) [teoria] Työskenteli tekstiiliteollisuuden palveluksessa ja tutustui sitä kautta myös väriaineisiin

CIBA on sveitsiläinen kemianteollisuuden konserni. Alkujaan Ciban juuret olivat väriaineteollisuudessa: 1859 Alexander Clavel valmisti mm. keinotekoista fuksiinia, myi tehtaansa 1873 Bindschedler & Buschille ja 1884 tämä muutti nimensä: Gesellschaft fr Chemische Industrie Basel. CIBA nimi otettiin käyttöön 1945. Vuonna 1970 yhdistyi J.R. Geigy AG (J.R. Geigy Ltd) -yhtiöön ja vuonna 1992 konsernin nimeksi muutettiin Ciba. Konserni tuottaa mm. värejä, liimoja, muoveja ja lääkkeitä.

Claus & Fritz, 1841-1931 Amsterdam. Maaliaineita valmistanut ja välittänyt liike. Oli aikakauden hollantilaistaiteilijoiden suosima liike.

Colin, Jean-Jacques & Robiquet, Pierre Ranskalaiset kemistit Colin ja Robiquet eristivät ensimmäisinä mataran väriaineet, alitsariinin ja purpuriinin, vuonna 1826 (1820?).

Cooksan lead and Antinomy Co. kehitti antimonivalkoisen 1920-luvulla.

Crayola

D. Winter & Co. Osakeyhtiö, Suomi. Perustettiin 1907 Tampereelle. Valmisti aluksi lakkoja ja värejä tapetteja varten, mutta pian toiminta alkoi laajeta myös muihin maalituotteisiin. Sulautettiin vuonna 1986 Teknos Oy:hyn.

Dandridge, A G, Skotlanti [kemisti] Keksi ftalosyaanivärit.

da Vinci, Leonardo (1452-1519) [teoria] Renesanssin ajan tieteen ja taiteen monitaituri, joka tunnetaan kenties parhaiten salaperäisesti hymyilevästä Mona Lisasta

Demokritos, Kreikka (460-370 eKr) [filosofi]. Demokritos kirjoitti väreistä ja maalaamisesta, mutta hänen tekstejään ei ole säilynyt. Hänen mielestään yksinkertaisia värejä oli neljä: valkoinen, musta, punainen ja keltainen. Demokritosta pidetään materialismin perustajana: hän väitti, että kaikki tapahtuu luonnonpakosta ja kaikki olemassa oleva koostuu atomeista.

Descartes, Rene, Ranska (1596-1650) [teoria]

Diesbach, Ghislain?, Berliini, Saksa [värinvalmistaja] Keksi vuonna 1704 vahingossa berliininsinisen (preussinsinisen) valmistaessaan florentiinilakkaa

Dippel, Iohann Konrad, Berliini, Saksa (1673-1734) [alkemisti] Omisti laboratorion, jossa Diesbach teki kokeilujaan ja teki hänen kanssaan kokeita preussinsinisellä.

Domagk, Gerhard, Saksa (1895-1964) [lääkäri, keksijä, fysiologi]. Keksi prontosiilin (punainen väriaine, ensimmäinen sulfavalmiste) antibakteerisen vaikutuksen (1932). Sai Nobelin lääketieteenpalkinnon 1939 prontosiilin bakteereja tuhoavan vaikutuksen keksimisestä.

Drebbel, Cornelis Jacobszoon, Hollanti (15721634) [keksijä, fyysikko, matemaatikko] Huolimatta vähäisestä koulutuksestaan (todennäköisesti vain peruskoulutus, ei yliopistoa) oli tunnettu ja arvostettu keksijä. Meni nuorena töihin Haarlemiin Hendrick Goltziuselle, joka oli kiinnostunut alkemiasta. Varhaisten keksintöjensä ansiosta hänet kutsuttiin mm. Jaakko I:n Englannin hoviin ja Rudolf II luotsaamaan Prahan hoviin. Keksi mm. useita erilaisia optisia laitteita ja ensimmäisen ohjattavan sukellusveneen, jonka ensimatka tehtiin 1620. Hänen epäillään keksineen hapen 160 vuotta ennen Scheeleä tai Priestleytä. Hän keksi myös uuden keinon valmistaa karmiininpunaista kokenillia ja tinaa yhdistämällä (1630), jolloin aikaansaatiin uusi, hyvin kirkas punainen. Tekstiiliteollisuus käytti värjäystekniikkaa hyvin kauan - mm. brittiarmeijan takeissa vuoteen 1952.

Dr. Fr. Shoenfeld & Co, Dsseldorf Saksalaisen Franz Shoenbergin perustama yhtiö, joka valmistaa taiteilijavärejä ja kankaita. Shoenberg matkusti Lontooseen ollessaan 20-vuotias. Hän oli Lontoon yliopiston kemian laboratorion johtajan professori Williamssonin asistentti, kunnes 33-vuotiaana päätti perustaa yhtiönsä. Yhtiön tunnetuin tavaramerkki lienee LUKAS -värit; merkki on nimetty taidemaalareiden suojeluspyhimyksen, apostoli Luukaksen mukaan.

