-

Mayat



yleistä
värit / symboliikkavalkoinen, vaaleanpunainen, punainen, violetti, sininen, keltainen, oranssi taide
väriaineet ja pigmentit: musta, punainen, sininen, turkoosi, vihreä, keltainen, ruskea
symboliikka
pukeutuminen ja värjäys: musta, harmaa, punainen, violetti, sininen, vihreä, keltainen ehostus, kosmetiikka

yleistä

Mayakulttuurin katsotaan yleensä alkaneen n. 2000 vuotta eaa. Vaikka maya-kulttuurin kehitys oli pitkä ja yhtenäinen, keski-amerikkalaisen kaupunkikulttuurin kehtona pidetään yleensä olmeekkien La Ventaa. Mayat jakaantuivat neljään ryhmään, jotka asuivat nykyisten Pohjois-Guatemalan, Meksikon, Belizen, El Salvadorin ja Hondurasin alueilla. Mayojen valtakunta koostui pienistä maanviljelysvaltioista (tärkein viljelykasvi maissi), mutta mayoilla oli myös suuria kaupunkeja (Palenque, Copan, Tikal, Pietras Negras, Bonampak, Labna, Chichen Itza, Uxmal); Teotihuacnissa sijainneista porraspyramideista osa oli Kheopsin pyramidin kokoisia. Kulttuurin suuruuden aika oli 300-900 -luvuilla, jolloin mm. rakennettiin suuret pyramidit. Mayoilla oli oma kirjoitusjärjestelmä, he tunsivat hyvin tähtitieteen ja heillä oli käytössään oma kalenteri, jossa huomioitiin myös karkauspäivät.

Mayojen jokaisella keskuksella oli oma hallitsijansa, halach uinic ('aito ihminen'), joka oli sekä uskonnollinen että maallinen yksinvaltias. Papit olivat myös tähtitieteilijöitä: mayoille astrtonomia ja ajanlasku olivat kiinteä osa uskontoa. Kuten azteekit myös mayat tunsivat ihmisuhrit, mutta urhaaminen oli azteekkeihin verrattuna hyvin vähäistä.

Mayojen kulttuuri kärsi sisällissodista ja oli jo häviämispisteessä espanjalaisten saapuessa 1400-luvulla. Nykyiset mayojen jälkeläiset asuvat pääosin Meksikossa Jukatanin niemimaalla ja Guatemalan pohjoisosissa. Mayakieliä puhuu yli 2 000 000 ihmistä.


mytologiaa

Mayojen 1554-1560 kirjoitettuun kansalliseepokseen, Popol Vuhiin, on tallennettu quich-mayojen mytologiaa ja historiaa.

Maya-myyttien mukaan maailman oli luonut Hunab Ku. Hänen poikansa Itzamna oli tulen jumala, joka kuvapatsaissa on toisinaan kuvattu hallitsijan sauvan ympäri kiertyvänä käärmeenä.
Mayojen myyttien mukaan he polveutuivat ainoana kansana maissista - maissin ja kasvillisuuden jumala oli Yum Kaax.
Quetzalcoatl - Sulkakäärme on yksi Mesoamerikan suurimmista jumalista. Se on ihmeellinen synteesi käärmeestä, joka symboloi maata ja linnusta, joka symboloi ilmaa, pappien ja kauppiaitten jumala.
Yöjaguaarijumala: Mesoamerikan suuria petoja olivat jaguaari ja kotka, joihin liitettiin ajatus yliluonnollisesta ja joiden hahmoissa jumalien uskottiin esiintyvän. Mayojen auringonjumalan Ah Kinin uskottiin muuttuvan yöllä jaguaariksi.

värit yleisesti

Jukatanin maya-kielessä on vain viisi väritermiä: (ek' - musta, cak - punaisen sävyt, k'an - keltaisen sävyt, sak - valkoinen ja y'a - vihreä; sanojen kirjoitusasu ei ole täysin varma), mutta kielessä on yli seitsemänkymmentä lisäsanaa, jotka kuvaavat mm. sävyä, kirkkautta, kylläisyyttä, peittävyyttä ja tekstuuria. Samanlaiset määreet esiintyvät myös toisessa maya-kielessä, tzotzilissa, joka tuntee lähes tuhat eri väriyhdistelmää.

Maya-kulttuurissa liitettiin yhteen ilmansuunnat ja värit:

  • itä - punainen [aurinko syntyy idässä]
  • etelä - keltainen [auringon oikea käsi]
  • länsi - musta [aurinko laskee länteen]
  • pohjoinen - valkoinen [Pohjantähden koti, kylmän tuulen paikka]

    valkoinen
    Mayojen kuninkaat olivat valkoverisiä.

    Mayat yhdistivät valkoisen taiteisiin ja kirjallisuuteen.

    vaaleanpunainen
    Mayat yhdistivät vaaleanpunaisen musiikkiin.

    punainen
    Sekä mayat että muinaiset kiinalaiset käyttivät samanlaisia jadesta veistettyjä amuletteja, jotka asetettiin kuolleiden suuhun. Usein ne maalattiin punaisella (sinooperilla tai hematiitista saadulla punaisella maavärillä), jota pidettiin elämän värinä.

