-

Värinimiä - kanaanilaiset kielet (luoteisseemiläiset kielet)

foinikia, ugarit, edom, mooab

Heprealaisille sukua olevat foinikialaiset vaelsivat Välimeren rannikkoalueelle (nyk. Libanon, Syyria) noin 2000-luvun alkupuolella eaa. Foinikiaa puhuttiin Foinikian kaupunkivaltioissa nykyisen Libanonin rannikolla sekä Välimeren rannikoille perustetuissa siirtokunnissa. Foinikiaa on löydetty piirtokirjoituksina 1100-luvulta eKr. ainakin 200-luvulle jKr. asti. Foinikialaiset olivat ensimmäisiä, jotka käyttivät yksittäisiin äänteisiin perustuvaa aakkostoa sana- tai tavukirjoituksen sijasta ja se oli pohjana mm. kreikkalaiselle, aramealaiselle, arabialaiselle ja heprealaiselle aakkostolle. Monissa lähteissä foinikian kielestä puhutaan kaanankielenä tai kanaanina. Puuni oli myöhäinen, Karthagossa puhuttu foinikian murre. Foinikialaiset tunsivat koko silloisen maailman. Heidän tunnetuin kauppatavaransa oli purppurakangas. Nykyään foinikian kieli on sammunut.

Ugarit on nykyään kuollut kieli, joka tuli tietoisuuteen, kun ranskalaiset arkeologit vuonna 1928 löysivät vanhoja tekstejä syyrialaisesta Ugaritin kaupungista.


Mooab sijaitsi Kuolleenmeren itäpuolella. Mooabilaiset olivat kulttuurinsa puolesta läheistä sukua israelilaisille, mutta alati riidoissa näiden kanssa. Kansan arvellaan tuhoutuneen babylonialaisten vallatessa heidän maansa.

Katso myös

omilla sivuillaan: heprea · aramea

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W XYZ

Suluissa vuosisata / aikakausi, jolloin nimi on viimeistään esiintynyt.

A

B

C

D

E

F

G

H

I

J

K

L

M

N

O

PQ

R

S

T

U

V

W

XYZ

ÅÄÖ

edom

foinikia

hrs kulta

mooab

ugarit

Lähteitä / lukemista
Encyclopedia Phoeniciana [phoenicia.org | 10II06]