Värinimiä - viro / eesti

Suluissa vuosisata / aikakausi, jolloin nimi on viimeistään esiintynyt.

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W XYZ

A

ahkjas harmahtava
akvamariin akvamariini, sinivihreä
ailas, (h)aljas, allas vihreä (kasvillisuudesta puhuttaessa)
antratsiit antrasiitti, mustanharmaa
aprikoos aprikoosinvärinen
asalea tooni atsaleanvärinen
asu harmaa, myös vaaleanharmaa [Hiidenmaa]

B

bee beessi
bordoopunane viininpunainen

C

D

E

elektrisinine sähkönsininen
elevandiluuvalge norsunluuvalkoinen, pigmenttinimi
erelilla kirkkaanvioletti, fuksia

F

G

H

haabjas harmaankeltainen [lounaismurteissa]
haabjas haalistunut harmaa [länsimurteet]
(h)ahk harmaa [Tarton ja Vrun murteet]
haljas kirkas, kirkkaanvihreä [Vrun murre: kaikki vihreä] [1600-luvun sanakirjoissa haljas= saksan grün; 1739 Raamatussa grün-sana on käännetty viroksi haljas, väri viittaa aina kasvillisuuteen]
hall harmaa
hallika rohhiline vaaleanvihreä [vanha nimitys, esiintyi Helteen sanastossa 1732; saksankielinen vastine Meergrün]
hallikaspruun harmaanruskea
hallikassinine harmaansininen
(h)arm, (h)armi harmaa [Etelä-Viro]
helehall vaaleanharmaa
helekollane vaaleankeltainen
helelilla vaaleanvioletti
heleroheline vaaleanvihreä
helesinine vaaleansininen
helevioletne vaaleanvioletti
herneroheline herneenvihreä?
hiir hiirenharmaa (hevosesta)
hbe hopea

I

J

julupunane 'joulunpunainen'
jääsinine jäänsininen, vaalea, kylmä sininen

K

kaamelikarva bee kamelinkarvan beessi
kakaopruun kaakaonruskea
kastanpruun kastanjanruskea
keldane keltainen [Pohjois-Viron rannikko]
kellakas kellertävä [Pohjois-Viro]
kirju kirjava
kirsipunane kirsikanpunainen, kirkkaanpunainen
kohvipruun kahvinruskea
kold(a)ne keltainen [Pohjois-Viro]
kõllakane kellertävä [Etelä-Viro]
kollakas, kõllakas kellertävä [Pohjois-Viro]
kollakaspunane kellanpunainen
kollakasroheline keltavihreä
kollane keltainen
korallpunane, korallroosa korallinpunainen
krb - 1600-luvun sanakirjassa vastaa saksan sanaa braun; nykyään käytetään vain hevosesta
kreem kermanvärinen
kreemjasvalge kermanvalkoinen
kuld kulta
kuldane Gutslaffin v. 1648 ilmestyneessä Etelä-Viron sanastossa vastaa Saksan gelb -sanaa; myös Gösekenin Pohjois-Viron sanastossa 1660
kuldne Gösekenin Pohjois-Viron sanastossa 1660 'keltainen'
kuldkollane kullankeltainen
kuldpruun kullanruskea
kuldroheline kullanvihreä
kullane Gösekenin Pohjois-Viron sanastossa 1660 'keltainen'
kuuseroheline kuusenvihreä
kölläne Gutslaffin v. 1648 ilmestyneessä Etelä-Viron sanastossa vastaa Saksan gelb -sanaa

L

leet haalistuneet keltaiset, harmaanruskeat, punertavanruskeat... [Viron saaret ja länsimurteet]; nykyään vain hevosesta
lepp punaruskea (hevosesta) [länsimurteet]
lilla violetti, vaalea sinipunainen (punavioletti)
lillakas sinine violetinsininen
lhepunane lohenpunainen, vaaleanpunertava
lumivalge lumivalkoinen, puhdas valkoinen

M

mahagon mahonginruskea
maisikollane maissinkeltainen
merelaine värvi merenvärinen, vihreänsininen
munakoorevalge munankuorenvalkoinen
must musta
musta-werew tummanpunainen, vanha ilmaus [Etelä-Viron; Tarton ja Vrun murteissa]
mustjaspruun mustanruskea

N

nuuge tummankeltainen [murresana]

O

oranz oranssi Vuoden 1939 sanakirjassa sana saa vironkieliseksi selityksekseen punakaskollane; aiemmin sana on esiintynyt virolaisissa sanakirjoissa mm. muodoissa oranji (1893) sekä orans (1869)
oranzpunane oranssinpunainen
orhideevärv orkideanvärinen, lila