    Joissakin maya-temppeleissä seiniin on maalattu (punaisia) ihmisen kädenjälkiä luonnollisessa koossaan. Ne on omistettu kaikkien jumalien kuninkaalle, taivaanherra Itzamnlle.

    Mayat yhdistivät hehkuvanpunaisen teologiaan.

    violetti, purppura
    Mayat yhdistivät lain ja purppuran. Purppura yhdistetään kuninkaallisuuteen ja arvovaltaan.

    sininen
    Mayat yhdistivät sinisen filosofiaan ja lääketieteeseen.

    keltainen
    Mayat yhdistivät kullankeltaisen luonnontieteisiin.

    oranssi
    Mayat yhdistivät oranssin tekniikkaan.

    taide

    Varhaiselta Mamom-kaudelta (n. 2000-500 eaa) on löydetty yksiväristä keramiikkaa, Chichanel-kaudella (500 eaa-900) taiteen monimuotoistui ja esim. keramiikassa käytettiin useita eri värejä. Keramiikan monivärisellä koristelulla oli usein symbolinen merkitys.

    Eri valtioiden taiteessa on suuriakin eroja ja jokaisella kaupungilla oli oma erityisalansa. Hondurasin alueella sijainneessa Copnissa oli korkeatasoista veistotaidetta, Pohjois-Guatemalan Piedas Negrasissa on kuuluisa kivireliefeistään, Tikal puureliefeistä, Kaakkois-Guatemalassa valmistettiin veistoksin koristeluja alttareita... Vanhan valtakunnan veistotaiteesta on säilynyt mm. kivipylväitä, joiden aikamerkinnöistä voidaan seurata mayojen historian kulkua. Mayat jättivät jälkeensä myös vähän seinämaalauksia (yleensä kulttihahmoja, mutta myös joitakin arkipäivän kuvia), maalattuja astioita sekä - etenkin uuden valtakunnan aikaan - kirjoja.

    Vain muutamia maya-temppeleitä on koristeltu seinämaalauksiin. Tärkeimmät näistä temppeleistä sijaitsevat Uaxactúnin, Mulchicin, Chichén Itzán, Tulumin ja Bonampakin kaupungeissa. Viimeksi mainitun seinämaalauksia pidetään hienostuneimpina ja korkealaatuisimpina. Seinämaalaukset maalattiin freskotekniikalla. Väripigmentteinä käytettiin mineraali- ja kasvipohjaisia värejä. Cacaxtlan seinämaalauksissa sinisen mustaa tai syvän punaista ja ruskeaa käytettiin erottamaan rannikon sotilaat maya-sotilaista.

    Suurin osa säilyneistä mayakirjoituksista on hakattu kiveen tai maalattu keramiikalle. Fransiskaanimunkki Diego de Landa löysi 1500-luvulla 30 mayakirjaa, joiden kannet oli tehty puun sisimmästä kaarnasta, pohjustettu kipsimassalla ja päällystetty jaguaarinnahalla. Kuvat ja hieroglyfit oli maalattu punaisella, mustalla ja vihreällä. Landan järjestämässä inkvisitiossa kidutettiin tuhansia intiaaneja ja pakanalliset kirjat poltettiin - niitä säilyi vain muutama.

    Mayojen uuden valtakunnan taiteeseen vaikutti luultavasti nälänhätä, joka pakotti mayat muuttamaan. Mm. taideveisto kehittyi enemmän käytännöllisempään suuntaan.

    Mayojen Tulumissa (n. 1200-1521) seinämaalaukset on rajattu mustalla ja maalattu ainoastaan punaisella, sinisella ja keltaisella, kun aiemmissa seinämaalauksissa (n. 250-900) on käytetty myös purppuroita, vaaleanpunaisia, turkoosia, vihreää, mustaa ja valkoista.

    väriaineet ja pigmentit

    Yleisimpiä mayojen käyttämiä pigmenttejä olivat maavärit.

    musta
    Mustaa saatiin hiilestä. Käytössä oli myös nacazcolotl - musta muste, joka vastasi eurooppalaista mustetta.

    punainen
    Punaista saatiin luonnon punaisesta rautaoksidista. Punaisena oli myös myrkyllinen sinooperi ja mayat tunsivat myös punaisen lyijyn.

    sininen & turkoosi & vihreä
    Mayat eivät tehneet eroa sinisen ja vihreän välillä - heille ruoho ja taivas olivat 'samanvärisiä'.

    Mayojen seinämaalauksista on löytynyt jälkiä mm. atsuriitista, mutta merkittävin sininen pigmentti lienee kuitenkin mayojen oma tuotos: maya-sininen. Maya-siniseksi kutsutaan vihertävää sinistä, jonka mayat valmistivat Indigofera suffrutiocosa -kasvista (toisten lähteiden mukaan maaväreistä ja puunpihkasta), joka sekoitettiin valkoiseen saveen ja erilaisilla prosesseilla saatiin aikaan vaalean sininen, jolla on parempi valonkesto kuin kasvista suoraan saatavalla sinisellä. Väriä käytettiin mm. keramiikan koristeluun ja seinämaalauksiin. Mayasinistä käytettiin Jukataninlahdella jo 700-luvulla, mutta sen koostumus pysyi mysteerinä länsimaisille tutkijoille 1900-luvun puoleen väliin saakka.

