-

Berberiini

[englanti berberine]

[NY18, CI 75160]

Neoflavonoidi väriaine (C20H17NO4 tai C20H18NO4· SO4·3H20), alkaloidi, jota löytyy useista kasveista. Kasvien sisältämä väriaine on itseasiassa berberiinin suolo, berberiinikloridia tai berberiinisulfaattia. Berberiini-alkaloidi on ainoa kasviväri, joka kuuluu emäksisiin väreihin (basic dyes).

Berberiiniä sisältäviä kasveja on käytetty yleisesti lääkekasveina, mutta niiden käyttö värjäykseen on ollut harvinaisempaa. Värjäykseen on käytetty mm. ruostehappomarjaa (Berberis vulgaris; myös sen Kiinassa kasvavasta sukulaiskasvia (Berberis thunbergii), sekä amurinkorkkipuuta (Phellodendron amurense) ja hurmejuuren (Hydrastis canadensis) juuria. Näistä viimeksi mainittu oli The Natural Organic Colouring Matters -kirjan (1918) mukaan varteenotettavin berberiinin kaupalliseen käyttöön, sillä kasvi sisältää berberiiniä neljä prosenttia painostaan.

Historia

Berberiini on tunnettu useilla nimillä (usein nimetty niiden kasvien mukaan, mistä sitä on löytynyt); berberine -nimitys itsessään otettiin käyttöön 1830, kun Buchner ja Herberger saivat uutettua ruostehappomarjasta (Berberis vulgaris) puhdistettua keltaista eritettä. Ensimmäinen aineen tunnettu nimi lienee ollut hurmejuuresta (Hydrastis canadensis) uutettu hydrastine. Myöhemmin väriaine on tunnettu myös mm. nimillä jamaicine (Geoffroya inermis-puusta, 1824) ja xanthopicrite (Xanthoxylum Clava Herculis -kuoresta, 1826). Amerikassa aineesta käytetään edelleen usein nimeä hydrastine.

Hurmejuuresta (Hydrastis canadensis) saatu berberiini oli tärkeä keltainen väriaine Pohjois-Amerikan intiaaneille. Alueella hurmejuuri ja siitä saatu keltainen väriaine tunnetaankin molemmat mm. nimellä indian paint.

Berberiiniä on käytetty todistetusti värjäämiseen ainakin Japanissa sekä Kiinassa. Kiinassa amurinkorkkipuun (Phellodendron amurense) perinteinen keltainen värjäysväri on ollut nimeltään (translitteroinnista tai translitterointikielestä riippuen) huangbo tai huang bai. Berberiiniä on löytynyt myös vanhoista kiinalaisista Dunhuangin käsikirjoituksista.

Lisää väriaineen historiaa mm.: Ruostehappomarja, hurmejuuri ja amurinkorkkipuu -sivuilla.

Muuta

Berberiiniä on tutkittu myös lääkeaineena. Sen on huomattu mm. nopeuttavan verenkiertoa ja hidastavan syöpäkasvainten kasvua.

Lähteitä / lukemista

Felter, Harvey Wickes & Lloyd, John Uri Hydrastis (U. S. P.)Hydrastis. King's American Dispensatory 1898 [www.ibiblio.org | 13II04]
Leona, Marco & John. R. Lombardi Identification of berberine in ancient and historical textiles by surface-enhanced Raman scattering. Journal of Raman Spectroscopy 2007; 38: 853–858
Perkin, Arthur George & Everest, Arthur Ernest: The Natural Organic Colouring Matters. Longmans, Green and Co. London, New York, Bombay, Calcutta and Madras, 1918.
Yun Ye & Salmon & Cass The Ozone Fading of Traditional Chinese Plant Dyes [JAIC 2/2000]
Berberine and Huangbo: Ancient Colorants and Dyes. The British Library Studies in Conservation Science [vol 2].
Artikkelit Coloriastossa: berberiini