-

Kulttuurien eroja

[Katso myös: Psykologiaa ja mieltymyksiä, Värinimiä]

Brown ja Lenneberg tutkivat 1950-luvulla onko kulttuuritaustalla merkitystä siihen, kuinka hyvin värit erotetaan toisistaan. Nykyään pidetään mahdollisena sitä, että jos ihminen on elänyt ikänsä suljetussa värittömässä ympäristössä, usuia värejä ei välttämättä erota toisistaan. Värien erottamista voi harjoitella - värien kanssa työskentelevät erottavat enemmän värisävyjä kuin ne, jotka eivät ole värien kanssa niin paljon tekemisissä. Tämä lienee sama kaikissa kulttuureissa.

Värisanojen esiintyminen kielessä on varmaankin hämännyt useita tutkijoita. Joissakin kielissä on vain pari kolme värisanaa (musta, valkoinen, punainen tai värikäs), joissakin kehittyneemmissä kielissä vähintään yksitoista perusväriä. Värisanojen määrä ei kuitenkaan kerro sitä, kuinka hyvin värit erotetaan. Muutamissa intiaanikielissä esimerkiksi siniseen ja vihreään viitataan samalla sanalla, mutta kaksikieliset kykenevät vaivatta käyttämään oikein englanninkielisiä termejä blue ja green. Tämän huomasivat Berlin ja Kay tutkiessaan väritermien käyttöä eri kielissä.

Eräässä monikulttuurisessa tutkimuksessa selvisi, että amerikkalaiset ja japanilaiset jakavat värit kylmiin ja lämpimiin väreihin suhteellisen samalla tavalla. Eroja kuitenkin esiintyi värien luomissa mielikuvissa: amerikkalaisille puna-kelta-vihreät värit olivat positiivisia ja puna-purppuravärit negatiivisia. Japanilaisilla mielikuvat olivat päinvastaiset.

Carmella Mooren tutkimuksessa testattiin englanninkielisten ja kiinankielisten värikäsityksiä. Kielten puhujat olivat 70 prosenttisesti samalla tavalla värilastut. Kolmestakymmenestä jäljelle jäävästä prosentista kymmenen prosenttia oli yksittäisten ihmisten (samankielistenkin) eroavaisuuksia. Aiempi tutkimus osoitti että englanninkieliset ja japaninkieliset ovat vain 59 prosenttisesti samaa mieltä.

Professori Hideaki Chijiiwan (Musashinon taidekorkeakoulu, Tokio) tutkimuksessa vertailtiin eritaustaisten opiskelijoiden suhtautumista väriin. Tutkimukseen osallistui yli 5000 opiskelijaa 20 maasta (Japani, Kiina, Taiwan, Laos, Singapore, Bangladesh, Intia, Etelä-Korea, USA, Brasilia, Kanada, Venäjä, Alankomaat, Saksa, Ranska, Suomi, Portugali, Italia, Australia ja Uusi-Seelanti).
96% vastaajista assosioi kirkkaanpunaisen vaaraan. 88% assosioi kirkkaanpunaisen sotaan (Japanilaisista suurin osa yhdisti sotaan mustan). 77% assosioi valkoisen rauhaan (itäisessä Japanissa vaaleankeltainen, läntisessä Japanissa vaaleansininen). 43% testatuista assosioi mustan hienostuneisuuteen (Japanissa burgundinpunainen).
Tutkimuksessa vastaajia pyydettiin kirjoittamaan kolme lempiväriään. Maailmanlaajuisesti kuninkaansininen oli ensimmäisenä, seuraavaksi tuli kirkkaanpunainen ja musta.

E.R. Jaenschin mukaan värimieltymyksiin vaikuttaa alueen auringonvalon määrä ja laatu. Paikassa, jossa aurinko paistaa paljon, ihmiset pitävät kirkkaista ja lämpimistä väreistä. Alueella, jossa auringonpaistetta on vähän, ihmiset ovat mieltyneet viileämpiin ja vaisumpiin väreihin.

