-

Värinimiä - afrikkalaiset kielet

Suluissa vuosisata / aikakausi, jolloin nimi on viimeistään esiintynyt.

Afrikan mantereella puhutaan satoja, jollei tuhansia kieliä. Usein kielet jaetaan neljään pääryhmään, joiden lisäksi tulevat vielä jotkin yksittäiset nuban, hottentottien ja bushmannien kielet: bantukielet päiväntasaajan eteläpuolella, sudanilaiset kielet Keski-Afrikassa, haamilaiset kielet (kuolleet muinaisegypti ja koptin kieli sekä Afrikan pohjoiset ja luoteiset berberikielet; libyan ja kushin kieli [kuusilainen kieli] Etiopiassa) sekä seemiläiset kielet (arabia ja abessinialaiset kielet).

Monessa maassa virallisena kielenä on vanhan valloittajamaan kieli (englanti, ranska, portugali), mutta puhekielenä useita heimokieliä. Tässä muutama...
amhara (Etiopia) · baganda (Uganda) · bagirmi (Tsad) · bambara (Mali) · bassa (Liberia) · bedauye (Etiopia) · bobo (Burkina-Faso) · bubi (Päiväntasaajan Guinea) · buganda (Uganda) · bullom (Sierra Leone) · bulu · busmannit · chichewa (Malawi) · ci-bemba (Sambia) · ci-shona (Zimbabwe) · crioulo (Guinea-Bissau) · dagbani (Ghana) · dahomey (Benin) · daza · dinkat (asuvat Sudanissa, Niilin varrella) · diula (Norsunluurannikko) · djonga (Kaakkois-Afrikka) · etiopia (eteläseemiläinen kieli) · ewe (Ghana, Benin, Togo) · fang (Päiväntasaajan Guinea) · fanti (Ghana) · fon (Benin) · ful (Guinea, Senegal, Mali, Nigeria, Niger, Kamerun, Mauritania, Burkina-Faso, Gambia) · galla (Etiopia) · hassaniya (Mauritania) · haussat · hova (Madagaskar) · ibo (Nigeria) · ibibiot · igbo (Nigeria) · ila · isi-ndebele (Zimbabwe) · jekri (Nigeria)
joruba (Nigeria, Benin) · kikongo (Kongo, Zaire) · kiluba (Zaire) · kirundi (Burundi) · kinyarwanda (Ruanda) · komori (Komorit) · krio (Sierra Leone) · kwa (Benin) · lingala (Kongo, Zaire) · lobi (Burkina-Faso) · malagassi (Madagaskar) · mambara (Mali) · mandingokielet (Guinea, Gambia) · masait · m'bay (Tsad) · mende (Sierra Leone) · more (Burkina-Faso) · nandit · ndempu (Kongo) · ngombe (Kongo) · nupe (Nigeria) · poto (Nigeria) · sangho (Keski-Afrikka) · sara (Tsad) · sesotho (Etelä-Afrikka, Lesotho) · shona (Sambia) · sidamo (Etiopia) · siswati (Swazimaa) · somali (Somalia) · songhai-djerma (Mali, Niger) · suahili, swahili - · temne (Sierra Leone) · tigre (Etiopia) · tigrinja (Etiopia) · tonga (Sambia) · tshi · twi (Ghana) · urhobo (Nigeria) · wolof (Senegal, Gambia) · yibiri (Tsad) ·