Du Pont (E. I. Du Pont De Nemours & Company) maalitehdas, perustettu 1802. Yhtiöön kuuluivat 1793 perustettu Harrison Brothers & Co (öljyvärit), 1825 perustettu New England Oil, Paint & Varnish Co, 1867 perustettu Chicago Varnish Co ja 1876 perustettu Bridgeport Wood Finishing Co. Nykyään (2000-luvun alussa) Du Pont Performance Coatings kuuluu maailman suurimpien maalialan tehtaiden joukkoon.

Dylon, Englanti (perustettu 1946; Luca Purbeck)

Edward Dechaux, USA 1800-luku. Väriainevalmistaja.

Ehrlich, Paul, Saksa (1854-1915) [lääkäri, keksijä] Yritti löytää kemiallisia aineita (kokeili mm. tervaväriaineita), joilla voitaisiin tuhota ihmisessä olevat taudinaiheuttajat ns. sisäisellä desinfisioimisella. Kehitti Perkinin tervavärin valmistustapaa niin, että sitä voitiin käyttää kudosvärjäyksessä. Keksi yhdessä Alfred Bertheimin ja japanilaisen Sahachiro Hatan kanssa kupan parantamiseen käytetyt lääkkeet salvarsaanin (1909) ja neosalvarsaanin (1912). Sai Nobelin lääketieteen jaetun palkinnon 1908.

Englefield, Sir Henry Englantilainen Englefield sai ranskalaisen Societ d'Encouragement des Artes'n palkinnon 1804, koska oli kehittänyt uudenlaisen krappilakanvalmistuskeinon, jonka avulla pigmentti saatiin murskattua öljyyn.

Erikoisväri Oy Maalitehdas, perustettu 1948, myytiin 1984 Partek Oy:lle, joka myi yhtiön edelleen (maalitoiminnot Tikkurilalle 1986, liimat 1988 Casco Nobel Oy:lle). Valmisti aluksi automaaleja, mutta siirtyi 1950-luvulla valmistamaan teollisuus-, rakennus- ja kauppamaaleja. Yhtiön yhteistyökumppaneina olivat alkuksi pariisilainen Compagnie de Vernis Valentine ja myöhemmin saksalainen Spies & Hecker GmbH, joilta saatiin valmistusohjeita. Maaleista mm. Permanal ja Permatex olivat lisenssiaineita. Muista tuotteista tutuimpia ovat varmasti Erikeeper ja Erisan.

Euler, Leonhard, Sveitsi (1707-83) [matemaatikko] Teoksessaan Nova theoria lucis et colorum Euler kehitteli valon aaltoteoriaa. Hän julkaisi yli 500 matemaattista tutkimusta ja keksi mm. hitausmomentin ja vapaan pyörimisakselin käsitteet.

Faber-Castell (Faber, A W Faber, Castell-Bleistift-Fabrik A-G), Stein, Saksa (perustettu 1761, Kaspar Faber) Saksan vanhin lyijy- ja aniliinikynätehdas.

Farbenindustrie I G F kts. I G Farben

Field, George, Englanti (1777?-1854) [värinvalmistaja, kirjailija] Kokeili ja sovelsi uusia väri- ja maaliaineita käytännössä. Oli 1700-luvun lopulla mukana projektissa, jonka pyrkimys oli saada aikaan pysyvintä punaista värjäysainetta matarasta. Sai 1815 Royal Society of Arts -yhdistyksen myöntämän palkinnon kehittämästään tavasta suodattaa lakkavärejä. Primääri-, sekundääri- ja tertiäärivärejä käsittelevä kirja Chromatics: An Essay on the Analoqy and Harmony of Colours julkaistiin vuonna 1818; Chromatography: A Treatise on Colours and Pigments for the use of Artists julkaistiin ensimmäisen kerran 1835.

Fischer, Hans, Saksa (1881-1945) [kemisti] Sai 1930 Nobelin kemianpalkinnon veri- ja lehtiväriaineiden rakennetta käsittelleistä tutkimuksistaan ja hemiinin synteettisen valmistustavan keksimisestä.

Fischer, N. W. , Breslau. Aureoliini eli kobolttikeltainen 1830-1848.

Forbes, Edward Waldo, USA [johtaja, Fogg Art Museum]. Kokosi elämänsä aikana matkoiltaan noin 6200 pigmentin kokoelman, jonka lahjoitti Foggin taidemuseoon (Harvard University). Forbesin kuoleman jälkeen osa kokoelmasta lahjoitettiin New Yorkin yliopistoon (Institute of Fine Arts). Mukana oli tavallisten yleisesti käytössä olleiden pigmenttien lisäksi myös harvinaisia pigmenttejä kaukoidästä.

Forsius, Aron Sigfrid (kuoli 1624 tai 1637, Suomi/Ruotsi) [pappi, tähtitieteilijä; teoria]

Fraunhofer, Joseph von, Saksa (1787-1826) [valo-opin tutkija] Määritteli eri lasilaatujen taitekertoimet ja niiden riippuvuuden aallonpituuksista. Keksi ja valmisti erilaisia optisia hiloja, joiden avulla määritteli auringon spektriviivojen (Fraunhoferin viivojen), erityisesti tummien absorptioviivojen allonpituuden.

Freres, M. Renard (Ranska) osti M. Verguinin keksimän fuksiinikeksinnön, ja patentoi sen vuonna 1859 nimellä Fuchsiacine.

