-

Värinimiä - intiaanikulttuurit +eskimot

Suluissa vuosisata / aikakausi, jolloin nimi on viimeistään esiintynyt.

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W XYZ

Athabaska-kielikuntaan kuuluvat mm. chipewyanit, navajot ja apassit (+ chilcotin- ja carrier-intiaanit). Algonkin-kielikuntaan kuuluvat mm. ojibwat=chippewat, cheyennet, mohikaanit, creet (kriit), delawarit, arapahot ja mustajalat. Siouxin kieltä puhuvat mm. dakotat (+ assiniboinet?). Irokeesikieliä puhuvat irokeesit. Mingo on irokeesikieliin kuuluva kieli, joka on sukupuuton partaalla. Wakashan-kielikuntaan kuuluvat kwakiutlit ja nootkat. Lakota-kielessä on eri termejä väreille riippuen siitä, ovatko ne pigmenttejä, värjäysaineita, henkilön ominaisuuksia (esim. hiusten väri), maalattu objekti jne.

Eteläamerikkalaisista intiaaniheimoista arawakit ovat pieni Guyanan ja Surinamin rannikkokaistaleella elävä intiaaniheimo. Aikanaan arawak-kieli (lokono) kuului suurimpiin ja laajimmalle levinneisiin Amazonasin alueella ja Karibianmeren saarilla. Keski-Chilessä ja Argentiinassa suurimmat heimot ovat mapuche-, huilliche- ja picunche-heimot, joita kutsutaan nimellä araukaanit kielten sukulaisuuden mukaan.

Chibcha on eteläamerikkalaisten intiaanien kielikunta, jonka puhujiin on kuulunut myös nykyään sukupuuttoon kuolleita kansoja.
Ketshua-intiaanit elävät Keski-Andien alueella: Ecuadorissa, Perussa ja Boliviassa. He puhuvat ketsuan kieltä, joka oli myös inkojen valtakieli. Toinen inkojen kieli oli aimara. Etelä-Chilessä intiaaniheimot puhuivat myös sekakieltä, mapundungoa eli maaäidin kieltä.
Keski-Meksikon zapoteekit muodostavat oman kieliryhmänsä.

Náhuat-intiaanit ovat Meksikon suurin intiaaniryhmä. Heidän kielensä on náhuatl, jota mm. vanhat azteekit käyttivät. Monissa maya-kielen sukulaisissa sinistä ja vihreää ei eroteta toisistaan. Monet Andien paimenet voivat puolestaan luetella ainakin yhdeksäntoista eri sävyä mustan ja valkoisen välillä.

Pohjois-Amerikka ja Grönlanti
cherokeet · cheyennet · chinook (murre; Luoteis-Amerikka) · chippewat (Kanada) · chiricahua · dakota · eskimot · hopit (Lounais-Amerikka) · jurok · kickapoo · kwakiutlit · kwak'wala (Kanada) · lakota · lokono · maidu · meskalero · micmac · mingo · navajot · ojibwat (Kanada) · omaha-ponca · pomo · pueblot · shawnee · sioux (mm. dakotat) · zunit
Etelä- ja Väli-Amerikka
arawak (Surinam, Guyana) · aimara (inkat; Bolivia) · chiapanecat (Etelä-Meksiko) · chibcha (murre; Panama) · corat (Meksiko) · guarani (tupi-intiaaneja; Brasilia, Paraguay, Argentiina) · hixkaryana (Brasilian Amazon) · huave(eteläinen Meksiko) · ixcatec (Meksiko) · jivaro (Ecuador, Peru) · ketshua, ketsua (Keski-Andien alue, Ecuador, Peru, Bolivia; inkat) · mazatee (Meksiko) · mayat (Jukatanin niemimaa) · mixet (Etelä-Meksiko) · mohawk · náhuatl (muin. azteekit, náhuat-intiaanit)· pipil-intiaanit (El Salvador; náhuat-intiaanit) · phorhe'pecha (läntinen Meksiko) · seri · shoshonit · siksika (mustajalat) · Sierra Popoluca· tarascan (Meksiko) · tariama (Brasilia) · totonacot (Meksiko) · tzeltal (mayat) · tzotzil (mayat) · zapoteekit

A

a-da-lo-ni-ge oranssi [cherokeet]
a-de-lv-u-ne-gv hopeanvärinen [cherokeet]
a-nihlmagi sininen [papago]
áápi valkoinen [siksika (mustajalat)]
aibehibite sininen [shoshonit]
aikwehibite violetti [shoshonit]
ainga-aibi vaaleanpunainen [shoshonit]
aingabite punainen [shoshonit]
aingachapite oranssi [shoshonit]
aishimbite harmaa [shoshonit]
(a-li) valkoinen [arawak; Surinam, Guyana]
ancas sininen (indigo) [ketsua]
ankas sininen (indigo) [ketsua]
(anpaluktak) punainen [eskimot]
arihwawa'konhneha purppura [mohawk]
ata'kenhrohkwa harmaa [mohawk]
ataniasqa solmuvärjäys [ketsua]
athehsa ruskea [mohawk]
atiaren:ta, otyarènta oranssi [mohawk]
aupaluktok, aupaktuq punainen [inuktituutti / Kanadan eskimot]
aupayartokvaaleanpunainen [inuktituutti / Kanadan eskimot]
ayendzis oranssi [kwakiutlit; Vancouverin saari, Kanada ('lainasana', chinookeilta)]

