-

värjäys: ACER vaahterat

[Aceraceae]

englanti maple

Vaahterat kasvavat pohjoisella pallonpuoliskolla.

Acer campestre Niverävaahtera

[englanti common maple, field maple]

Yleisin vaahtera Britanniassa.

Puuaineksesta polttamalla saa hyvää hiiltä. Puuseppien arvostama lajike.

Acer ginnala (Acer tataricum ssp. ginnala) Mongolianvaahtera

[englanti Amur maple]

Kasvaa luonnonvaraisena Kiinassa ja Japanissa. Kiinassa puun kuivattuja lehtiä on käytetty värjäämiseen.

Acer palmatum

[englanti Japanese maple]

Lehdistä saadaan sinistä väriainetta.

Acer platanoides Vaahtera, metsävaahtera

[englanti Norway maple]

Kasvaa Pohjoismaissa, Puolassa, Liettuassa, Saksassa ja Sveitsissä.

Kuoresta saadaan keittämällä vaaleanpunertavia ja ruskeita sävyjä, suhteellisen kestäviä.

Acer rubrum

[englanti swamp maple, curled maple, red maple, scarlet Canadian maple]

Amerikkalainen lajike. Puuta käytetään mm. huonekaluihin.

Kuoren sisäosa on punertavaa. Keittämällä siitä saadaan sinistä ja violettia, josta valmistetaan myös mustetta. Pohjois-Amerikan intiaanit valmistivat kasvista ruskeaa ja punaista; siitä saadaan myös vihreitä väriaineita.

Acer saccharinum

[englanti bird's eye maple, silver maple]

Amerikkalainen lajike (Iso-Britanniaan 1735). Pohjois-Amerikassa kasvin puuosia käytetään talonrakennukseen ja huonekaluihin. Puun mahlasta valmistetaan siirappia. Kasvin lehti on ollut 1800-luvulta lähtien Kanadan valtiollinen ja kansallinen tunnus.

Kuori- ja puuaines on hyvin vaaleaa; puu saa vaaleanpunertavan sävytyksen valolle altistuttuaan. Kuoresta saadaan keittämällä vaaleanpunertavia ja ruskeita sävyjä, suhteellisen kestäviä. Kuoresta saadaan myös sinistä värjäysainetta.

Chippewat ja eräät muut intiaaniheimot keittivät vanhaa, mätääntynyttä vaahterapuuta hiekkakiven kanssa ja saivat niin sinistä ja purppuraa.

---

Vaahteran mahla on erittäin sokeripitoista ja sitä käytetäänkin sokerin valmistukseen (esim. vaahterasiirappi).

Vaahteran puuainesta käytetään mm. huonekaluihin sekä mm. soitinten tekoon.

Lähteitä / lukemista
Gerarde, John The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.