F. Weber Co. Philadelphia, USA Valmisti 1921 titaanivalkoista taiteilijapigmenttinä.

Galenos / Galenus, (Galen) Claudius (129-199, kreikkalainen, asui Roomassa) [lääkäri, kirjailija, fyysikko] Pidetään yhtenä tärkeimmistä lääketieteen edustajista Rooman keisarien aikaan. Galenoksen kirjoituksissa koottiin yhteen koko antiikin ajan lääketieteellinen tuntemus ja vielä keskiajalla hänen kirjoituksiaan käytettiin fyysikoiden koulutuksessa. Galenos tulkitsi värejä fyysikkona: hän yhdisti Hippokrateen ja Empedokleen opit. Hänen teoriansa mukaan ihmisellä oli neljään elementtiin ja ruumiinnesteeseen (veri, musta sappi, keltainen sappi ja lima). Ne yhdistettiin neljään väriin: veri sangviinisuuteen (vilkkaus, ailahtelevuus), ilmaan, ja punaiseen väriin; keltainen sappi koleerisuusteen (kiihtymys, kuohahtelu, kiivaus), tuleen ja keltaiseen väriin; lima flegmaattisuuteen (hitaus, tyyni, välinpitämättömyys), veteen ja valkoiseen ja musta sappi melankolisuuteen (raskasmielisyys, alakuloisuus), maahan ja mustaan väriin.

Geiger tutki värisanoja mm. kreikkalaista kirjallisuudessa, vedahymneissä ja zend-avestassa (avesta, parsismin pyhät asiakirjat). Hän otaksui (Gladstonen ja Magnuksen tapaan), että värien nimeäminen riippui fysiologisesta kehityksestä. Hänen mukaansa värien nimeäminen alkoi pitkistä aallonpituuksista (punainen) ja eteni lyhyisiin aallonpituuksiin (sininen, violetti). Jos sinistä ei oltu nimetty, se merkitsi sitä, että sinistä ei nähty; Geiger uskoi, että 'primitiivisillä' kansoilla oli vähän värinimiä siksi, että he eivät olleet fysiologisesti kehittyneitä vastaanottamaan lyhyitä aallonpituuksia.

Geigy - Johann Rudolf Geigy Merian (1830-1917) ja Johann Mller-Pack alkoivat valmistaa väriaineita Baselissa, Sveitsissä; luonnon kasveista 1857 ja paria vuotta myöhemmin aloitettiin keinotekoisen fuksiinin valmistus. Vuonna 1898 väriainetehdas avattiin myös Saksassa (Grenzach) ja kolme vuotta myöhemmin firman nimeksi tuki J.R. Geigy Ltd. Vuonna 1920 Manchesterissa perustettiin Geigy Colour Company Ltd ja 1923 firma aloitti toimintansa myös Ranskassa (Huningue). Vuonna 1970 Ciba ja Geigy sulautuivat yhdeksi: Ciba-Geigy Ltd. ja 1992 nimi muuttui Cibaksi >.

Gmelin, Christian Gottlob [kemisti, keksijä] Keinotekoinen ultramariini 1820-luvulla.

Gobelin, Ranska Seinävaatteita valmistavana tehtaana maailman tietoisuuteen päässyt Gobelin perustettiin alunperin värjäämöksi 1400-luvun puolessa välissä. Gobelin-tehtaan käyttämät värit saivat ihmiset huhuamaan, että Gobelinilla oli sopimus itse pirun kanssa.

von Goethe, Johann Wolfgang (1749 - 1832) [teoria]

Goupil & Co., USA 1800-luku. Väriainevalmistaja.

Graebe, Karl (& Lieberman) Saksa [kemisti, tutkija, keksijä] Alitsariinisynteesi 1868, antrakinonivärit. Saksalaiset kemistit Graebe ja Lieberman valmistivat synteettisesti alitsariinia 1868. Väri patentoitiin Englannissa samana vuonna. Keksintö johti lähes täydelliseen mataranviljelyn loppumiseen.

Griess, Johann Peter, Saksa (18291888) [kemisti, keksijä] Työskenteli Englannissa (Burton-on-Trent). Griessiä pidetään yhtenä atso- ja diatsoväriaineidsiin pohjautuvan teollisuuden perustajina. Keksi diatsoyhdisteet vuonna 1858. Aniliinikeltainen (ensimmäinen aniliiniväri) 1859.

Guignet, Charles-Edouard, Pariisi [tutkija, keksijä] Viridiini; patentoi valmistuksen 1859.

Guyot, Ranska [tutkija] Keksi vuonna 1769 värien additiivisen sekoittumisen tehtyään kokeita läpinäkyvillä värillisillä papereilla.

Guimet, Jean Baptiste [tutkija, keksijä] Keinotekoinen ultramariini 1820-luvulla.

Harris, Moses [teoria] julkaisi ensimmäisen järjestelmällisen väriympyrän vuonna 1776.

Haussmann, Jean Michel, Logelback, Saksa (1748-1824) Perusti pankkiiriveljensä Jeanin kanssa Logelbachiin ja Colmariin Hausmann-Emmerich-Jordan -värjäystalon. Jean-Michel Haussmann oli ennen perheyritykseen liittymistään opiskellut apteekkialaa Pariisissa.