B

buhibite vihreä [shoshonit]
bon maali, värjäysaine [mayat, Jukatanin niemimaa]
bonik maali [mayat, Jukatanin niemimaa]
box musta [mayat, Jukatanin niemimaa]
bunaroto ruskea, violetti (ylikypsä) [lokono (Arawak)]

C

cactoj punainen [seri]
cah punainen [tzeltal, mayat]
cancolla ihonvärinen [aimara]
çani violetti [ketsua]
cará punainen [tarascan]
ccarhua keltainen [ketsua]
cchaara musta [aimara]
cchecchi, checchi harmaa [ketsua]
cchimakha purppura [aimara]
cchimakha panti purppura [aimara]
cchokhña vihreä [aimara]
cchokhña valmistaa vihreää [aimara]
ccomer vihreä [ketsua]
ccori kulta [ketsua]
ccoyllu valkoinen? [ketsua]
ccuscutha väri, maali [aimara]
cflulálak keltainen, ruskea (sananmukaisesti 'virtsanpunainen')
chak punainen [mayat, Jukatanin niemimaa]
chak-pile'en vaaleanpunainen [mayat / Jukatanin niemimaa]
chakxiich' vaalea [mayat, Jukatanin niemimaa]
chara, chaara musta [aimara]
charhápiti punainen [phorhe'pecha, läntinen Meksiko]
chawipi (keski)purppura [ketsua]
chawipi q'umir oliivinvihreä [ketsua]
chehthagi vihreä [papago]
cheel punainen [seri]
chejche harmaa [ketsua]
ch'eje, ch'ejhe harmaa [aimara]
ch'iara musta [aimara]
chichiltik punainen [náhuatl]
chichiltic tlapalli chilinpunainen [náhuatl]
ch'ilgo dootl'ich vihreä [navajo]
chi:ltik punainen [pipil-intiaanit, El Salvadorissa eläviä náhuat-intiaaneja]
chilka keltainen [ketsua]
ch'illu mustan sävy [ketsua]
chimakharo hakhsutha purppura [aimara]
chiwi valkoinen [uru-chipaya]
ch'ohjña vihreä [aimara]
choque keltainen [aimara]
chuhhuni harmaa [papago]
chuk musta [papago]
ch'umpi kahvinruskea [ketsua]
ch'umpi ruskea [aimara]
chupika (kokenillin)punainen [aimara]
chupica isi purppurainen vaate [aimara]
chuqña vihreä [aimara]
churi pitu keltainen [aimara]
churi keltainen [aimara]
chuuk hiili [mayat, Jukatanin niemimaa]
cmasol keltainen [seri]
coh punainen [tzotzil, mayat]
coil sininen, vihreä [seri]
coopol musta, tumma [seri]
cooscl harmaa [seri]
cooxp valkoinen [seri]
copa vihreä [aimara]
cöquihméel purppuranpunainen [seri]
cöquimáaxp kermanvärinen [seri]
cöquimáhjö vaaleanpunainen (valmistaa vaaleanpunaista) [seri]
cöquimásol oranssi [seri]
cquihjö punainen [seri]
culli tumma violetti [ketsua]
cuypa ruskea [aimara]
cuypa väri [aimara]

D

dáldàl valkoinen [maidu]
da-lo-ni-ge keltainen [cherokeet]
datl'is^ sininen, vihreä, turkoosi; purppura (mustansininen) [chiricahua, meskalero (athabaska)]
dilxil musta [chiricahua (athabaska)]
dilxilgu purppura (mustansininen) [chiricahua (athabaska)]
dinilchi' vaaleanpunainen [navajo]
diniltso oranssi [navajo]
dinilzhin ruskea [navajo]
dosabite valkoinen [shoshonit]
dotl'ish sininen, vihreä [navajot]
duhubite musta [shoshonit]

E

ebipitu vihreä [komanssit]
éheóvo 'se on keltainen' [cheyennet]
e'hoch'e'en tumma [mayat, Jukatanin niemimaa]
éhohkó'so 'se on purppura' [cheyennet]
éhoxo'ôhtsévo 'se on vihreä' [cheyennet]
eka punainen [komanssit]
ekaotu vaaleanpunainen [komanssit]
émá'o 'se on punainen'; éma'eta 'hän on punainen' [cheyennet]
éma'óma'ôhtsévo 'se on vaaleanpunainen' [cheyennet]
émo'ôhtávo 'se on musta' [cheyennet]
émôšéškáno 'se on ruskea' [cheyennet]
éotá'távo 'se on sininen' [cheyennet]
épó'o 'se on harmaa' [cheyennet]
esipitu harmaa [komanssit
évóhpo 'se on vaalea (valkoinen, vaaleanharmaa)' [cheyennet]
évó'kómo ' se on valkoinen' [cheyennet]

F

G

ghi, gi ruskea [lakota]
gi-ga-ge punainen [cherokeet]
gi-ga-ge-i-yu-s-di vaaleanpunainen [cherokeet]
gi-ga-ge-s-di purppura [cherokeet]
grana kokenillikirvojen punainen [aimara (inkat); espanjaa]
gv-ni-ge musta [cherokeet]