Sudanilaiskieliä (esim. wolof, bobo, lobi) puhutaan mm. Sudanissa, Liberiassa, Guinea-Bissaussa, Norsunluurannikolla, Mauritaniassa, Burkina-Fasossa... Sudanilaiskielet jaetaan 14 alueelliseen ryhmään.
Haamilaiskieliä puhutaan mm. Tansaniassa ja Sudanissa.
Kuus(h)ilaisia eli kusiittisia kieliä puhutaan Itä-Afrikassa.
Bantukieliä (esim. lingala, kikongo, kiluba, ci-bemba, ci-shona, tonga, xhosa, zulu, sesotho, isi-ndebele, joruba, igbo, chichewa) on noin 2000 ja niitä puhutaan etupäässä päiväntasaajan eteläpuolella (mm. Tansaniassa, Kongossa, Angolassa, Zairessa, Mosambikissa, Keniassa, Zimbabwessa, Nigeriassa, Malawissa, Kamerunissa, Gabonissa...)
Berberimurteita ja/tai arabiaa mm. Pohjois-Afrikassa; varsinkin Marokossa; Libyassa, Algeriassa, Malissa, Nigerissä, Egyptissä, Marokossa, Tsadissa, Sudanissa, Komoreissa...
Haussa-kieliä puhutaan mm. Nigeriassa ja Nigerissä.
Intialaiskieliä ja niloottisia kieliä puhutaan mm. Keniassa ja Sudanissa.
Voltakieliä (mm. more) puhutaan mm. Burkina-Fasossa.

Katso myös

afrikaans, swahili, tswana, zulu

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W XYZ

A

'ad valkoinen [somali]
arus sininen [nandi, Etiopia]
àw väri, värjäysaine [joruba]

B

baki musta [hausa]
bi musta [songhai, Mali]
bibi musta [songhai, Mali]
blank valkoinen [afrikaans]
blema punertavat ja ruskeat sävyt [bambara]
bopu valkoinen [ngombe, Kongo]
botani valkoinen [poto, Kongo]

C

car musta [dinka, Sudan]
cicena keltaiset ja vihreät [shona-kieli, Zimbabwe]
cipswuka sävyt violetista siniseen ja punaisesta oranssiin [shona-kieli, Zimbabwe]
citema vihreät ja siniset [shona-kieli, Zimbabwe]
(citema) musta [shona, Sambia]
cuo valkoinen [daza, itä-Nigeria]

D

dape valkoinen [bagirmi, Tsad]
dòfa sininen [nupe, Nigeria]
dyema valkoinen, beige, luonnonvalkoinen [bambara]

E

eborr valkoinen [masait]
ebúbít musta [ibibio, Nigeria]
era valkoinen [bedauye, Etiopia]
(erok) musta [masait]
eru valkoinen [baganda, Uganda]
(eyeyengo) punainen [poto, Nigeria]

F

fàdákà hopea [joruba]
(fari) valkoinen [hausa, Nigeria]
fima tummanvihreä, indigo, musta [bambara] fufa valkoinen [tshi]
fufé valkoinen [jekri, Nigeria]
fum valkoinen [bulu]
funfun valkoinen, tyhjä [joruba]

G

gara indigo, värjäysaine [mandingo]
góòlù kulta [joruba]
!gow valkoinen [busmannit]

H

hui tummat sävyt (musta, violetti, sininen, vihreä) [bassa, Liberiassa puhuttu sudanilaiskieli]
humáksan musta [yibiri, Tsad]

I

(ii) musta [tiv, Nigeria]
ili musta [bagirmi, Tsad]

J

K

karey valkoinen [songhai, Mali]
kpou punainen [mende, Sierra Leone]
koko punainen [tshi]
(kole) valkoinen [mende, Sierra Leone]
(kondon) punainen [songhai, Mali]
(kwara) valkoinen [songhai, Mali]
(kyama) punainen [songhai, Mali]
kyirey valkoinen, punainen [songhai]

L

lel vaalea [nandi, Etiopia]
lo'kwe valkoinen [bari, Sudan]
lual punainen [dinka, Sudan]

M

maado punainen [dazo, Nigeria]
mabior valkoinen [dinka, Sudan]
macar musta [dinka, Sudan]
mado musta [somali]
mini keltainen [daza, Nigeria]

N

O

obyibi musta [urhobo, Nigeria]
ófiá valkoinen [ibibio, etelä-Nigeria]
oji musta [ibo, Nigeria]

PQ

pirir punainen [nandi, Etiopia]
pupu valkoinen [tiv, Nigeria]

R

re punainen [bulu]
rilambyana kevätnurmen vihreä [djonga; sananmukaisesti 'joka saa koirat haukkumaan']