Hayter, Charles [teoria] Hayterin väriympyrä vuodelta 1813 oli ensimmäisiä (ellei ensimmäinen), jossa värit jaettiin lämpimiin ja kylmiin sävyihin.

Hellot, Jean, Pierre Joseph Macquer, Ranska (1685-1766) [kemisti] Kirjoitti mm. kirjan L'Art de la teinture des laines et des etoffes de laine en grand et petit teint (La veuve Pissot, Pariisi 1750; kirjassa mm. orseljinvalmistamisohje)

Helmoltz, Herman Ludwig Ferdinand von, Saksa (1821-1894) [fyysikko, fysiologi] Rakensi silmäpeilin ja oftalmometrin (mittaa silmän sarveiskalvon taittokyvyn). Täydensi Youngin teoriaa näkemisestä. Silmässä on kolmenlaisia tappihermoyhdistelmiä, joista jokainen on herkkä yhdelle kolmesta perusväristä. Jos valo on punainen, punaiset reseptorit toimivat vahvemmin. Jos valo on valkoinen, kaikki reseptorit stimuloituvat yhtä paljon. Teki myös mm. perustavia kuuloaistin tutkimuksia ja esitti sointuteorian, joka mullisti siihenastiset akustiset käsitykset.

Henry, Thomas, Englanti [kemisti, apteekkari] Kirjoitti mm. kemiallisesta valkaisusta.

Hering, Ewald, Saksa [psykologi] Oli kiinnostunut väreistä ja teki useita kokeita. Yksi hänen johto päätöksensä oli, että värin luonnollinen symboli on D, mistä kaikki sävyt saadaan aikaiseksi. Hering uskoi, että päävärejä on kuusi, vastaväripareja kolme: musta vs. valkoinen, keltainen vs. sininen ja punainen vs. vihreä.

Herschel, William huomasi noin vuonna 1800, että auringon spektriin kuuluu myös värejä, joita silmä ei näe. Hän mittasi thermometrillä jokaisen värin lämpötilan ja huomasi, että korkeimmat lukemat saatiin punaisen värin jälkeen - alueelta, jossa silmä ei enää erottanut väriä. Kyseessä oli infrapunainen valo.

Himly, C., Kiel, Saksa Keksi antimonisinooperin (antimony vermilion, orange antimony sulfide) 1842. Pigmenttiä käytettiin pääasiassa kumiteollisuudessa. Murdock patentoi sen 1847.

von Hofmann, August Wilhelm, Saksa (1818-92) [tutkija, keksijä] Tutki väriaineita, vaikutti mm. Lontoossa ja Berliinissä. Aloitti keksintöihinsä - lähinnä kivihiilitervan hyödyntämiseen - perustuvan merkittävän väriaineteollisuuden

Hoffmann, Johann Leonard (1740-1814) [kirjailija, taidemaalari] Yritti löytää maalauksellisen harmonian ja väriharmonian suhteita vuonna 1786 julkaistussa kirjoitelmassaan. Yritti myös ymmärtää värin ja äänen suhdetta.

H. Schmincke & Co., Dsseldorf . Väriaineiden valmistus.

Huygens, Christian, Hollanti (1629-1695) [matemaatikko, fyysikko; teoria] Huygens päätteli, että valo koostui hiukkasten sijaan aalloista: vuonna 1678 hän esitti valon aaltoteorian selittäen sen avulla valon kahtaistaittumisen joissakin kiteissä. Hyugensin periaate on fysikaalisen valo-opin peruslause: Jokainen väliaineessa etenevän aaltoliikkeen kohtaama piste muodostaa uusien aaltojen keskuksen, josta samanlaista aaltoliikettä lähtee kaikkiin suuntiin. Huygens teki myös useita muita huomioon otettavia päätelmiä ja löytöjä: hän mm. kuvaili ensimmäisenä Saturnuksen renkaat tarkasti. Häntä pidetään myös laterna magican kehittäjänä.

Höpfner Seruliinisininen 1821

I. G. Farben (Interessen Gemeinschaft Farben) saksalaisten väritehtaiden 1914 perustama kartelli, jonka toiminta laajeni pian myös muiden kemikaalien ja lääkeaineiden valmistukseen. 1925 perustettu Farbenindustrie I G F (lyh. Igefa) oli 1900-luvun vaihteessa Saksan suurin teollisuusyhtymä, jonka toimenkuvaan kuuluu väri- ja lannoitusaineiden, filmien, räjähdysaineiden ym. kemiallisten yhdisteiden valmistus.

Itten, Johannes, Sveitsi, Saksa (1888-1967) [teoria] Opettaja ja taidemaalari. Opetti mm. Bauhausissa ja julkaisi kolme kirjaa väreistä.

Janetzsky & Weber, Philadelphia 1800-luku (myöhemmin Frederick Weber & Co) Väriainevalmistaja.