H

halemskipakya vihreän värinen [shawnee]
hankko valkoinen [aimara]
hararai valkoinen [arawak; Surinam, Guyana]
hatun chilka keltaiseksi värjätty [ketsua]
hatx cöcazoj ix cmis violetti [seri]
hetmagi (?) punainen [papago]
hill puni värjätä [ketsua]
hillpuy camayok värjäri [ketsua]
hma musta [mazatee, Meksiko]
homma punainen [Alabaman alueen intiaanit]

I

icahóil yail cöcoil sinertävä [seri]
icahóil yail cöcoil cöquicóopol tummansininen [seri]
iitadali valkoinen [arawak; Surinam, Guyana]
?ihk musta [tzeltal, mayat]
ikkitsinááttsi harmaa [siksika (mustajalat)]
?ilp'ilp punainen [Nez Perce]
imoroto vihreä, vaaleankeltainen (raaka, keskenkasvuinen) [lokono (Arawak)]
i-tse-i-yu-s-di vihreä [cherokeet]
irite punainen [tariama, Brasilia]

J

janq'o? valkoinen? [aimara]
jaruma lohenvärinen [aimara]

K

kahontara:ken vaaleanvihreä [mohawk]
kahòntsi, kahon:tsi musta [mohawk]
kakêêt se on valkoinen [mingo]
kakortok valkoinen [inuktituutti / Kanadan eskimot]
k'an keltainen [mayat, Jukatanin niemimaa]
k'an ak' (Cuscuta tinctoria), värjäysainekasvi [tzotzil]
kanëhtaikhö' vihreä (kirjaimellisesti: 'se on tunkeutunut kokonaan lehtien läpi') [mingo]
kanekwenhtarahon:tsi tummanpunainen, ruskeanpunainen [mohawk]
kanekwenhtarara:ken vaalea punainen [mohawk]
kanga väri [inuktituutti / Kanadan eskimot]
kara:ken, kenraken valkoinen [mohawk]
karonhiahon:tsi tummansininen [mohawk]
karonhiara:ken vaaleansininen [mohawk]
katsi'nekwarara:ken vaaleankeltainen [mohawk]
kayok keltainen [inuktituutti / Kanadan eskimot]
kello keltainen [aimara]
kellu keltainen [aimara]
k'ellu keltainen [ketsua]
kellwe valkoinen [arawak; Surinam, Guyana]
khurusa kastanjanvärinen [ketsua]
kiknaangajuk, qiqnaangajuq harmaa [inuktituutti / Kanadan eskimot]
kinto hyvin vihreä [aimara]
kira valkoinen [arawak; Surinam, Guyana]
koksortok keltainen [inuktituutti / Kanadan eskimot]
k'omer vihreä [ketsua]
komono purppura, violetti [siksika (mustajalat)]
kore punainen [arawak; Surinam, Guyana]
koreto punainen, oranssi, syvänkeltainen (kypsä) [lokono (Arawak)]
korobitu ruskea [komanssit]
krenerkasaktok violetti [inuktituutti / Kanadan eskimot]
krernertok musta [inuktituutti / Kanadan eskimot]
ksikk valkoinen [siksika (mustajalat)]
k'uchu vihreä [ketsua]
kubjuwi ruskea [papago]
ku.skú.s sininen [Nez Perce, Yhdysvaltain alue]

L

laascoña kokenillilakka [aimara]
lablow vaalea [chinook]
laclem kermanvärinen [chinook]
lagai valkoinen [navajot]
laglee harmaa [chinook]
lagley harmaa [chinook]
láklàk punainen [maidu]
larama (indigo)sininen [aimara]
le harmaa [chiricahua (athabaska)]
leblau vaalea [chinook]
leklem kermanvärinen [chinook]
lhenxa keltainen, vihreä [kwakiutlit; Vancouverin saari, Kanada]
lhil lanna sininen [zuni, pueblot]
liba harmaa [navajot, meskalero (athabaska)]
lic^i vaaleanpunainen [chiricahua, meskalero (athabaska)]
lichi, lichii punainen [navajot]
lidzin musta [navajot]
li?el musta [chinook]
liga valkoinen [meskalero (athabaska)]
ligai valkoinen [navajo]
liic^u oranssi, keltainen [chiricahua (athabaska)]
liika valkoinen [chiricahua (athabaska)]
liitu punainen [chiricahua (athabaska)]
likai valkoinen [lännen apassit]
lirio vaaleanpunainen, ruusunvärinen [aimara]
litso keltainen [navajot]
litsu oranssi, keltainen [meskalero (athabaska)]
litu punainen [meskalero (athabaska)]
liz^i musta [meskalero (athabaska)]
liz^i~gu purppura (mustansininen) [meskalero (athabaska)]
lizhin musta [navajo]
Ik'al lum 'musta maa' (mangaanimusta?), pigmenttinimi [tzotzil]
llanco musta [aimara]
llankapuca kokenillipunainen [ketsua (inkat)]
llimphitha väri, maali [aimara]
luma chilka vaaleankeltaiseksi värjätty [ketsua]
luta punainen [lakota]