Aikuiset pitävät sinisestä lähes kaikkialla maailmassa. Siihen liittyy väreistä vähiten erilaisia kulttuurillisia arvoja.







LäNSIMAAT
yleinen

suru
kuolema
paha

voimakkuus
valta
hienostuneisuus
arvokkuus


nöyryytys

synti
paholainen


arki
aikuisuus
tylsyys
tyyli
neutraali
vanhuus


ilo
viattomuus
rauha

päivä
totuus
viisaus

kylmyys
tyhjyys


rakkaus
intohimo

vaara
viha
haavat
sota

paholainen
marttyyrit

'seis' - 'stop'

anarkismi
kommunismi
vallankumous

muuttua punaiseksi häpeästä


tuli

'vaarallisia osia / ainesosia'
esim. myrkkymerkki


köyhyys
maanläheisyys

maa
ruskettunut


suruväri, kun suruaikaa on jo kulunut
mystisyys
juonittelut

voima
ylhäisyys

häpeä
kärsimys


feminiini
iho
tunteet
pehmeys


maskuliinisuus
auktoriteetit
viileä

varoittavat merkit


nuoruus
tuoreus
kokemattomuus
'saa mennä'
hedelmällisyys
elämä
kasvu
kateus
ekologisuus
turva


pelkuruus
sairaus
huomioväri

aurinko

 

Eurooppa
yleinen

suru
kuolema


ilo
viattomuus




henkisyys
rehellisyys


Pohjoismaat

lumi
puhtaus
viattomuus


tuli
posti


maa




kuu

 

Brittein saaret





Irlanti:
uskollisuus
puhtaus


Manner- Eurooppa




Ranska:
rauha
vapaus


Ranska:
kateus

 

Etelä- Eurooppa
Italia: suru




Turkki: suru


Italia: suru

antiikin Rooma:
tummansininen - barbaarit


Kreikka: suru

 

Itä-Eurooppa





arabikulttuurit




hyveellisyys
usko
totuus


voima
vahvuus


ilo
varallisuus
hyvinvointi

 

Pohjois - Amerikka
yleinen

black lie = musta vale - totaalinen vale


pelko
viattomuus
neitsyys
hyvyys
viha (to turn white with anger)

lumi
kuu


rakkaus
intohimo
vaara
viha
'seis' - 'stop'

kommunismi

muuttua punaiseksi häpeästä

veri

Ystävänpäivä
äitienpäivä
USA: itsenäisyyspäivä


eläväinen
energinen
voimakas

appelsiinit
kurpitsa

syksy
halloween
USA: kiitospäivä


maa

brown ruskettunut


purppura - viha
kuninkaallisuus
intohimo


taivas
meri
raha (dollari)

kalleus
arvokkuus
jalosukuisuus

alakulo
säädyttömyys (a blue movie)

monet intiaanit: vaaleansininen - rauha



ruoho
puut
lehdet


koulubussit

 

Cherokeet
kuolema





pettymys
häviö


AUSTRALIA ja Oseania
yleinen


Keski-Australia: suru





AASIAN MAAT
yleinen



veri





Tiibet
pyhä väri (hist.)


Kiina
kuolema
kunnia

negatiiviset asiat:
surullisuus
julmuus
kärsimys
synti
paha

onnettomuus
sivistymättömyys


(tuotteiden) edullisuus


neutraali
mustan ja punaisen 'väliväri', onnen ja epäonnen tasapaino
kuolema - hautajaisväri: harmonisoi elementtejä

nöyryys
kohtuullisuus
puhtaus
rehellisyys
elämä
viattomuus


elämän positiiviset puolet:
ilo
onni
varakkuus
maine
onnellisuus

juhlat


onni
rakkaus


suru


suru

voima
valta


kasvu
nuoruus

Stop-merkin väri on Kiinassa vihreä ja punainen antaa luvan mennä?