Järvelä, Joonas Suomi (1881-) [maalarimestari, tehtailija] Perusti oman maalausliikkeen 1908 ja oman maalitehtaan 1923 (v:sta 1933 J. Järvelän Lakka- ja Väritehdas Oy; v:sta 1943 Järvelän Tehtaat Oy; konkurssi 1949). Järvelä oli maalausasioissa hyvin aktiivinen: hän kirjoitti useita maalausta käsitteleviä artikkeleita sekä oppimateriaalia ja oli voimakkaasti mukana mm. 1930 avatun Helsingin Maalariammattikoulun perustamisessa. Kun hänet sodan aikana syrjäytettiin omasta yhtiöstään, Järvelä jatkoi uraansa Kansanhuoltoministeriössä, jossa käsitteli mm. maalialan raaka-aine asioita.

Kandinsky, Wassily Venäjä, Saksa, Ranska (1866-1944) [teoria, taidemaalari]

Kein, Adolf Wilhelm perusti saksalaisen seuran (Detsche Gesellschaft zur Förderung rationeller Malverfahren), jonka tarkoitus oli esim. luokitella maaliväriaineet.

Kemira (Pigments Oy) aloitti 1960-luvulla raskaiden teollisuuskemikaalien ja titaanidioksidipigmenttien tuotannon. Vuorikemia Oy oli Kemira Pigments Oy:n ensimmäinen tehdas.

Kepler, Johannes, Saksa (1571-1630) [matemaatikko, tähtitieteilijä]. Tunnettu keksimistään planeettojen liikeratoja koskevista laieista (Keplerin lait). Vuonna 1600 hän oli Tyko Brahen avustaja Prahassa ja seuraavana vuonna seurasi häntä hovimatemaatikkona. Kepler julkaisi useita matemaattisia teoksia ja uraauurtavan tutkimuksensa valonsäteiden hajaantumisesta ja teleskoopin teoriasta.

Kern & Sandoz - väriainetehdas, jonka perustivat Baselissa 1886 Alfred Kern (1850-1893) ja Edouard Sandoz (1853-1928). Tehtaan alkutaipaleella valmistettiin mm. auramiinia ja alitsariinisinistä. Myöhemmin firma alkoi valmistaa myös lääkeaineita. Vuonna 1885 yhtiöstä tuli osakeyhtiö ja sen nimi muuttui Chemische Fabrik vormals Sandoz.

Klein, Yves Ranska (1928-62) [taiteilija] Klein mm. kehitti oman voimakkaansinisen pigmenttinsä, International Klein Blue »

Koch, Robert, Saksa (1843-1910) [lääkäri, keksijä] Käytti tervaväriaineita värjätäkseen muuten näkymättömät mikrobit - ja tunnisti pernaruttoa, tuberkuloosia ja koleraa aiheuttavat bakteerit. Sai Nobelin lääketieteen palkinnon 1905.

Charles Lauth (1836-1913) Metyylivioletti 1861; yhdessä Baubignyn kanssa metyylivihreä 1872

Lefranc, Ranska, Pariisi 1800-luku- Väriaineiden valmistaja.

Leykauf E. , Nrnberg, Saksa [tutkija, keksijä] Mm. mangaanivioletti 1868, metyylivihreä 1872.

Lieberman, Karl (& Graebe) Saksa [kemisti, tutkija, keksijä] Alitsariinisynteesi 1868, antrakinonivärit. Saksalaiset kemistit Graebe ja Lieberman valmistivat synteettisesti alitsariinia 1868. Väri patentoitiin Englannissa samana vuonna. Keksintö johti lähes täydelliseen mataranviljelyn loppumiseen.

Lightfoot, John Englanti [kemisti] Keksi aniliinimustan 1862 /1863.

Linstead, R. P. ftalosyaanisininen 1934

Lscher, Max [psykologi] tutki persoonallisuutta värien kautta

Maaliteollisuus Oy Maalitehdas 1949-67. Toi markkinoille maalimerkkejä, kuten Norsu, Peitto, Kattol, Masi...

Macquer, Pierre Joseph, Ranska (1718-84) [kemisti] Löysi ensimmäisenä arsenaatiisuolot. Osoitti, että preussinsinisessä on rautaa ja kehitti tavan, jolla väriä saattoi hyödyntää villan ja silkin värjäämisessä. Kirjoitti ensimmäisen modernin kemiansanaston Dictionnaire de chymie (1766).

Masury & Whiton, USA 1800-luku. Maalausvälineiden välittäjä.

Maxwell, James Clerk (1831-1879) [teoria] Aloitti värin tutkimisen James David Forbesin laboratoriossa Edinburghissa 1849.

Mayer, Tobias, Saksa (1723-1762) [teoria] Itseoppinut matemaatikko, joka toimi kartanpiirtäjänä Nrnbergissä (Augsburgissa?). Hän laati ensimmäisenä niin tarkat taulukot kuun liikkeistä, että niiden avulla saatettin laskea pituus- ja leveysasteet puolen asteen tarkkuudella - mikä oli purjelaivojen aikaan suuri keksintö. Kehitti matematiikkaan perustuvan väriteorian (päävärit punainen, sininen ja keltainen), minkä jälkeen yritti saada selville ihmisen havaitsemien värien täsmällisen määrän. Fyysikko George Christopher Lichtenberg (Göttingen, Saksa) julkaisi Mayerin väritriangelin 1775: De affinitate colorum commentatio.

Melvill, Thomas, Skotlanti (1700-l) Yritti ensimmäisten joukossa tutkia erilaisilla suoloilla aikaansaatuja liekkien värejä.