M

ma'evé'ho'e 'saksalainen (kirjaimellisesti 'puna-valkoinen ihminen') [cheyennet]
mahkato vivianiitti, pigmenttinimi [dakota-intiaanit]
makhnu kokenilli; ennen siirtomaa-aikaa ja sen aikana viittasi kokenillivärjäykseen, nykyään kaikkeen luonnonvärjäykseen [aimara / ketsua]
makom mustikka (Rubus), värjäysainekasvi [tzotzil]
máóhk punainen [siksika (mustajalat)]
mapha kermanvärinen [ketsua]
mekweek punainen [micmac]
meskwaak punainen [kickapoo]
miskwa punainen [ojibwat, chippewat (Kanada)]
mohuitli (Justicia spicger(a)), värjäysainekasvi (sininen, vihreä) [nahuatl]
mozaj tummavärinen [seri]

N

nacants punainen [huave, eteläinen Meksiko]
nalash oranssi? [papago]
ndouime' punainen [chiapanecat, Etelä-Meksiko]
nl/x!ne tummanruskea (hevosen väri) [chiricahua, meskalero (athabaska)]
nochetzli kokenillipunainen tai punainen rautaoksidi, punamulta, pigmenttinimi [náhuatl]

O

oam oranssi? [papago]
o hap tu oranssi [komanssit]
oha keltainen [komanssit]
oha-aingabite oranssi [shoshonit]
ohabite keltainen [shoshonit]
oharennahta purppura, violetti [mohawk]
ohonte vihreä (=ruoho) [mohawk]
o'kstsik vaaleanpunainen (?) [siksika (mustajalat)]
ondembite ruskea [shoshonit]
onekwenhtara punainen [mohawk]
oqe, oqhe harmaa [ketsua]
oqhe lyijyväri [ketsua]
oqque harmaa [ketsua]
o-ri musta [arawak]
oronia sininen [mohawk]
oshokwa'shon:'a värit [mohawk]
otahko keltainen, oranssi [siksika (mustajalat)]
otsi:nekwar, otsinekwar keltainen [mohawk]
ótssko sininen [siksika (mustajalat)]

PQ

pako punainen [aimara]
pal punainen [chinook-murre, Luoteis-Amerikka]
palá punainen [hopit, Lounais-Amerikka]
panti purppura, tumma kirsikanvärinen [aimara]
paqo wik'uña tummanruskea [ketsua]
pekoyoks- [jurok]
pitz'otz (Monnina xalpensis), värjäysainekasvi [tzotzil]
pu punaisen sävy (Dominikaaninen tasavalta)
puca kokenillipunainen [ketsua, aimara (inkat)]
pucalla vaaleanpunainen [ketsua / Ecuador]
punki keltainen [ketsua]
pusilla tumma punainen, purppuranpunainen, lähes musta [ketsua? / aimara?]
puzu harmaa [ketsua / Ecuador]
q'ellu keltainen [aimara]
q'ellucha oranssi [ketsua]
q'illu, qillu keltainen [ketsua]
qiqnaangajuq harmaa [inuktituutti / Kanadan eskimot]
qöcá valkoinen [hopit, Lounais-Amerikka]
q'omer vihreä [ketsua]
quellu keltainen [ketsua]
quesña (indigo)sininen [aimara]
quicóopol tumma [seri]
quilla keltainen/vihreä [ketsua]
quimáaxat harmaa, likaisen ruskea [seri]
quinzítxi harmaa, likaisen ruskea [seri]
quesña indigo [aimara]
qumir, q'umir (tumman)vihreä [ketsua]
q'umir kay chichi vaaleanvihreä [ketsua]
q'usi beige [aimara]

R

rumichshma värjäykseen käytetty Parmelia-jäkälä [ketsua]
ruwa valkoinen [ixcatec, Meksiko]

S

sa punainen [lakota]
sa~' 'olla valkoinen' [omaha-ponca (sioux)]
saani musta [aimara]
sa'be 'olla musta' [omaha-ponca (sioux)]
s^a'be musta, tumma [omaha-ponca (sioux)]
sa-go-ne-ge sininen [cherokeet]
saissksiimoko vihreä [siksika (mustajalat)]
sajuna (indigo)sininen [aimara]
sak valkoinen [tzeltal, mayat]
sakatinta justicia spicger (vihreä), värjäysainekasvi [tzotzil]
sandelee tuhkanvärinen [chinook]
sandelie tuhkanvärinen [chinook]
sani violetti [ketsua]
sanni musta [aimara]
sapa musta (likainen) [lakota]
se-a-hin-ga hydrastis-juuresta (Hydrastis canadensis) saatu keltainen väri, pigmenttinimi+värjäysainenimi [cherokeet]
sha punainen [dakota-intiaanit]
shen-da-saw-ba musta rautaoksidi, pigmenttinimi [cherokeet]
shu-jee-hu, Sanguinaria canadensis-kasvin punainen väri, pigmenttinimi+värjäysainenimi [cherokeet]
sik musta [siksika (mustajalat)]
sikotahko ruskea [siksika (mustajalat)]
sísiw musta [maidu]
si'quili punainen [mayat?, luoteis-Meksiko]
ska' valkoinen (tyhjä, selkeä) [lakota]
ska' valkoinen, puhdas [omaha-ponca (sioux)]
skipakya sinisen värinen [shawnee]

