-

viikingit

Sana "viikinki" tulee merirosvoa tarkoittavasta muinaispohjoismaisesta sanasta vikingr. Pohjoismaisten viikinkien Euroopan valloituskausi oli kiihkeimmillään vuosien 800-1100 välillä. Alussa he hyökkäsivät mereltä käsin pääasiassa merenrantakaupunkeihin ja luostareihin ja vievät mukanaan kaiken arvokkaana pidetyn. Jos alue näytti tarpeeksi hyvältä asumiseen, viikingit eivät juurikaan epäilleet siirtokunnan perustamista. Jonkin aikaa viikingit hallitsivat osia mm. Englannista, Irlannista, Ranskasta ja Venäjästä. Usein he ottivat hengissä säilyneet itselleen orjiksi. 'Slaavi' -sanan otaksutaankin tulevan orjaa merkitsevästä sanasta. Ranskan Normandian ('pohjoisen miehen alue') valloittaneet viikingit omaksuivat 150 vuotta kestäneen valloitusaikansa aikana ranskankielen ja oppivat hieman latinaakin - viikingeistä tuli normandialaisia, normanneja.

värit: punainen
symboliikka
pukeutuminen ja värjäys: punainen, violetti, sininen, vihreä, keltainen, ruskea

värit yleisesti

Yleensä puuesineiden koristekuviot maalattiin vaalealle (valkoinen tai vaaleankeltainen) pohjalle mustalla, ruskealla tai punaisella värillä. Gokstadin laivahaudassa on suuri määrä keskenään samanlaisia, punaisella, keltaisella ja mustalla värillä maalattuja kilpiä.

punainen

Punaisella oli viikingeille - kuten muillekin germaanikansoille - suuri merkitys. Skandien ukkosenjumala Thor ( anglosaksien Thunar, vanhan saksan Thonar, uuden saksan Donner) kuvataan punapartaiseksi ja punahiuksiseksi.

Eerik Punainen (Eirkur raudi) oli norjalainen viikinki 900-luvun jälkipuoliskolta. Eräällä retkellään hän löysi Grönlannin.

[Lue lisää germaanikansoista ja Lue lisää punaisen merkityksestä germaanikansoille]

pukeutuminen ja värjäys

Naiset valmistivat yleensä perheen vaatteet. Viikingit käyttivät paljon villavaatteita ja jo erivärisillä villoilla saatiin aikaan kuvioita. Eriväriset villat myös värjäytyivät eri tavalla: vaaleammista villoista tuli vaaleampia ja tummemmista tummempia - näin saatiin pienelläkin värjäysainemäärällä paljon eri sävyjä.

Pellava ei värjäydy kovin helposti, mutta mm. Birkasta on löydetty värimorsingolla ja värimataralla värjättyjä pellavatekstiilejä. Pellava värjättiin usein lankoina.

Periaatteessa viikingeillä oli käytössään kaikki ajan tuntema värjäysmateriaali. Pohjolan kylmyydessä ei kasva kasveja, jotka tuottaisivat kirkkaita värejä, mutta viikingit kävivät kauppaa laajalla alueella. Arvokkaiden metallien lisäksi viikingit ostivat mm. kauniita ja kalliita vaatteita ja kankaita - joiden alkuperä saattoi olla Kiinassa saakka. Viikingit ostivat myös esim. pähkinän kuoria vaatteiden värjäystä varten, tuontitavarana oli myös myös indigo-sinistä ja Tyroksen arvokasta purppuraa. Tietyt värit vaikuttavat olleen merkittävämpiä tietyillä alueilla: arkeologisten löytöjen perusteella on arveltu, että purppura oli suosittua Skotlannissa (ja mm. Dublinin lähistöllä), sininen Norjassa ja Ruotsissa ja punainen Tanskassa sekä mm. Jorvikin alueella.

Viikinkilaivojen purjeet oli koristeltu kirkkain värein.

Viikinkien suosituin vaate oli kudottua villaa vadmal. Väriaineet olivat kalliita. Rikkaat pukeutuivat kirkkaisiin väreihin (usein kuvioiduista kankaista tehtyihin vaatteisiin), köyhät värjäsivät vaatteensa "halvoilla" luonnonväreillä, joiden kestävyys ei ehkä ollut kovin hyvä, tai pitivät vaatteita luonnollisen värisinä.

Puuvillavaatteita on värjätty ainakin sinisisiksi ja punaisiksi. Puuvillaan väri ei tartu niin helposti ja hyvin kuin villaan, joten varmastikin puuvillaisia vaatteita pidettiin myös luonnonvärisinä.