Mercer, John, Englanti (1791-1866) Väri- ja tekstiilialan kemisti. Keksi käsitellä puuvillaa kaustisella soodalla (lipeällä): merserointi lisää kiiltoa, lujuutta ja siliävyyttä sekä edistää värin tarttumista.

Morton, James oli tekstiilialan yrittäjä, joka etsi valoakestäviä pigmenttejä. Vuoteen 1904 mennessä hän oli löytänyt kaksi väriaitetta: keltaisen flavantronin ja sinisen indantreenin (tai Bohn?). Ensimmäisen maailmansodan aikana ja jälkeen hän keksi myös valonkestävän vihreän.

Munsell, Albert H., Yhdysvallat (1859-1918) [taiteilija, teoreetikko] Loi Munsell-värijärjestelmän, joka on edelleen standardi-värijärjestelmä useissa maissa. Munsellin perustama Munsell Color Company poiki Munsell Color Foundation -säätiön sekä Munsell Color Science Laboratory (MCSL) -laboratorion.

Murdock, Skotlanti [valmistaja] Alkoi valmistaa sinkkikeltaista kaupallisesti 1847. Patentoi Himlyn keksimän antimonisinooperin 1847.

Natanson valmisti 1858 kirkasta punapurppuraa aniliiniväriä, magentaa

Nequam, Alexander [opettaja] Kirja De Nominibus Utensilum (n. 1180) esittelee mm. erilaisia kirjoittamiseen tarkoitettuja apuvälineitä ja kuvittajan väriaineita. Kirjassa apuvälineet kuvataan hyvinkin yksityiskohtaisesti, mutta värit hyvin ylimalkaisesti.

Newton, Isaac, Englanti (1642-1727?) [teoria ] Matemaatikko, fyysikko ja astronomi, jonka jälkimaailma muistaa ehkä parhaiten painovoimalaista.

Oberkampf, Christophe-Philippe, Saksa/Ranska (1738-1815) Perusti 1760 lähelle Manufacture Royale de Jouy -värjäämön, jonka käyttämästä painomenetelmästä (Toiles de Jouy) tuli kuuluisaa.

Ostwald, Wilhelm, Saksa (syntyi Riikassa; 1853-1932) [kemisti, teoria] Kehitti värijärjestelmän (Ostwald System; 1931). Uraauurtavia termodynamiikan, reaktiokinetiikan, katalyysin ja sähkökemian tutkimuksia. Sai Nobelin kemianpalkinnon 1908.

Orr, John Bryson (J.B.), Englanti (-1933) Kehitti ja patentoi uuden litoponin valmistustavan (Orr's Zinc White) (1874) - tuote oli valonkestävä ja siitä tuli yksi maaliteollisuuden peruspigmenteistä.

Oud Hollandse, Scheveningen. Väriaineiden valmistus.

P. Briault, Pariisi. Väriaineiden valmistus.

Pannetier, Pariisi [värivalmistaja, tutkija, keksijä] Vihreä kromioksidi 1838.

Paracelsus, Sveitsi (1493-1541; oik. nimi Theoprastus Bombastus von Hohenheim) [lääkäri, tutkija, kemisti] Keskiajalla lääkäri ja luonnontutkija Paracelsus esitteli uudelleen värien (sekä musiikin ja yrttien) käytön parantamisessa. Häntä kuitenkin pilkattiin ajatustensa vuosi; suurin osa hänen kirjoituksistaan poltettiin. Paracelsusta pidetään lääketieteellisen ja farmaseuttisen kemian perustajana.

Perkin, William Henry, Englanti (1838-1907) [tutkija, keksijä] Keksi vuonna 1856 ensimmäiset synteettiset aniliinivärit.

Platon, Kreikka (427-347 eaa) [filosofi] Platon asetti aisteilla havaittavan maailman vastapainoksi ehtottoman, ikuisen todellisuuden ideamaailman. Platonille eivät merkinneet mitään värin fyysiset tai kemialliset puolet, väri oli yksinomaan kauneutta. Hän näki väreissä materian pyrkimyksen kohti valoa. Perusväreinä Platon piti mustaa, valkoista ja punaista. Platonille väri oli universaali, olioista (esineistä) riippumaton.

Purkinje, Jan Evangelista, Tsekki [teoria, havainnointi] Huomasi, että hämärässä punaiset ovat hyvin tummia ja siniset ovat ensimmäisiä värejä, jotka alkavat näkyä aamunkoitteessa.

Rand, John G. amerikkalainen, asui Lontoossa 1800-luvulla [taiteilija] Keksi ensimmäisen puristettavan maalaustuubin. Lontoolainen Thomas Brown alkoi myydä tuubia. Rand sai kaksi patenttia tuubistaan Englannissa: ensimmäisen värien ja muiden nesteiden säilutykseen Maaliskuussa 1841 ja toisen rutistettavasta putkilosta syyskuussa 1842. Vuonna 1842 Winsor & Newton alkoi myydä tuubia nimellä Rand's Patent Collapsible Tube.

Reeves & Son, Ltd., Englanti, Lontoo 1800-luku. Väriainevalmistaja.