T

tantankin punainen [pomo, Pohjois-Amerikka]
teoxiutl turkoosi; tlapalteoxiutl=rubiini [náhuatl]
títtìt siniharmaa, vihreän harmaa [maidu]
tiye musta [ixcatec, Meksiko]
tk?up valkoinen [chinook, Luoteis-Amerikka]
tlaceuilli indigo?; käytettiin sekä maalaus- että värjäysaineena [nahuatl]
tlakwa punainen [kwak'wala, Kanada]
tlapalli punainen, kokenilli; yleinen termi hienoille väreille, alkoi tarkoittaa hienointa punaista [náhuatl]
tlauitl punainen okra [náhuatl; 'kuvittaa' tai 'loistaa' on kielellä tlauia]
tosapi valkoinen [komanssit]
tótokin valkoinen [pomo]
tpa'u punainen [corat, Meksiko]
to, tho sininen [lakota]
toha valkoinen [papago]
tozi vihreä, sinivihreä [lakota]
tsapts punainen [mixet, Etelä-Meksiko]
tsëëst hiili [mingo]
tsémá'o 'se-joka-on-punainen' [cheyennet]
tsitkwææ'ê' se on keltainen/kullanvärinen (sapenvärinen) [mingo]
tsoq musta [uru-chipaya]
ttu' 'olla sininen, vihreä' [omaha-ponca (sioux)]
tu'ebipitu violetti [komanssit]
tu?ebipitu sininen [komanssit]
tuhani musta [komanssit]
tullpuni värjätä [ketsua]
tungortok sininen [inuktituutti / Kanadan eskimot]
tungoyortok vihreä [inuktituutti / Kanadan eskimot]
turí- musta [tarascan, Meksiko]
tutxurye punainen [hixkaryana, Brasilian Amazon]
tzoj te' bresiljapuu (Haematoxylum brasiletto), värjäysainekasvi [tzotzil]
tzon te' kuusen naava (Usnea barbata), värjäysainekasvi [tzotzil]
tzutzoko punainen [totonacot, Meksiko]

U

uiskwanyë'ta'ê' se on ruskea (kirjaimellisesti: 'mädän puun värinen') [mingo]
uki, uk'i harmaa [ketsua]
u-ne-ga valkoinen [cherokeet]
unöwö'ta'ê' olla valkoinen (kalkkikiven värinen) [mingo]
uqui kahvinvärinen (kahvi) [ketsua]
urá valkoinen [tarascan, Meksiko]
u-s-go-lv sa-go-ni-ge harmaa [cherokeet]
u'sheæ'ê' se on purppurainen, tummanpunainen (kirjaimellisesti: 'kermesmarjanvärinen') [mingo]
utkwëhtææ'ê' se on punainen [mingo]
utkwëhtæætsi' se on tummanpunainen [mingo]
utsëësta'ê' se on musta [mingo]
u-wo-di-ge ruskea [cherokeet]
uyë'kwææ'ê' se on harmaa (kirjaimellisesti: 'savunvärinen') [mingo]
uöya'ê' se on sininen (kirjaimellisesti: 'taivaan värinen') [mingo]

V

vicuña ruskea [ketsua]
vila kokenillikirvojen punainen, myös veri [aimara (inkat)]

W

waharennahtara:ken vaalea violetti, mauve [mohawk]
wahsen:rate, wehsènrate vaaleanpunainen [mohawk]
wahsenrate'tsherara:ken vaalea vaaleanpunainen [mohawk]
waqra keltainen [ketsua]
wata'kenhrohkwara:ken vaaleanharmaa [mohawk]
wathehsara:ken vaalea kermanvärinen, beige [mohawk]
wayra kermanvärinen [ketsua]
wik'uña ruskea [ketsua]
wila punainen [aimara]

XYZ

xochipalli vihreä tai keltainen värjäysaine [mayat, mainittu Firenzen Codexissa]
xo'ta harmaa [lakota]
xpanáams yail cöcoil 'merilevänvihreä' [seri]
xu'de 'olla harmaa, vaalea purppura, vaaleanpunertava' [omaha-ponca (sioux)]
xuiquilitl indigo [nahuatl]
yana musta, sininen, tumma violetti [ketsua]
yana q'umir ruskea [ketsua]
yuraq valkoinen [ketsua]
yuraj valkoinen [ketsua]
yas sininen-vihreä; painottuu enemmän vihreään [tzeltal]
ya'ax sininen, vihreä [mayat, Jukatanin niemimaa]
yax lehden vihreä, taivaan sininen [useat maya-kielet; nuoremmat kaksikieliset puhujat käyttävät yax-sanaa vain vihreästä ja espanjan azul-sanaa sinisestä]
yik musta [Sierra Popoluca]
yishtlizh violetti [navajo]
yu valkoisen sävy (Dominikaaninen tasavalta)
yuri keltainen [aimara]
zacatlaxcalli keltainen värjäysaine [mayat, mainittu Firenzen Codexissa]
zani violetti [ketsua]
zi' 'olla keltainen' [omaha-ponca (sioux)]
z^i'be 'olla punainen' [omaha-ponca (sioux)]
zii keltainen [lakota]

