-

Germaanikansat

Germaanit ovat germaanisia kieliä (skandinaavit, hollantilaiset, saksalaiset, friisit, flaamit, englantilaiset...) puhuva kansaryhmä. Germaanien alkukotina pidetään Itämeren ympäristöä. Tässä yhteydessä germaaneilla tarkoitetaan lähinnä Keski-Euroopassa asuneita ihmisiä, mm. sakseja, angleja, gootteja ja anglosakseja (viikingeistä ja Britannian alueen ihmisistä omilla sivuillaan).

Muinaisgermaanisia kansoja olivat mm. khaukit (Pohjanmeren rannikolla; sulautuivat 300-l saksilaisiin ja friisiläisiin kansoihin) ja khatit (Saksan länsiosissa).
Bastarnit olivat ensimmäinen germaaniheimo, jonka kanssa roomalaiset joutuivat kosketuksiin. Asuivat ensin Ylä-Veikselin ympäristössä, 200-l eaa tunkeutuivat Tonavan suura kohti. Taistelivat goottien puolella roomalaisia vastaan; sulautuivat gootteihin. Bataavit olivat muinaishermaaninen kansa, joka asui Reinin suistomailla. Roomalaiten liittolaisia, mutta kapinoivat päällikkönsä Claudius Civiliksen johdolla 69 eaa. Sulautuivat frankkien ja friisien kanssa. Ubit oli germaaninen kansanheimo, joka asui Caesarin aikana Mainin ja Siegenin välillä. Usipetit oli muinaisgermaaninen kansanheimo, joka asui aluksi nykyisessö Saksissa, mutta tungettiin Reinin alajuoksulle, missä Caesar tuhosi heidät 55 eaa.
Khattuaarit olivat länsigermaaninen heimo, joka asui aluksi Ruhrin alueella ja myöhemmin Reinin ja Maasin välissä. Khattuaarien valtiosta on tietoja vielä 800-luvulta. Teutonit olivat kimbreille sukua ollut germaanikansa, joka tunkeutui Galliaan 103 eaa Itämeren etelärannoilta. Keruskit oli muinaisgermaaninen kansa, jonka hallitsija Arminius voitti roomalaiset vuonna 9. Sveebit oli länsigermaaninen kansanryhmä, asui aikanaan Saksan ydinalueilla. He tunkeutuivat vandaalien ja alemannien ohella Galliaan 406 ja perustivat Luoteis-Espanjaan Sveebien valtakunnan, jonka länsigootit kukistivat 585.
Burgundit oli itägermaaninen kansa, joka muutti kansainvaellusten aikaan Veikselin suulta etelään ja länteen ja perusti n. 407 Burgundin valtakunnan. Rugit (rugilaiset) oli muinainen itägermaaninen kansa, joka asui alunperin Veikselin suulla. Vaelsi 300-luvulla etelään ja asettui nykyisen Unkarin alueelle. Kun Odovakar voitti rugit 487, he liittyivät itägootteihin. Krimingootit oli sukupuuttoon kuollut germaaninen kansanryhmä Krimin niemimaalla. Kielestä oli jäänteitä vielä 1500-luvulla.
Svealaiset oli germaanin kansanheimo, joka asui alunperin Mälarenia ympäröivällä seudulla; laajensivat sittemmin valtansa koko nykyiseen Ruotsiin.
Bajuvaarit oli böömiläinen germaaniheimo, joka asettui kansainvaelluksen aikana Baijeriin ja antoi sille nimen.


värit yleisesti

valkoinen
Muinaisten germaanien naisen nimi wiz tarkoitti valkoista.



p u n a i n e n

Punaiseen on aina liitetty taikavoimia. Lähes kaikissa kulttuureissa punaisella on maalattu esim. sota- ja metsästysaseet. Saksankielisen kulttuurialueen joidenkin osien kansankulttuurissa paholaiselta on suojauduttu punaisella värillä, etenkin häiden yhteydessä. morsiamella oli punaiset sukat, punainen huntu tai jotain muuta punaista. Toisaalta: jossakin punainen väri on myös kielletty häävaatteissa - koska punaisen uskottiin houkuttelevan salamoita. Punaista käytettiin myös hautajaisissa. Punainen ei ole ollut niinkään värisymboli surulle tai ilolle vaan nimenomaan suojautumiskeino pahaa vastaan.

Punaiset amuletit ovat kautta aikain suojanneet 'pahalta silmältä'. Punaiset vuodevaatteet olivat yleisiä keskiajan Saksassa; niillä suojauduttiin 'punaisilta taudeilta' kuten kuumeilta ja ihottumilta. Pahoilta voimilta suojautumiseksi ovenpielet maalattiin punaisiksi. Myös punaisten kasvien tai hedelmien kasvattaminen oli tärkeää - pihlaja oli monessa paikassa pyhä puu. Germaanisoturit maalasivat itsensä tapettujen eläinten verellä voimistaakseen ja suojellakseen itseään.

Germaanikansojen ukkosenjumalalla (Thor, anglosaksien Thunar, vanhan saksan Thonar, uuden saksan Donner) oli punaiset hiukset ja parta ja punaturkkisten eläinten uskottiin olevan hänen pyhiä eläimiään. Kristinuskon tullessa pakanajumala sulautui paholaiseen, johon fuusion jälkeen liitettiin punainen väri ja kristinuskon myötä pakanuuteen viittaava punainen alkoi saada negatiivista merkitystä.

Germaanisten kielien sana Zauber (taika) juontuu muinaisesta sanasta taufr, joka viittaa anglosaksin sanaan teafor - punainen okra.

[Lue lisää viikingeistä]