Rinmann, Sven, Ruotsi [kemisti, tutkija, keksijä] Kkobolttivihreä=rinmaninvihreä=ruotsinvihreä teoriassa 1780, pigmentti markkinoille 1835.

Ritter, Johann Wilhelm, Saksa [fyysikko] Löysi näkyvää valoa lyhyempää sähkömagneettista säteilyä (1801), joka nimettiin ultraviolettivaloksi.

Rood, Ogden N, USA [teoria, fyysikko, taiteilija] Hän eli Münchenissä 1854-1902 ja tuolloin kaupungissa tehtiin paljon väritutkimusta. Tieteilijänä hän tunsi mm. Newtonin, Youngin, Goethen, Chevreulin, von Helmholtzin ja Maxwellin teorioita. Roodin "Modern Chromatics" (1879) - kirjan sanotaan olleen monen nykyisen väri- ja design-teorian lähtökohtana. Neoimpressionistit vastaanottivat kirjan yhdeksi perusteoksekseen ja sitä kutsuttiinkin nimellä 'impressionists' bible'. Mm. Seurat oli yksi taiteilijoista, jotka tunsivat Roodin väriteoriat hyvin. Rood oli myös harrastajamaalari (hän maalasi kuitenkin itse melko perinteiseen tapaan), joten hän saattoi tutkia värin optisia vaikutuksia (esim. pointillismia) kahdesta kuvakulmasta. Rood piti mm. Turnerin teoksia hyvin tutkimisen arvoisena - mutta ei pitänyt lainkaan impressionismista, johon hänen teorioillaan oli ollut suuri vaikutus. Roodin sanotaan sanoneen: "If that is all I have done for art, I wish I had never written that book."

Roijen, Snell van eli Snellius Willebrord, Alankomaat (1591-1626) [matemaatikko, fyysikko] Keksi lain valon taittumisesta.

Rowan, Englanti [tutkija, keksijä] Mangaanimustan ja - ruskean patentti 1871

Rowney & Co., Englanti, Lontoo 1800-luku- (Rowney, George) esitteli seruliininsinisen vuonna 1860 Englannissa (kts. Höpfner).

Runge, Ferdinand, Saksa [kemisti, keksijä, lääketieteilijä] Huomasi 1834, että kivihiilitervasta eristetty aniliini tuotti valkaisujauheen vaikutuksesta kirkkaansinisen värin (erotti ensimmäisenä aniliinöljyn kivihiilitervasta). Aineesta ei kuitenkaan saatu valmistettua käyttökelpoista värjäysainetta.

Sandby, Paul Nottingham, Englanti (1725-1809) Sandby oli alkujaan kaivertaja. Hän oli töissä veljensä Thomaksen kanssa Lontoon Towerissa armeijan leivissä ja myöhemmin piirtäjänä Skotlannin Ylämaille tehdyllä tarkastusmatkalla. Sandby asettui Windsoriin ja teki kokeiluja eri pigmenteillä. Häntä pidetään vesivärikoulukunnan isänä.

Sattler, Johann-Christian-Wilhelm, Schweinfurt, Saksa (1784-1859) [teollisuusmies] Perusti vuonna 1813 Schweinfurter Farbenfabrik -väritehtaan ja seuraavana vuonna alkoi valmistaa schweinfurtinvihreää ja keräsi värillä omaisuuden. Myöhemmin perusti Baijerin ensimmäisen tapettitehtaan.

Schaus, William, USA 1800-luku. Väriainekauppias. Vei USAhan maalarintarvikkeita Englannista ja Ranskasta.

Scheele, Karl Wilhelm, Saksa, Ruotsi (1742-86) [tutkija, keksijä] Pidetään yhtenä orgaanisen kemian perustajista. Scheelen vihreä 1775, patenttikeltainen (Turnerin myöhemmin patentoima) 1770-1775.

Schouten en Voskuyl, Amsterdam. Väriaineiden valmistus.

Seydelmann, Jacob C. Dresden, Saksa (1750-1829) [professori] Valmisti seepiaväriä (1700-luvun loppupuolella) potaskahydroksidilla uuttamalla. Kuivattu uute jauhettiin ensin yksinään, sitten alkalilipeässä, jossa se myös keitettiin. Sen jälkeen seos suodatettiin ja neutralisoitiin. Jäljelle jäänyt ruskea väriaine eroteltiin, pestiin vedessä ja kuivattiin matalalla lämmöllä. Jauhe sekoitettiin arabikumiin ja muokattiin pieniksi värikakuiksi tai vesivärituubeiksi.

Steiner, Rudolf, Saksa (1861-1925) [teoria] Antroposofian perustaja.

von Stradonitz, Friedrich August Kekul, Saksa [kemisti] 1865 muodosti bentseenistä sykloheksaania.

Stromeyer [tutkija, keksijä] Löysi kadmium-metallin 1817.

Suomen Sinkkivalko Oy Pigmenttitehdas, perustettu 1933. Valmisti ensimmäisenä Suomessa sinkkivalkoista ja titaanivalkoista.

Suomen Väriteollisuus Oy - Finska Färgindustri Ab Maalitehdas 1949-1973. Loviisalainen varustamo R. Nordström & Co Oy haöusi varmistaa laivojensa huoltomaalauksen ja maaliyhtiö perustettiin varta vasten tätä varten: laivamaaleja valmistamaan. Tuotanto laajeni kauppa-, rakennus- sekä teollisuusmaaleihin.