ÅÄÖ

a-n

Aimara / inkat
cancolla ihonvärinen
cchaara musta
cchimakha purppura
cchimakha panti purppura
chimakharo hakhsutha purppura
cchokhña valmistaa vihreää
ccuscutha väri, maali
chara, chaara musta
ch'eje, ch'ejhe harmaa
ch'iara musta
ch'ohjña vihreä
choque keltainen
ch'umpi ruskea
chupica kokenillipunainen
chupica isi purppurainen vaate
chuqña vihreä
chupika punainen
churi keltainen
churi pitu keltainen
copa vihreä
quesña indigo
cuypa ruskea
cuypa väri
grana kokenillikirvojen punainen [espanjaa]
hankko valkoinen
janq'o? valkoinen?
jaruma lohenvärinen
kello keltainen
kellu keltainen
kinto hyvin vihreä
laascoña kokenillilakka
larama (indigo)sininen
lirio vaaleanpunainen, ruusunvärinen
llanco musta
llimphitha väri, maali
makhnu kokenilli; ennen siirtomaa-aikaa ja sen aikana viittasi kokenillivärjäykseen, nykyään kaikkeen luonnonvärjäykseen
pako punainen
panti purppura, tumma kirsikanvärinen
puca kokenillipunainen
puca isi karmiininpunainen vaate
q'ellu keltainen
quesña (indigo)sininen
q'usi beige
saanisanni musta
sajuna (indigo)sininen
sanni musta
vila kokenillikirvojen punainen, myös veri
yuri keltainen

Alabaman alueen intiaanit
homma punainen

apassit
likai valkoinen (länsi)

arawak / Surinam, Guyana
(a-li) valkoinen
hararai valkoinen
iitadali valkoinen
kellwe valkoinen
kira valkoinen
kore punainen
o-ri musta

cherokeet
Cherokeet saivat oman kirjoitetun kielensä 1821, kun George Guess kehitti kieleen sopivan tavukirjoituksen. Osaksi cherokee-kielellä kirjoitettu lehti Cherokee Phoenix julkaistiin vuonna 1828.
a-da-lo-ni-ge oranssi
a-de-lv-u-ne-gv hopeanvärinen
da-lo-ni-ge keltainen
gi-ga-ge punainen
gi-ga-ge-i-yu-s-di vaaleanpunainen
gi-ga-ge-s-di purppura
gv-ni-ge musta
i-tse-i-yu-s-di vihreä
sa-go-ne-ge sininen
se-a-hin-ga hydrastis-juuretsra (Hydrastis canadensis) saatu keltainen väri, pigmenttinimi+värjäysainenimi shen-da-saw-ba musta rautaoksidi, pigmenttinimi
shu-jee-hu, Sanguinaria canadensis-kasvin punainen väri, pigmenttinimi+värjäysainenimi u-ne-ga valkoinen
u-s-go-lv sa-go-ni-ge harmaa
u-wo-di-ge ruskea

cheyennet [algonkin]
Cheyenne -kielessä ei ole yksinkertaisia värinimiä, vaan värit liittyvät aina johonkin muuhun sanaan, substantiiviin tai verbiin.
éheóvo 'se on keltainen'
éhohkó'so 'se on purppura'
éhoxo'ôhtsévo 'se on vihreä'
éma'eta 'hän on punainen'
émá'o 'se on punainen'
éma'óma'ôhtsévo 'se on vaaleanpunainen'
émo'ôhtávo 'se on musta'
émôšéškáno 'se on ruskea'
éotá'távo 'se on sininen'
épó'o 'se on harmaa'
évóhpo 'se on vaalea (valkoinen, vaaleanharmaa)'
évó'kómo ' se on valkoinen'
ma'evé'ho'e 'saksalainen (kirjaimellisesti 'puna-valkoinen ihminen').
tsémá'o 'se-joka-on-punainen'

chiapanecat (Etelä-Meksiko)
ndouime' punainen

chinook
lablow vaalea
laclem kermanvärinen
laglee harmaa
lagley harmaa
leblau vaalea
leklem kermanvärinen
li?el musta
pal punainen
sandelee tuhkanvärinen
sandelie tuhkanvärinen
tk?up valkoinen

chiricahua (athabaska)
datl'is^ sininen, vihreä, turkoosi; purppura (mustansininen)
dilxil musta
dilxilgu purppura (mustansininen)
le harmaa
lic^i vaaleanpunainen
liic^u oranssi, keltainen
liika valkoinen
liitu punainen
nl/x!ne tummanruskea (hevosen väri)

corat / Meksiko
tpa'u punainen

dakotat
mahkato vivianiitti, pigmenttinimi
sha punainen

inuktitut (Kanadan inuiitit)
aupaluktok, aupaktuq punainen
aupayartok, aupajaaktuk vaaleanpunainen
aupayartok ruskea
kakortok, qakuqtuq valkoinen
kanga väri
kayok keltainen
kiknaangajuk, qiqnaangajuq harmaa koksortok, quqsuqtuq keltainen
krenerkasaktok violetti
krernertok musta
tungortok sininen
tungoyortok vihreä
---
(anpaluktak) punainen

