-

Värinimiä - afrikkalaiset kielet

Suluissa vuosisata / aikakausi, jolloin nimi on viimeistään esiintynyt.

Afrikan mantereella puhutaan satoja, jollei tuhansia kieliä. Usein kielet jaetaan neljään pääryhmään, joiden lisäksi tulevat vielä jotkin yksittäiset nuban, hottentottien ja bushmannien kielet: bantukielet päiväntasaajan eteläpuolella, sudanilaiset kielet Keski-Afrikassa, haamilaiset kielet (kuolleet muinaisegypti ja koptin kieli sekä Afrikan pohjoiset ja luoteiset berberikielet; libyan ja kushin kieli [kuusilainen kieli] Etiopiassa) sekä seemiläiset kielet (arabia ja abessinialaiset kielet).

Monessa maassa virallisena kielenä on vanhan valloittajamaan kieli (englanti, ranska, portugali), mutta puhekielenä useita heimokieliä. Tässä muutama...
amhara (Etiopia) · baganda (Uganda) · bagirmi (Tsad) · bambara (Mali) · bassa (Liberia) · bedauye (Etiopia) · bobo (Burkina-Faso) · bubi (Päiväntasaajan Guinea) · buganda (Uganda) · bullom (Sierra Leone) · bulu · busmannit · chichewa (Malawi) · ci-bemba (Sambia) · ci-shona (Zimbabwe) · crioulo (Guinea-Bissau) · dagbani (Ghana) · dahomey (Benin) · daza · dinkat (asuvat Sudanissa, Niilin varrella) · diula (Norsunluurannikko) · djonga (Kaakkois-Afrikka) · etiopia (eteläseemiläinen kieli) · ewe (Ghana, Benin, Togo) · fang (Päiväntasaajan Guinea) · fanti (Ghana) · fon (Benin) · ful (Guinea, Senegal, Mali, Nigeria, Niger, Kamerun, Mauritania, Burkina-Faso, Gambia) · galla (Etiopia) · hassaniya (Mauritania) · haussat · hova (Madagaskar) · ibo (Nigeria) · ibibiot · igbo (Nigeria) · ila · isi-ndebele (Zimbabwe) · jekri (Nigeria)
joruba (Nigeria, Benin) · kikongo (Kongo, Zaire) · kiluba (Zaire) · kirundi (Burundi) · kinyarwanda (Ruanda) · komori (Komorit) · krio (Sierra Leone) · kwa (Benin) · lingala (Kongo, Zaire) · lobi (Burkina-Faso) · malagassi (Madagaskar) · mambara (Mali) · mandingokielet (Guinea, Gambia) · masait · m'bay (Tsad) · mende (Sierra Leone) · more (Burkina-Faso) · nandit · ndempu (Kongo) · ngombe (Kongo) · nupe (Nigeria) · poto (Nigeria) · sangho (Keski-Afrikka) · sara (Tsad) · sesotho (Etelä-Afrikka, Lesotho) · shona (Sambia) · sidamo (Etiopia) · siswati (Swazimaa) · somali (Somalia) · songhai-djerma (Mali, Niger) · suahili, swahili - · tašelhit (shelha; Marokon lounaisosa) · temne (Sierra Leone) · tigre (Etiopia) · tigrinja (Etiopia) · tonga (Sambia) · tshi · twi (Ghana) · urhobo (Nigeria) · wolof (Senegal, Gambia) · yibiri (Tsad) ·

