-

Värinimiä - serbia, kroaatti (serbokroaatti)

Serbokroaatti on kieli, jota puhuvat niin serbit (kirjoitusasu kyrillisin kirjaimin; jolloin sitä kutsutaan serbiaksi) kuin kroaatit (kirjoitusasu latinalaisin aakkosin, jolloin sitä kutsutaan kroaatiksi).

Wikipedia sanoo kroatiasta, serbiasta ja serbokroaatista näin [26I06]:
Kroatia on pääasiassa kroaattien puhuma eteläslaavilainen kieli, jota aikaisemmin kutsuttiin serbokroatiaksi.
...
Serbokroatia eli serbokroaatti (srpskohrvatski tai hrvatskosrpski tai српскохрватски) on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva eteläslaavilainen kieli, jota puhutaan Kroatiassa, Bosnia-Hertsegovinassa ja Serbia ja Montenegrossa. Nykyisin lähinnä poliittisista syistä puhutaan serbian, kroatian ja bosnian kielistä vaikka kieli on kaikissa maissa lähes sama murre-eroja lukuun ottamatta. Murteita esiintyy myös valtioiden kielten sisällä. Serbian kieltä kirjoitetaan kyrillisin, muita latinalaisin aakkosin.
Ovatko bosnia, kroaatti ja serbia sama kieli vai eri kieliä? Helsingin yliopisto, slavistiikan ja baltologian laitos / Jouko Lindstedt, Juhani Nuorluoto (toukokuu 2000):
Yli sadan vuoden ajan 1800-luvulta 1900-luvun lopulle suuri osa bosnian, kroaatin (kroatian) ja serbian puhujista katsoi puhuvansa yhtä kieltä, serbokroaattia eli kroatoserbiaa, vaikka siinä olikin pieniä paikallisia eroja — myös kirjakielen tasolla. Nyt näitä entisen serbokroaatin variantteja on alettu pitää enenevässä määrin eri kielinä. [...] Kukin näistä kolmesta kielimuodosta on eri valtion virallinen kieli: kroaatti on Kroatian virallinen kieli, serbia Jugoslavian ja bosnia (serbian ja kroaatin rinnalla) Bosnia-Hertsegovinan. [...] Eri asia on, että suurin osa bosnian, kroaatin ja serbian murteista on hyvin lähellä toisiaan. Kaikki kolme kirjakieltä pohjautuvat samoihin, ns. uudempiin štokaavisiin murteisiin. Niiden eroa voi ehkä verrata brittienglannin ja amerikanenglannin eroon: sanasto, ääntäminen ja ortografia poikkeavat hieman (latinalaista kirjaimistoa käytettäessä!), mutta erot eivät normaalisti haittaa ymmärtämistä. [...] Bosniassa kielirajat eivät koskaan ole seuranneet kansallisuusrajoja — ovathan rajat Bosnian serbien, kroaattien ja bosniakkien ("muslimien") välillä vain vanhoja uskontorajoja, jotka vasta verrattain myöhään ovat muotoutuneet kansallisuusrajoiksi. Bosniakkien käyttämä kirjakieli perustuu kuitenkin eniten paikallisille murteille, kun sen sijaan Bosnian serbit ovat alkaneet ottaa vaikutteita Serbiasta ja kroaatit Kroatiasta.

Katso myös

bosnia ·

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W XYZ

Suluissa serbiankielinen kirjoitusasu; suluissa kielen nimi, jos ilmaisut eroavat toisistaan. Sanat, joiden perässä ei ole sanaa serbialaisessa kirjoitusasussaan, ovat kroatian kieltä (ei tarkastettu serbiaksi).

A

azo boja atsoväri

B

bela valkoinen бела [serbia]
bež beessi, beige
bijela, bijelo valkoinen [kroatia]
bitumenozna boja egyptinruskea, bitumi, pigmenttinimi
boja väri, värjäysaine, maali, pigmentti
boja breskve 'persikanvärinen', vaalea oranssi
boja cigle 'tiilenvärinen', tummanpunainen
boje meda 'hunajanvärinen', vaalea kullankeltainen
braon ruskea [браон]
braon mahagoni mahonginruskea, tummanruskea

C

cista boja puhdas väri
crna musta [црна]
crnilo musta
crven punainen [црвена]
crvenkastosiva boja 'kyyhkynvärinen'

D

E

F

G

H

I

indigo indigo [индиго]

J

K

kestenjast kastanjanruskea
kukavicki keltainen (pelkuri)

L

lakmus lakmus, pigmenttinimi
ljubičasta violetti [љубисаста]

M

maslinasta boja oliivinvärinen
maslinasto zelenu oliivinvihreä
mlad vihreä
mrk ruskea
mrka boja umbra, pigmenttinimi

N

narandžasta oranssi [наранџаста] ('appelsiinin värinen')
nijanse nyanssi

O

osnovna boja päävärit
ožuteti, ožutjeti keltainen

PQ

plava sininen [плава]
plavetnilo sininen
plavi sininen; hiuksista puhuttaessa vaalea
pocrveneti punainen
požutjeti keltainen
purpuran purppura
purpurna boja purppura

R

roza vaaleanpunainen [розе, роза]
ružičasta, ružicasto vaaleanpunainen [ружичаста, ружичастo]

S

senf boja sinapinvärinen
sivo harmaa
smedj, smede ruskea
svež vihreä
svijetlo plavo vaaleansininen
svijež vihreä

T

taman musta, ruskea (tumma)
tamne zelena tummanvihreä
tamno plavo/plava tummansininen [тамно плава]
tamnoljubičasta boja tummanvioletti
tirkizan, tirkiz turkoosi

U

uljana boja öljyvärit

V

W

XYZ

zelena vihreä [зелена]
žuta, žuto keltainen [жута, жутo]

kroatia

bijela valkoinen
braon ruskea
crna musta
crvena punainen
ljubičasta violetti
narančasta oranssi
plava sininen
roza vaaleanpunainen
ružičasta vaaleanpunainen
zelena vihreä
žuta keltainen

serbia

бела bela valkoinen
браон braun ruskea
црна crna musta
црвена crvena punainen
индиго indigo indigo
жута žuta keltainen
љубисаста ljubičasta purppura
наранџаста narandžasta oranssi
плаваplava sininen
розе, роза roza vaaleanpunainen
ружичаста ružičasta vaaleanpunainen
светло vaaleansininen
тамно плава tummansininen
зелена zelena vihreä