hixkaryana / Brasilian Amazon
tutxurye punainen

hopit / Lounais-Amerikka
palá punainen
qöcá valkoinen

huave / eteläinen Meksiko
nacants punainen

ixcatec / Meksiko
ruwa valkoinen
tiye musta

jurok
pekoyoks-

ketsua (inkat)
ancas sininen (indigo)
ankas sininen (indigo)
ataniasqa solmuvärjäys
ani violetti
ccarhua keltainen
cchecchi harmaa
ccomer vihreä
ccori kulta
ccoyllu valkoinen?
chawipi (keski)purppura
chawipi q'umir oliivinvihreä
chejche harmaa
chilka keltainen
ch'illu mustan sävy
ch'umpi kahvinruskea
culli tumma violetti
hatun chilka keltaiseksi värjätty
hill puni värjätä
hillpuy camayok värjäri
k'ellu keltainen
khurusa kastanjanvärinen
k'omer vihreä
k'uchu vihreä
llankapuca kokenillipunainen
luma chilka vaaleankeltaiseksi värjätty
mapha kermanvärinen
oqe, oqhe harmaa
oqhe lyijyväri
oqque harmaa
paqo wik'uña tummanruskea
puca (kokenilli)punainen
pucalla vaaleanpunainen [Ecuador]
punki keltainen, oranssi
puzu harmaa [Ecuador]
rumichshma värjäykseen käytetty Parmelia-jäkälä
q'ellucha oranssi
q'illu, qillu keltainen
q'omer vihreä
quellu keltainen
quilla keltainen, vihreä
qumir, q'umir tummanvihreä
q'umir kay chichi vaaleanvihreä
sani violetti, purppura
tullpuni värjätä
uki, uk'i harmaa
uqui kahvinvärinen (kahvi) vicua ruskea
waqra keltainen
wayra kermanvärinen
wik'uña ruskea
yana musta, sininen, tumma violetti
yana q'umir ruskea
yuraq valkoinen
yuraj valkoinen
zani violetti

kickapoo
meskwaak punainen

komanssit
eka punainen
ekaotu vaaleanpunainen
ebipitu vihreä
esipitu harmaa
korobitu ruskea
oha keltainen
o hap tu oranssi
tosapi valkoinen
tu'ebipitu violetti
tu?ebipitu sininen
tuhani musta

kwakiutlit / Vancouverin saari, Kanada
ayendzis oranssi ('lainasana', chinookeilta)
lhenxa keltainen, vihreä

kwak'wala / Kanada
tlakwa punainen

lakota
ghi, gi, `gi ruskea
luta punainen
sa, `sa punainen
sapa musta (likainen)
ska' valkoinen (tyhjä, selkeä)
to, tho sininen
tozi vihreä, sinivihreä
xo'ta harmaa
zii keltainen
zi to vihreä (=keltainen sininen)

lokono
bunaroto ruskea, violetti (ylikypsä)
imoroto vihreä, vaaleankeltainen (raaka, keskenkasvuinen)
koreto punainen, oranssi, syvänkeltainen (kypsä)
m-z

maidu
cflulálak keltainen, ruskea (sananmukaisesti 'virtsanpunainen')
dáldàl valkoinen
láklàk punainen
sísiw musta
títtìt siniharmaa, vihreän harmaa

mazatee / Meksiko
hma musta

mayat (Jukatanin niemimaa)
box musta
bon maali, värjäysaine
bonik maali
chak punainen
chak-pile'en vaaleanpunainen
chakxiich' vaalea
chuuk hiili
eek musta?
eek-pose'en (?) harmaa?
e'hoch'e'en tumma
k'an keltainen
sak valkoinen
ya'ax sininen, vihreä

meskalero (athabaska)
datl'is^ sininen, vihreä, turkoosi; purppura (mustansininen)
liba harmaa
lic^i vaaleanpunainen
liga valkoinen
litsu oranssi, keltainen
litu punainen
liz^i musta
liz^i~gu purppura (mustansininen)
nl/x!ne tummanruskea (hevosen väri)

micmac
mekweek punainen

mingo
kakêêt se on valkoinen
kanëhtaikhö' vihreä (kirjaimellisesti: 'se on tunkeutunut kokonaan lehtien läpi')
tsëëst hiili
tsitkwææ'ê' se on keltainen/kullanvärinen (sapenvärinen)
uiskwanyë'ta'ê' se on ruskea (kirjaimellisesti: 'mädän puun värinen')
unöwö'ta'ê' olla valkoinen (kalkkikiven värinen)
u'sheæ'ê' se on purppurainen, tummanpunainen (kirjaimellisesti: 'kermesmarjanvärinen')
utkwëhtææ'ê' se on punainen
utkwëhtæætsi' se on tummanpunainen
utsëësta'ê' se on musta
uyë'kwææ'ê' se on harmaa (kirjaimellisesti: 'savunvärinen')
uöya'ê' se on sininen (kirjaimellisesti: 'taivaan värinen')