Sudanilaiskieliä (esim. wolof, bobo, lobi) puhutaan mm. Sudanissa, Liberiassa, Guinea-Bissaussa, Norsunluurannikolla, Mauritaniassa, Burkina-Fasossa... Sudanilaiskielet jaetaan 14 alueelliseen ryhmään.
Haamilaiskieliä puhutaan mm. Tansaniassa ja Sudanissa.
Kuus(h)ilaisia eli kusiittisia kieliä puhutaan Itä-Afrikassa.
Bantukieliä (esim. lingala, kikongo, kiluba, ci-bemba, ci-shona, tonga, xhosa, zulu, sesotho, isi-ndebele, joruba, igbo, chichewa) on noin 2000 ja niitä puhutaan etupäässä päiväntasaajan eteläpuolella (mm. Tansaniassa, Kongossa, Angolassa, Zairessa, Mosambikissa, Keniassa, Zimbabwessa, Nigeriassa, Malawissa, Kamerunissa, Gabonissa...)
Berberimurteita ja/tai arabiaa mm. Pohjois-Afrikassa; varsinkin Marokossa; Libyassa, Algeriassa, Malissa, Nigerissä, Egyptissä, Marokossa, Tsadissa, Sudanissa, Komoreissa...
Haussa-kieliä puhutaan mm. Nigeriassa ja Nigerissä.
Intialaiskieliä ja niloottisia kieliä puhutaan mm. Keniassa ja Sudanissa.
Voltakieliä (mm. more) puhutaan mm. Burkina-Fasossa.

Katso myös

afrikaans, swahili, tswana, zulu

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W XYZ

A

'ad valkoinen [somali]
arus sininen [nandi, Etiopia]
àw väri, värjäysaine [joruba]
azegzaw sininen, vihreä [tašelhit]
azerwal sininen

B

baki musta [hausa]
bi musta [songhai, Mali]
bibi musta [songhai, Mali]
blank valkoinen [afrikaans]
blema punertavat ja ruskeat sävyt [bambara]
bopu valkoinen [ngombe, Kongo]
botani valkoinen [poto, Kongo]

C

car musta [dinka, Sudan]
cicena keltaiset ja vihreät [shona-kieli, Zimbabwe]
cipswuka sävyt violetista siniseen ja punaisesta oranssiin [shona-kieli, Zimbabwe]
citema vihreät ja siniset [shona-kieli, Zimbabwe]
(citema) musta [shona, Sambia]
cuo valkoinen [daza, itä-Nigeria]

D

dape valkoinen [bagirmi, Tsad]
dòfa sininen [nupe, Nigeria]
dyema valkoinen, beige, luonnonvalkoinen [bambara]

E

eborr valkoinen [masait]
ebúbít musta [ibibio, Nigeria]
era valkoinen [bedauye, Etiopia]
(erok) musta [masait]
eru valkoinen [baganda, Uganda]
(eyeyengo) punainen [poto, Nigeria]

F

fàdákà hopea [joruba]
(fari) valkoinen [hausa, Nigeria]
fima tummanvihreä, indigo, musta [bambara] fufa valkoinen [tshi]
fufé valkoinen [jekri, Nigeria]
fum valkoinen [bulu]
funfun valkoinen, tyhjä [joruba]

G

gara indigo, värjäysaine [mandingo]
góòlù kulta [joruba]
!gow valkoinen [busmannit]

H

hui tummat sävyt (musta, violetti, sininen, vihreä) [bassa, Liberiassa puhuttu sudanilaiskieli]
humáksan musta [yibiri, Tsad]

I

(ii) musta [tiv, Nigeria]
ili musta [bagirmi, Tsad]

J

K

karey valkoinen [songhai, Mali]
kpou punainen [mende, Sierra Leone]
koko punainen [tshi]
(kole) valkoinen [mende, Sierra Leone]
(kondon) punainen [songhai, Mali]
(kwara) valkoinen [songhai, Mali]
(kyama) punainen [songhai, Mali]
kyirey valkoinen, punainen [songhai]

L

lel vaalea [nandi, Etiopia]
lo'kwe valkoinen [bari, Sudan]
lual punainen [dinka, Sudan]

M

maado punainen [dazo, Nigeria]
mabior valkoinen [dinka, Sudan]
macar musta [dinka, Sudan]
mado musta [somali]
mini keltainen [daza, Nigeria]

N

O

obyibi musta [urhobo, Nigeria]
ófiá valkoinen [ibibio, etelä-Nigeria]
oji musta [ibo, Nigeria]

PQ

pirir punainen [nandi, Etiopia]
pupu valkoinen [tiv, Nigeria]

