-

pääsiäinen

Pääsiäisenvietto on yhdistelmä kolmen uskonnon perinteistä: kristillisistä, heprealaisista ja pakanallisista perinteistä. Ensimmäisille kristityille pääsiäinen oli pitkään tärkein - ja ainoa - kristillinen suuri juhla.

Englannin pääsiäistä tarkoittava sana 'Easter' viittaa anglosaksilaiseen kevään jumala (auringonousun, hedelmällisyyden ja kuun jumalatar) Eostreen (pohjoismainen Eostare, Eostur, Eastur, Ostara, Ostar), jolle huhtikuu (Eostur-monath, skandinaviassa ostra) oli omistettu. Heprealainen mensis paschalis on rinnastettu huhtikuuhun. Pesach-juhlaa vietettiin maaliskuussa israelilaisten Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi. Sanan juuri pasch on pohjana monelle pääsiäistä takoittavalle sanalle ja tulee hepreankielisestä sanasta pesach. Armeniankielellä pääsiäinen on pasha, kreikaksi paskha, venäjäksi pasha ja ruotsiksi pÅsk. Suomen pääsiäinen merkitsi alkujaan paastosta pääsemistä, paaston loppumista. Agricola käytti teksteissään sanaa päsieinen.

Kristillisen perinteen mukaan Jeesus ristiinnaulittiin (juutalaisen) pääsiäisjuhlan aikaan; hänen ruumiinsa nousi kolmen päivän jälkeen ylös luolasta, jonka suu oli peitetty isolla kivellä.

Luterilaisten viettämä pääsiäispäivä on kevättasauspäivän jälkeisen täysikuun jälkeinen ensimmäinen sunnuntai. Muinaiset mesopotamialaiset juhlivat Ishtaria, assyrialaiset Niannaa, foinikialaiset hedelmällisyyden jumalatar Astartea ja anglosaksi Eostreaan kevätpäivän tasauksen aikaan. Muinaiset egyptiläiset juhlivat kevänpäivänseisauksena Horuksen vuosittaista voittoa pimeydenjumala Sethistä.

virpominen

Nykyinen virpoinen on sekoitus itäisen ja läntisen Suomen perinnettä: pikkunoidat kiertelevät ovelta ovelle virpomassa. Virpominen oli itäisen Suomen perinne, lännessä ja Pohjanmaalla kevätperinteisiin kuuluivat trullit. Trulliperinne lienee alkujaan kotoisin Ruotsista - trulli tarkoittaa peikkoa ja noitaa. Virpomisoksa on yleensä kukkiva pajunoksa, johon sidotaan koristeeksi erilaisia kreppi- ja silkkipaperinauhoja. Joidenkin lähteiden mukaan virpomisen tarkoituksena oli viedä palmusunnuntain tervehdys, joidenkin lähteiden mukaan myös virpomisella on pakanallinen tausta.



pääsiäismunat ja -puput

Munien liittymisellä pääsiäiseen on hyvin luonnollinen selitys: linnut alkavat munia keväisin ja talven jälkeen munien saaminen ruokavalioon tarkoitti aina uuden elämän alkua.

Mesopotamialaisessa uskomuksessa kevätpäiväntasauksena taivaasta putosi Eufratiin suuri hopeinen muna, jonka sisältä kuoriutui Ishtar. Ostara-juhlan aattoiltana Eostren uskottiin ottavan jäniksen muodon, tulevan maanpinnalle ja munivan palvojilleen värillisiä munia. Yhden tarinan mukaan pääsiäisjänis oli alunperin lintu, jonka Eostre taikoi jänikseksi. Kerran vuodessa se saattoi muuttua takaisin lintumuotoonsa ja munia munia, jonka jälkeen se taas palasi Eostren mukana kuuhun jäniksenä.

Kristityt alkoivat syödä munia pääsiäisenä 700-luvulla. Monet uskovat, että kristityille tapa maalata munat tuli keskiajan matkaajien mukana Egyptistä tai Persiasta, jossa ihmiset maalasivat munia kevään juhlien yhteydessä.

Vuoteen 1784 Ranskassa kiellettiin munien syöminen paaston aikaan. Paaston aikana kerätyt munat haudottiin tai säästettiin pääsiäiseen, jolloin ne upotettiin sulaan vahaan tai rasvaan ja koristeltiin lapsia varten. Ranskan kuningas vastaanotti joka vuosi korillisen koristeltuja munia ja lahjoitti ne hovilleen.

Ranskassa pääsiäisviikolla munittu suurin muna koristeltiin vain yleensä punaisella nauhalla (hyvän onnen merkki). Nauhakoriste säilyi myöhemmissä suklaisissa munissa.

Useissa kulttuureissa pääsiäismuniin on liittynyt myös erilaisia leikkejä, esim. munan etsintää, munatappeluita ja erilaisia munankuljetuskilpailuja.

[Lue maalatuista munista]

värit yleisesti

valkoinen
Kristillisessä kirkossa pääsiäisen liturginen väri on valkoinen. Englanniksi pääsiäissunnuntaita kutsutaan nimellä 'White-Sunday' tai 'Whitsunday'. Kirkon alkuaikoina pääsiäinen oli suosituin kaste-aika; kastettavat pukeutuivat aina valkoiseen pukuun.

Tsekissä pääsiäislauantain nimi on bl sobota, 'valkoinen lauantai'.

Norjassa 'valkoista tiistaita' vietetään tiistaina ennen pääsiäispaaston alkua.

punainen
Kreikassa munat maalataan punaisiksi pääsiäisaikana - tuomaan onnea.

violetti
Kristillinen kirkko yhdistaa violetin pääsiäistä edeltävään paastoaikaan.

vihreä
Ennen 1200-lukua kiirastorstain messussa käytettiin usein vihreitä alttarivaatteita useissa paikoissa Eurooppaa.

Tsekkiläiset ja määriläiset nimittävät kiirastorstaita 'vihreäksi torstaiksi' (zelen ctvrtek). Kyseisenä päivänä pidettiin aikanaan ankaraa paastoa: tuolloin sai syödä vain kasviksia. Erään selityksen mukaan päivän nimitys johtuu juuri näistä; toisen selityksen mukaan vihreä viittaa siihen, että juuri tuolloin Jeesus rukoili vihreässä Getsemanen puutarhassa. Saksankielinen kiirastorstain nimitys grün Donnerstag tarkoittaa myös 'vihreää torstaita'. 'grün' on kuitenkin väännös sanasta greinen, mikä tarkoittaa 'nyyhkyttää'.

Saksassa pääsiäismunat on tuonut pääsiäispupu. Lapsia on kehoitettu valmistamaan keittoa vihreistä lehdistä pääsiäispupulle, jotta pupu saapuisi ja piilottaisi värikkäitä munia puutarhaan.

keltainen
Länsimaissa pääsiäisen väriksi mielletään usein keltainen. Suomessakin tuttuja pääsiäiskoristeita ovat pienet keltaiset kananpojat.

Katso Pääsiäisen värit kristinuskossa