Kemikaalisten tutkimusten perusteella ollaan voitu määritellä ne kasvit, joita viikinkien vaatteiden värjäyksessä on käytetty. Varmasti villan värjäyksessä on käytetty ainakin ahomataraa (Galium boreale) , värimorsinkoa ( Isatis tinctoria), saksanpähkinää (Juglans regia), värimataraa (Rubia tinctorium), (kelta)jäkälää (Xanthoria parietina) ja muita jäkäliä kuten Ochrolechia tartarea .

Viikingit eivät itse todennäköisesti käyttäneet kermestä, mutta sitä on löytynyt myös sekä Englannin että Pohjolan viikinkien tuontitekstiileistä. Kermeksellä värjättyä villaa tuotiin todennäköisesti keski- tai etelä-Euroopasta, silkkiä Bysantista tai islamilaisesta maailmasta. Muualta tuotujen kankaiden (kuten silkin) värjäyksessä on käytetty myös väriresedaa (Reseda luteola; myös viikingit itse ovat todennäköisesti käyttäneet sitä), värimataraa (Rubia tinctorium), indigoa (värimorsingosta Isatis tinctoria tai indigofera-kasvista indigofera tinctoria) sekä jäkäliä.

Lisäksi on väriaineita, joita viikinkien uskotaan todennäköisesti käyttäneen vaatteidensa värjäykseen: kanerva Calluna vulgaris L) ja väriherne Genista tinctoria).

Värien pureuttajina on melko varmasti ollut mm. aluna, kupari, rauta ja tanniini. Ureaa käytettiin värimorsingolla (Isatis tinctoria) ja kallioruostenyppyjäkälällä (Ochrolechia tartarea) värjätessä. Puun tuhkasta valmistettua potaskaa liotettiin vedessä; alumiinia saatiin tunturilieosta ((Lycopodium alpinum ja kalkkia simpukankuorista. Suurin osa ruskeaa antavista värikasveista ei tarvitse puretusta.

Britannian, Norjan ja Tanskan alueelta väreinä on löytynyt mm. punaista (värimatara (Rubia tinctorium), kermes), violettia (jäkälät, esim. Roccella) , keltaista ja värimorsingosta (Isatis tinctoria) saatua indikaania (jota käytettiin erilaisten violettien ja vihreän aikaansaamiseksi).

punainen

Punaisia saatiin mm. ahomatarasta (Galium boreale), värimatarasta (Rubia tinctorium) ja kallioruostenyppyjäkälästä (Ochrolechia tartarea) . Muita punaisia saadaan rätvänästä (Potentilla erecta) ja sudenmarjasta (Paris quadrifolia). Kermeksellä värjättyjä tekstiilejä on löytynyt myös Englannin alueen viikinkien tuontitekstiileistä.

violetti, purppura

Violettia valmistettiin mm. Roccella-suvun jäkälistä.

sininen

Sinistä indigoa saatiin värimorsingosta (Isatis tinctoria) sekä tuontitekstiileissä indigofera-kasvista Indigofera tinctoria).

vihreä

Vihreää saatettiin valmistaa kanervasta (Calluna vulgaris).

keltainen

Keltaista saatiin jäkälistä mm. koivun versoista ja lehdistä, koiranputken kuninnoista (Anthriscus sylvesteris) , (kelta)jäkälästä (Xanthoria parietina) ja väriherneestä Genista tinctoria), ehkä myös kanervasta (Calluna vulgaris). Lisäksi keltaiseksi värjääviä kasveja olivat mm. keltamo (Chelidonium majus), keltaängelmä (Thalictrum flavum), kannusruoho (Linaria), katkeratatar (Polygonum hydropiper) ja hanhentatar (Polygonum persicaria).

Keltaista saatiin myös pajun (Salix pentandra) kuivatuista lehdistä, korpipaatsaman sisäkuoresta (Rhamnus frangula) sekä (Vulpicida canadensis- ja Evernia vulpina -jäkälistä ja islanninjäkälästä (Cetraria islandica).
Keltaisten tuontikankaiden värjäykseen on käytetty mm. väriresedaa (Reseda luteola).

ruskea

Ruskeaa saatiin kalliokarveesta (Parmelia saxatilis), saksanpähkinästä (Juglans regia) ja ehkä myös kanervasta (Calluna vulgaris).

Lue lisää värjäyksestä

Lue lisää Britannian alueen ihmisistä