R

re punainen [bulu]
rilambyana kevätnurmen vihreä [djonga; sananmukaisesti 'joka saa koirat haukkumaan']

S

(ßaßare) punainen [urhobo, Nigeria]
shia musta [ila]

T

musta [bullom, Sierra Leone]
teli musta [mende]
tooka valkoinen [ngombe, Kongo]
tuba valkoinen [ila, Sambia]
tui musta [nandi, Etiopia]

U

V

W

(wiwi) musta [dahomey, Benin]
wuyila musta [ndempu, Kongo]

XYZ

(yasko) musta [daza, Nigeria]
yer valkoinen [dinka, Sudan]
zedo vaalea sininen [daza, Nigeria]
zìkò musta [nupe, Nigeria]
ziza vaaleat sävyt (valkoinen, keltainen, oranssi, punainen) [bassa, Liberiassa puhuttu sudanilaiskieli]

ÅÄÖ

baganda

eru valkoinen

bagirmi

dape valkoinen
ili musta

bambarat

blema - punertavat ja ruskeat sävyt (sitruunankeltainen, vaaleanruskea, vihreä, purppura)
dyema - valkoinen, beige, luonnonvalkoinen
fima - tummanvihreä, indigo, musta (tummat sävyt, harmaa)

bari

lo'kwe valkoinen

bassa

hui tummat sävyt
ziza vaaleat sävyt

bullom

musta

bulu

fum valkoinen
re punainen

busmannit

!gow valkoinen

dahomey

(wiwi) musta

daza (Nigeria)

cuo valkoinen
mini keltainen
(yasko) musta
zedo vaalea sininen

dinka

car musta
lual punainen
mabior valkoinen
macar musta
yer valkoinen

djonga

rilambyana kevätnurmen vihreä [sananmukaisesti 'joka saa koirat haukkumaan']

hausa

baki musta
(fari) valkoinen

ibibiot

aria vaaleat; vaalea purppura, sininen, vihreä, vaaleanpunainen, ruskea, keltainen ja harmaa
ida-idat kirkkaat värit kuten punaiset, keltaiset, oranssit jne.
nwen-wen tummat; värien tummat sävyt

ibo

oji musta

igbo

mem-me kirkkaat värit kuten punaiset, keltaiset, oranssit jne.
ocha vaaleat; vaalea purppura, sininen, vihreä, vaaleanpunainen, ruskea, keltainen ja harmaa
oji tummat; värien tummat sävyt

ila

shia musta
tuba valkoinen

jekri

fufé valkoinen

joruba

àw väri, värjäysaine
fàdákà hopea
funfun valkoinen, tyhjä
góòlù kulta

mandingo

gara indigo, värjäysaine

masait

eborr valkoinen
(erok) musta

m'bay

Tsadissa elävien m'bayden kielessä on paljon 'kuin' -värinimiä ('kuin pöllön muna'). Värit ovat jakautuneet vaaleisiin (valkoinen), tummiin (musta) ja lämpimiin (punainen).

mende

kpou punainen
(kole) valkoinen
teli musta

nandi

arus sininen
lel vaalea
pirir punainen
tui musta

ngombe

bopu valkoinen
tooka valkoinen

nupe

dòfa sininen
zìkò musta

poto

botani valkoinen
(eyeyengo) punainen

shona

cicena - keltaiset ja vihreät
cipswuka -sävyt violetista siniseen ja punaisesta oranssiin
citema - vihreät ja siniset

somali

'ad valkoinen
mado musta

songhai

bi musta
bibi musta
karey valkoinen
(kondon) punainen
(kwara) valkoinen
(kyama) punainen
kyirey valkoinen, punainen

tiv

(ii) musta
pupu valkoinen

tshi

fufa valkoinen
koko punainen

urhobo

(ßaßare) punainen
obyibi musta

yibiri

humáksan musta

yorubat, joruba

dudu tummat; värien tummat sävyt
funfun vaaleat; vaalea purppura, sininen, vihreä, vaaleanpunainen, ruskea, keltainen ja harmaa
pupa kirkkaat värit kuten punaiset, keltaiset, oranssit jne.