PQ

paat, paatjas kellertävä; hevosesta
petrooleumsinine harmahtavansininen
pimmerohhne tummanvihreä [1600-luvulla Göseken sanakirjassa saksankielinen vastine dunckelgrün] piparmndiroheline piparmintunvihreä
pleekinud pruun haaleanruskea
pleekinud punane haaleanpunainen
ploomililla luumunvioletti
pronks pronssi?
pruun ruskea
pruunikaspunane rusehtavan punainen
pudeliroheline pullonvihreä
punakaslilla punavioletti
punakaspruun punaruskea
punane punainen Esiintyy muodossa punnane vuonna 1648 Gutslaffin sanaluettelossa; samaan aikaan Etelä-Virossa werriw
purpur violetti, vaalea sinipunainen; purppura
purpurne violetti, vaalea sinipunainen; Mauno Kosken mukaan purpurne viittaa purppuranpunaiseen kuten sana purpurpunane
purpurpunane purppuranpunainen
pähkelpruun pähkinänruskea

R

raudjas ruskeanharmaa (hevosesta)
rebu oranssi [myös 'munankeltuainen'; repo-sanasta]
rebukollane tummankeltainen [Pohjois-Viro]
rohhikarvane ruohonvihreä, vanha ilmaisu [1600-luvulla Göseken sanakirjassa saksankielinen vastine grasgrün] rohekaspruun oliivinvihreä, ruskeanvihreä
rohekas sinine vihertävän sininen
roheline vihreä [ei esiintynyt vielä 1600-luvun sanastoissa; Helteen sanastossa 1732 esiintyy rohheline sekä haljas]
roosa vaaleanpunainen
roostekarva ruosteenvärinen
roostepruun ruosteenruskea, punaruskea
rubiinpunane rubiininpunainen, violetihtava punainen
ruske ruskea
ruuge (vaalean)ruskea; tummankeltainen, rusehtavankeltainen, oranssi; kansanrunoissa viittaa voin väriin

S

shampanjatooni shampanjanvärinen, vaalean keltaruskea
shokolaadipruun suklaanruskea
sidrunikollane sitruunankeltainen
simajas harmaasininen [murresana]
sinakashall siniharmaa
sinakas Türkiis sinertävä turkoosi
sinepikollane sinapinkeltainen
sinine sininen
smaragdroheline smaragdinvihreä
suitsik savuharmaa (lampaasta)

T

taevasinine taivaansininen
terrakota terrakotta
tomatipunane tomaatinpunainen, kirkas, kellertävä punainen
tmmu tumma, tummanruskea
tuhkur tuhkanharmaa (hevosesta)
tulikollane tulenkeltainen, oranssi
tulipunane tulipunainen
tumelilla (tumman)violetti
tumepruun tummanruskea
tumepunane tummanpunainen
tumeroheline tummanvihreä
tumesinine tummansininen
tumevioletne tummanvioletti
tummikarohhilinne tummanvihreä [vanha nimitys, esiintyi Helteen sanastossa 1732]
Türkiissinine turkoosi

U

urm, urmjas ruskeanmusta tai vihreänharmaa [murresana]

V

vaalakas, valvakas, valss; kirjakielessä valkjas vaaleahko
vahane (vahakas, vahakkaan-)keltainen, likaisenkeltainen?
vale, valev valkoinen [murresana]
valge valkoinen, myös väritön
valswerrew vaaleanpunainen, vanha ilmaus [Etelä-Viron; Tarton ja Vrun murteissa]
vanaroosa vanha roosa, kellertävä roosa
vaniljevalge vaniljanvalkoinen, kellertävä valkoinen
veinipunane viininpunainen
verev punainen [Etelä-Viron; Tarton ja Vrun murteissa punane-sanan rinnalla] Veri-sanan johdos; esiintyy vuonna 1648 Gutslaffin sanaluettelossa muodossa werriw - samaan aikaan Pohjois-Virossa punnane. Vuoden 1728 Uudessa Testamentissa 'läpi Punaisen meren' on kääntynyt viroksi muotoon läbbi werrevä merre. Etelä-Viron murteissa sanaa verev käytetään usein puhuttaessa mm. punaisesta parrasta, koirasta, taivaasta jne. ja punane sanaa vaatteista, maalatuista esineistä, kasvoista jne.
vierivierrew verenpunainen, vanha ilmaus [Etelä-Viron; Tarton ja Vrun murteissa]
violetne violetti
violett violetti, vaalea sinipunainen
vik harmaan- tai ruskeankeltainen (hevosesta)
vlk harmaa, haalistunut [kaakkoismurteet]
värv väri (Saksan sanasta Farbe)

W

werriw punainen, Etelä-Viron murteissa. Veri-sanan johdos; kts. verev

XYZ

ÅÄÖ