Syrén, Otto Suomi [tehtaiilija] Perusti 1931 Syrénin Tehtaat Osakeyhtiö -väri- ja lakkatehtaan. Yritti 1950-luvulla saada standardisoiduksi suomalaiseksi värijärjestelmäksi itse kehittämäänsä värikarttaa/sävystöä - hankkeessaan onnistumatta.

Teknos Teknos-Tehtaat Oy perustettiin 1948; sen päätuotteena olivat ruosteenestomaalit.

Tikkurila Tikkurilan öljytehdas Oy / Oy Schildt & Hallberg Ab perustettiin 1919 (v. 1920 Dickursby Oljeslageri, Ferniss-, färg- ock lackfabrik; vs:sta 1929 Oy Schildt & Hallberg Ab Tikkurilan tehtaat; v:sta 1950 Oy Schildt & Hallberg Ab Tikkurilan Väritehtaat). Ennen tätä yhtiö oli valmistanut pellavaöljyä. Tehdas toi Suomen markkinoille 1920-luvulla mm. amerikkalaistyylisen himmeän ja samettimaisen sisäseinämaalin, Wall Paintin. Muita merkittäviä maaleja olivat mm. Panssarimaali (1934; ruosteensuojaukseen) ja Duranol-maalit (1935).

Thnard, Louis Jaques, Ranska (1777 - 1857) [tutkija, keksijä] Mm. thenardinsininen 1803.

Theodore Kelley, USA 1800-luku. Väriainevalmistaja.

Theophilus, saksalainen munkki, 1100-luku. Esitti 12-askelmaisen harmaansävyskaalan. Kirja

Diversarum artium schedula (De diversis Artibus?) pohjautuu bysanttilaisiin lähteisiin, sisältää mm. temperan valmistusohjeen.

Thomas Brown, Lontoo 1800-luku. Alkoi myydä värejä tuubeissa.

Titan Co. AS, Norja [valmistaja] Kehitti titaanivalkoisen massatuotantoon sopivaksi 1916.

Titanium Pigment Corporation of Niagara Falls, USA [valmistaja] Titaanivalkoinen taiteilijatarkoituksiin1921.

Turner, James [tutkija, keksijä] patentoi turnerinkeltaisen (patenttikeltaisen; Scheelen keksimän pigmentin) vuonna 1781.

Turner, Joseph Mallory (1775-1851) [taiteilija] Turner oli taidemaalari, jolla oli uusi, oma tapansa käsitellä väriä: hän sekoitti kirkkaisiin ja puhtaisiin väreihin harmaata. Hän vaikutti paljon taiteilijoiden tapaan käyttää ja sekoittaa värejä.

Vauquelin, Louis Nicolas Ranska (1763-1829) [tutkija, keksijä] Mm. bariumkeltainen / ultramariinikeltainen 1809, kromioksidivihreä 1809, jodipunainen 1814

Verguin, M Keksi fuksiinin v. 1858 (myi keksintönsä M. Renard Freresille, joka patentoi sen seuraavana vuonna nimellä Fuchsiacine).

Vuorikemia Oy, Pori. Perustettiin 1957. Yhtiö alkoi valmistaa titaanivalkoista vuonna 1961.

Wechter, Esaias (1701-76) oli kauppias ja valtiopäivämies, perusti 1730-luvulla Turkuun villa- ja verkatehtaan, Littoisiin värjäys- ja veranvanutuslaitoksen.

Wilkenson Englanti [värinvalmistaja] Aloitti preussinsinisen teollisen tuotannon 1720-luvulla.

Willstätter, Richard Martin sai vuonna 1915 Nobelin palkinnon työstään kasvipigmenttien, etenkin klorofyllin kanssa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Willstätter jatkoi työtään kemian parissa ja tutki mm. kokaiinisynteesiä ja entsyymejä. Toisen maailmansodan aikaan juutalainen Willstätter muutti Sveitsiin, jotta voisi rauhassa työskennellä.
Winsor & Newton Lontoo, Englanti [maalausvälinevalmistaja, taiteilijavärien valmistaja] Toi markkinoille mm. sinkkivalkoisen vesivärin 1834.

Wohler, Friedrich, Saksa [kemisti] Keksi vuonna 1828, miten epäorgaaninen aine muutettiin orgaanisesksi (urea). Tämä oli merkittävä keksintö, mikä johti luontaisten kaltaisten synteettisten värjäysaineiden etsimiseen.

Wollaston, William Hyde, Englanti (1766-1826) [fyysikko] Keksi ns. Fraunhoferin viivat auringon spektrissä. Löysi myös alkuaineet palladiumin ja rodiumin.

Woulfe Keksi pikriinihapon [1771]

Wundt, Wilhelm tutki värien psykologiaa

Young, Sir Thomas , Englanti (1773-1829) [teoria] Todisti yhdessä A.J. Frasnelin kanssa valon aaltoliikkeeksi. Huomasi, että jokaisella spektrin värillä on oma aallonpituutensa

Zeltner, Johann, Saksa [kemisti] ultramariinivioletin patentti 1878