kunnia
varakkuus
syntymä
keisarillisuus

 

Japani
sota
paha

muodollinen
hää- ja hautajaispuvut

kuroikiri - 'musta sumu' - korruptoitunut ilmapiiri

kuroikao ('mustakasvoinen') = mustaihoinen, ruskettunut


(tuotteiden) edullisuus


kuolema
sureminen
viattomuus
puhtaus
kylmyys

lumi


viha
vaara
häpeä (akai kao = 'punakasvoinen')
nolous
tyhjä tai täydellinen

kommunismi

akauso - punainen vale - totaalinen vale

juhla

tuli
aurinko

(burgundi) - hienostuneisuus


onni
rakkaus

appelsiinit


maa

kupari-ihoiset (intiaanit)


kuninkaallisuus
aateli
ylimystö
valta
vauraus


säädyttömyys


kalpeus
epäterveellisyys
roistojen väri

taivas
meri

tyhjyys

yllättävyys: seiten no hekireki = 'ukkonen siniseltä taivaalta' ('salama kirkkaalta taivaalta')

ihon väri shokin jälkeen: Kare wa aoku natta = 'hän muuttui siniseksi' (kalpeni)
aojiroi (kalpea sairauden vuoksi)
aozameru (pelosta kalpea)

aonisai aloittelija (oikeastaan vihreä)


energia
tulevaisuus
voima
nuoruus

ruoho
puut
lehdet
vuoret


kunniallisuus
aristokratia
armo
lapsellisuus
ilo

kuu

 

Intia
sensuaalisuus (hindut)
orjuus (buddhalaiset)



hedelmällisyys
syntymä




kevät (hindut)
ilo (hindut)

 

Indonesia ja Taka-Intia




Indonesia: suru


Burma: suru

 

Muut maat
Singapore: suru
Malesia: suru




Thaimaa: lesken suruasu


Etelä-Korea: suru


Lähi- ja Keski-itä
paha
mysteerinen


puhdas
sureminen


paha
vaara



maanpäällisen elämän väri

Iran: suru
Syyria: suru


Israel:
'huonot uutiset'

hedelmällisyys
voima


onni
varakkuus

 

Venäjä


kaunis




suru
ero


VäLI- ja ETELä- AMERIKKA
yleinen






Meksiko


rohkeus
seksikkyys
hedelmällisyys


aamu


suru


toivo


kuolema

 

Brasilia
suru




suru



Muut maat ja seudut
Karibia: kuolema






AFRIKKA
yleinen



suru - verenvuodatus




Egypti
syntymä (muin.)
elämä (muin.)





maailmakaikkeus (muin.)
elämä (muin.)
hyvyys
usko
totuus


hedelmällisyys


suru
onni
varakkuus

 

Etelä- Afrikka


suru




Länsi-Afrikka

Kamerun: suru




henkinen pyhyys
onni
rakkaus
rauha


elinvoima
terveys
hedelmällisyys


rikkaus
terveys
hengellisyys
elinvoima
hedelmällisyys

 

Itäinen Afrikka





Keski-Afrikka





Pohjois-Afrikka





Suomessa aloittelija on keltanokka, Englanissa greenhorn (vihreäsarvi) ja Ranskassa un bleu (sininen). Japanissa keltanokka on aonisai; sana viittaa siniseen, mutta sillä oikeastaan tarkoitetaan vihreää.

Muinaisessa Egyptissä 'punainen ihminen' viittasi kuolleeseen, germaanisessa kulttuurissa se puolestaan viittasi terveeseen ja elinvoimaiseen ihmiseen.

Kun englanninkielessä viitataan pornografiseen tai säädyttömään elokuvaan tai vitsiin, sitä kutsutaan siniseksi (blue). Espanjassa vihreään (verde).