S

(ßaßare) punainen [urhobo, Nigeria]
shia musta [ila]

T

musta [bullom, Sierra Leone]
teli musta [mende]
tooka valkoinen [ngombe, Kongo]
tuba valkoinen [ila, Sambia]
tui musta [nandi, Etiopia]

U

V

W

(wiwi) musta [dahomey, Benin]
wuyila musta [ndempu, Kongo]

XYZ

(yasko) musta [daza, Nigeria]
yer valkoinen [dinka, Sudan]
zedo vaalea sininen [daza, Nigeria]
zìkò musta [nupe, Nigeria]
ziza vaaleat sävyt (valkoinen, keltainen, oranssi, punainen) [bassa, Liberiassa puhuttu sudanilaiskieli]

ÅÄÖ



baganda

eru valkoinen


bagirmi

dape valkoinen
ili musta


bambarat

blema - punertavat ja ruskeat sävyt (sitruunankeltainen, vaaleanruskea, vihreä, purppura)
dyema - valkoinen, beige, luonnonvalkoinen
fima - tummanvihreä, indigo, musta (tummat sävyt, harmaa)


bari

lo'kwe valkoinen


bassa

hui tummat sävyt
ziza vaaleat sävyt


bullom

musta


bulu

fum valkoinen
re punainen


busmannit

!gow valkoinen


dahomey

(wiwi) musta


daza (Nigeria)

cuo valkoinen
mini keltainen
(yasko) musta
zedo vaalea sininen


dinka

car musta
lual punainen
mabior valkoinen
macar musta
yer valkoinen


djonga

rilambyana kevätnurmen vihreä [sananmukaisesti 'joka saa koirat haukkumaan']


hausa

baki musta
(fari) valkoinen


ibibiot

aria vaaleat; vaalea purppura, sininen, vihreä, vaaleanpunainen, ruskea, keltainen ja harmaa
ida-idat kirkkaat värit kuten punaiset, keltaiset, oranssit jne.
nwen-wen tummat; värien tummat sävyt


ibo

oji musta


igbo

mem-me kirkkaat värit kuten punaiset, keltaiset, oranssit jne.
ocha vaaleat; vaalea purppura, sininen, vihreä, vaaleanpunainen, ruskea, keltainen ja harmaa
oji tummat; värien tummat sävyt


ila

shia musta
tuba valkoinen


jekri

fufé valkoinen


joruba

àw väri, värjäysaine
fàdákà hopea
funfun valkoinen, tyhjä
góòlù kulta


mandingo

gara indigo, värjäysaine


masait

eborr valkoinen
(erok) musta


m'bay

Tsadissa elävien m'bayden kielessä on paljon 'kuin' -värinimiä ('kuin pöllön muna'). Värit ovat jakautuneet vaaleisiin (valkoinen), tummiin (musta) ja lämpimiin (punainen).



mende

kpou punainen
(kole) valkoinen
teli musta


nandi

arus sininen
lel vaalea
pirir punainen
tui musta


ngombe

bopu valkoinen
tooka valkoinen


nupe

dòfa sininen
zìkò musta


poto

botani valkoinen
(eyeyengo) punainen


shona

cicena - keltaiset ja vihreät
cipswuka -sävyt violetista siniseen ja punaisesta oranssiin
citema - vihreät ja siniset


somali

'ad valkoinen
mado musta


songhai

bi musta
bibi musta
karey valkoinen
(kondon) punainen
(kwara) valkoinen
(kyama) punainen
kyirey valkoinen, punainen


tiv

(ii) musta
pupu valkoinen


tshi

fufa valkoinen
koko punainen


urhobo

(ßaßare) punainen
obyibi musta


yibiri

humáksan musta


yorubat, joruba

dudu tummat; värien tummat sävyt
funfun vaaleat; vaalea purppura, sininen, vihreä, vaaleanpunainen, ruskea, keltainen ja harmaa
pupa kirkkaat värit kuten punaiset, keltaiset, oranssit jne.