keltaokra, minette, keltamulta, keltaterra
[Alkujaan kreikka
ochros
· englanti ochre,
yellow ochre,
brown ochre,
chamois,
iron yellow,
minette,
transparent gold ochre, ennen
ocria,
ocrum,
ogra,
ochra ,
saffron of mars
· ruotsi gulockra,
ljusockra
· norja gull jernoksyd
· saksa Gelbe Erde,
Gelber Ocker,
Schöngelb
· hollanti oker
· italia ocra gialla,
terra gialla,
ocra Romana,
ocra dorata,
sile marmoroso,
sile attico,
ocra spagnola,
ocra avan,
ocra di Oxford,
ocra gialla di Verona
· espanja ocre amarillo
· katalaani ocre groc
· portugali xido de ferro amarelo
· ranska ocre Jaune
· puola zlte ugry,
ochry
· venäjä zoltaja ochra
· tiibet ngang sang
· japani odo]
Vihertävän keltainen // keltainen - oranssinkeltainen [
PY43 (
PY42), E172, CI 77492]

Epäorgaaninen. Luonnon rautahydroksidi, eli maasta löytyvää rautapitoista savea (Fe(OH)
3; FeOOH); limoniittia (väri tulee raudasta). Limoniitti on useiden rautaoksidimineraalien sekoitus, suurimmaksi osaksi se sisältää goetiittia. Peittävä ja kestävä. Keltamullan voi pudistaa liettämällä: keltainen savi murskataan runsaaseen veteen, jota kaadellaan astiasta toiseen. Epäpuhtaudet jäävät astian pohjalle.
Kun aitoa keltaokraa kuumentaa, se muuttuu punaiseksi. Jos siinä on orgaanisia aineita (multaa, tervavärijatketta tms.), se hiiltyy mustaksi.
historia
Keltaiset okrat kuuluvat punaisten okrien ja hiilen ohella vanhimpiin väriaineisiin. Keltaokran käytöstä maalauspigmenttinä on merkkejä mm. Ranskan Lascaux'n luolamaalauksista.
käyttö
Käytetään taiteessa kaikilla välineillä. Etenkin akryyleissä keltaokrasta on käytössä usein sen synteettinen vastine, joka on kirkkaampi, voimakkaampi ja peittävämpi.
nimiä
Parhaiden luonnonkeltaokralähteiden sanotaan olevan Ranskassa, mutta okraa saadaan myös mm. Saksasta, Englannista, Intiasta, Etelä-Afrikasta, USA:sta ja Italiasta.
Ambergin keltainen (Amberg yellow) oli aikanaan hyvin arvostettua kirkasta, vaaleankeltaista okraa (käytettiin paljon mm. seinämaalauksissa), mutta 1900-luvulla sen käyttö hävisi lähes olemattomiin.
Roomanokra (Roman ochre) on keltaisen okran yksi variaatio. Muita paikanmukaan nimettyjä okria on mm.
kiinanokra.
Fawn ochre tai velvet brown on saksalaista vihertävänruskeaa okraa, usein okran ja poltetun tai polttamattoman
umbran sekoitus.
Keltamulta on ruostepitoista savea. Suomalainen keltamulta ei ole ollut niin hyvälaatuista kuin muualta Euroopasta saatu keltamulta. Aikoinaan parasta laatua saatiin Ranskasta; sikäläinen keltamulta sisältää suunnilleen 20% rautahydroksidia ja 80% savea. Saksalaisissa ja englantilaisissa keltamullista on usein niiden lisäksi myös jonkin verran kipsiä.
Keltaterra on keltaokran vanha nimitys. J. Järvelän 'Maalarin aine- ja ammattioppi' -kirjassa (WSOY 1956) keltaterraksi mainitaan
sienamaa. Saman kirjan mukaan Suomen Onkamon keltamulta on laadultaan keltaterraa, eli se sisältää n. 45-60% savimaata.
Uraaniokraksi (uranic orchre) nimitetään
uraanikeltaista.
Keinotekoisia okria nimitetään Mars-väreiksi alkemistien rautaoksidista käyttämän
Crocus Martis -nimen mukaan (kts. esim.
marskeltainen). Okria on hyvin erisävyisiä, katso
okrat.
muuta
Vrt.
siena
Lähteitä / lukemista
Järvelä, J Maalarin aine- ja ammattioppi. WSOY, Porvoo 1956
Pigmenttikuva (goetiitti ja vaalea okra) Iconofilen [www.iconofile.com] luvalla