    Käytössä oli mm. maavihreä ja vihreää väriainetta valmistettiin myös mm. Justicia spicger-kasvista.

    keltainen
    Keltaisia ja ruskeita saatiin okrista ja umbrista. Firenzen Codexissa on mainittu vihreä tai keltainen zacatlaxcalli ja keltainen xochipalli, joiden alkuperästä ei ole tietoa.

    ruskea
    Keltaisia ja ruskeita saatiin okrista ja umbrista.

    pukeutuminen ja värjäys

    Espanjalaisten valloittajien ja eurooppalaisen vaikutuksen myötä intiaanimiehet siirtyivät pukeutumisessaan länsimaisempiin vaatteisiin; naisilla pukeutumiseen on jäänyt historiallista vaikutusta. Nykypäivän mayanaiset ovat tietoisia perinteistään ja pyrkivät säilyttämään vanhat traditiot vaatteissaan. Mayanaisen paidassa (huipil) käytetyt värit ja kuviot kertovat, mistä vaatteen kantaja tulee, mikä on hänen sosiaalinen statuksensa ja mihin hän uskoo. Huipil-vaatteen perusväri on yleensä puuvillan luonnollinen valkoinen tai ruskea väri, sen koristekuviointi saattaa olla hyvinkin värikästä.

    Tekstiilejä eurooppalaisia valloittajia edeltävältä ajalta on löytynyt suhteellisen vähän. Tiedot ja olettamukset mayojen vaatetuksesta perustuvat lähinnä veistoksiin ja freskoihin. Mayojen värjäysaineista tiedetään kuitenkin jotain: mayat tunsivat hyönteisistä uutettavan karmiinin sekä joitakin simpukoista saatavia värejä. Kasvivärejä oli useita - Meksikon alueen kasvikunta on rikas ja siellä kasvaa luonnostaan esim. useita indigoa sisältäviä kasveja.

    Maya-kulttuurin perinteinen solmuvärjäysperinne tunnetaan nimellä jaspe. Jaspe-värjättyjä vaatteita kudotaan edelleen Guatemalan ja Meksikon alueella ja perinteinen kuviointi on vaikuttanut myös alueen muotiin.

    musta
    Mayat tunsivat kampetsepuun (Haematoxylon campechianum), jota azteekit kutsuivat nimellä quamochitl ja josta saadaan eri puretusaineilla useita eri värejä (violetti, musta, sininen, harmaa, purppura jne.). Mustaa on saatettu valmistaa myös (karhun?)vatukasta Rubus -kasvia (tzotzilin kielellä makom), josta saadaan värjäykseen myös mm. violettia.

    harmaa
    Harmaata saatiin mm. kampetsepuusta (Haematoxylon campechianum) ja vatukasta Rubus -kasvia (tzotzilin kielellä makom).

    punainen
    Tärkein mayojen punainen väri oli kokenilli, jota koottiin mm. veroina. On arvioitu, että yksitoista maya-kaupunkia maksoi kukin vuosittain veroa 2000 koristellun puuvillahuovan ja neljänkymmenen kokenillivärisäkin verran.

    Punaista saatiin kampetsepuusta (Haematoxylon campechianum) sekä sen sukulaispuusta meksikon sinipuusta (Haematoxylin brasiletto), josta saadaan punaista brasiliinia.

    violetti, purppura
    Kuten monissa muissakin kulttuureissa, purppura oli kuninkaiden väri. Purppuraväriä saatiin Panaman rannikolla elävästä purppurakotilosta (Purpura pansa (Purpura patula)) (jolloin sillä värjättyälankaa kutsuttiin 'kotilolangaksi'). Puppuraa saatiin myös mustamulperista (Morus nigra) sekä luultavimmin vatukasta Rubus -kasvia (tzotzilin kielellä makom).

    sininen
    Sinistä saatiin mm. kampetsepuusta (Haematoxylon campechianum) sekä luultavasti myös Monnina xalpensis -kasvista (tzotzilin kielellä pitz'otz).

    vihreä
    Vihreää väriä saatiin lisäämällä indigoa ja kampetsepuuta liotettuun kurkumaan (Curcuma).

    keltainen
    Mayat käyttivät keltaisen värjäämiseen mm. Cuscuta tinctoria -kasvia (tzotzilin kielellä k'an ak') sekä luultavasti naavaa (Usnea barbata) (tzotzilin kielellä tzon te').

    Lähteitä / lukemista
    Druding, Susan C & Cook, David L & Minerva Inc More About Resist Dyeing and Tie Dye - A brief history of Resist Dyeing [mythosmade.com | 03VI04]