mixet / Etelä-Meksiko
tsapts punainen

mohawk
arihwawa'konhneha purppura
ata'kenhrohkwa harmaa
athehsa ruskea
atiaren:ta, otyarènta oranssi
kahontara:ken vaaleanvihreä
kahòntsi, kahon:tsi musta
kanekwenhtarahon:tsi tummanpunainen, ruskeanpunainen
kanekwenhtarara:ken vaalea punainen
kara:ken, kenraken valkoinen
karonhiahon:tsi tummansininen
karonhiara:ken vaaleansininen
katsi'nekwarara:ken vaaleankeltainen
oharennahta purppura, violetti
ohonte vihreä (=ruoho)
onekwenhtara punainen
oronia sininen
oshokwa'shon:'a värit
otsi:nekwar, otsinekwar keltainen
waharennahtara:ken vaalea violetti, mauve
wahsen:rate, wehsènrate vaaleanpunainen
wahsenrate'tsherara:ken vaalea vaaleanpunainen
wata'kenhrohkwara:ken vaaleanharmaa
wathehsara:ken vaalea kermanvärinen, beige

náhuatl
chichiltik punainen
chichiltic tlapalli chilinpunainen
mohuitli (Justicia spicger(a)), värjäysainekasvi (sininen, vihreä)
nochetzli kokenillipunainen tai punainen rautaoksidi, punamulta, pigmenttinimi
teoxiutl turkoosi; tlapalteoxiutl=rubiini
tlaceuilli indigo?; käytettiin sekä maalaus- että värjäysaineena
tlapalli punainen, kokenilli; yleinen termi hienoille väreille, alkoi tarkoittaa hienointa punaista
tlauitl punainen okra ['kuvittaa' tai 'loistaa' on kielellä tlauia]
xuiquilitl indigo

navajot
ch'ilgo dootl'ich vihreä
dinilchi' vaaleanpunainen
diniltso oranssi
dinilzhin ruskea
dotl'ish sininen, vihreä
lagai valkoinen
liba harmaa
lichi, lichii punainen
lidzin musta
ligai valkoinen
lizhin musta
litso keltainen
yago dootl'izh sininen
yishtlizh violetti

Nez Perce / Yhdysvaltain alue
ku.skú.s sininen

ojibwat, chippewat / Kanada
miskwa punainen

omaha-ponca (sioux)
sa~' 'olla valkoinen'
sa'be 'olla musta'
s^a'be musta, tumma
ska' valkoinen, puhdas
ttu' 'olla sininen, vihreä'
xu'de 'olla harmaa, vaalea purppura, vaaleanpunertava'
zi' 'olla keltainen'
z^i'be 'olla punainen'

papago (utoatsteekkikieli)
a-nihlmagi sininen
chehthagi vihreä
chuhhuni harmaa
chuk musta
hetmagi (?) punainen
kubjuwi ruskea
nalash oranssi?
oam oranssi?
toha valkoinen

pipil-intiaanit / El Salvador
chi:ltik punainen

phorhe'pecha / läntinen Meksiko
charhápiti punainen

pomo / Pohjois-Amerikka
tantankin punainen
tótokin valkoinen

seri
cactoj punainen
cheel punainen
cmasol keltainen
coil sininen, vihreä
coopol musta, tumma
cooscl harmaa
cooxp valkoinen
cöquihméel purppuranpunainen
cöquimáaxp kermanvärinen
cöquimáhjö vaaleanpunainen (valmistaa vaaleanpunaista)
cöquimásol oranssi
cquihjö punainen
hatx cöcazoj ix cmis violetti
icahóil yail cöcoil sinertävä
icahóil yail cöcoil cöquicóopol tummansininen
mozaj tummavärinen
quicóopol tumma
quimáaxat harmaa, likaisen ruskea
quinzítxi harmaa, likaisen ruskea
xpanáams yail cöcoil 'merilevänvihreä'

shawnee
halemskipakya vihreän värinen
skipakya sinisen värinen

shoshoni
aibehibite sininen
aikwehibite violetti
ainga-aibi vaaleanpunainen
aingabite punainen
aingachapite oranssi
aishimbite harmaa
buhibite vihreä
dosabite valkoinen
duhubite musta
oha-aingabite oranssi
ohabite keltainen
ondembite ruskea

siksika (mustajalat)
áápi valkoinen
ikkitsinááttsi harmaa
komono purppura, violetti
ksikk valkoinen??
máóhk punainen
o'kstsik vaaleanpunainen (?)
otahko keltainen, oranssi
ótssko sininen
saissksiimoko vihreä
sik musta
sikotahko ruskea

Sierra Popoluca
yik musta

tarascan
cará punainen
turí- musta
urá valkoinen

tariama / Brasilia
irite punainen

totonacot / Meksiko
tzutzoko punainen

tzeltal (mayat)
cah punainen
?ihk musta
sak valkoinen
yas sininen-vihreä; painottuu enemmän vihreään

tzotzil (mayat)
coh punainen
k'an ak' (Cuscuta tinctoria), värjäysainekasvi
Ik'al lum 'musta maa' (mangaanimusta?), pigmenttinimi
makom mustikka (Rubus), värjäysainekasvi
pitz'otz (Monnina xalpensis), värjäysainekasvi
sakatinta justicia spicger (vihreä), värjäysainekasvi
tzoj te' bresiljapuu (Haematoxylum brasiletto), värjäysainekasvi
tzon te' kuusen naava (Usnea barbata), värjäysainekasvi

uru-chipaya
chiwi valkoinen
tsoq musta

zuni
lhil lanna sininen