-

värjäys: Calendula officinalis Kehäkukka

[Asteraceae]

[englanti Garden Marigold, Calendula, Goldbloom, Golds, Marigold, Mary Gowles, Mary-bud, Marygold, Pot Marigold, Ruddes, Ruddles, Scotch Marigold · saksa Garten-Ringelblume, Abendrötchen, Abendroth, Butterblume, Calendula, Ferminel, Gääl Ringros, Gälschisser, Goldbloom, Goldblume, Goldrose, Morgenrötchen (gelb blühend), Morgenroth (gelb blühend), Ringelblume, Ringelblumen, Ringelrose, Ringelrosen, Salbenblume, Schreinersblum, Sonnenwendblume, Sonnwendblume, Studentenblume, Totenblume · ranska Fleur de souci, Fleur de tous les mois, Souci, Souci des jardins, Souci officinal, Soucis des jardins, Soucis officinale, Tous de mois · ruotsi ringblomma · espanja mercadela · italia fiore d'ogni mese · oculus christi]

Muita suomenkielisiä nimityksiä rinkikukka, sormuskukka, keltakukka, lumukka, keltaruusu, käivärä, köyhänkukka

[ E161d, CI 75135]

Keltainen, kullanvärinen

Kasvaa luonnonvaraisena eteläisessä Euroopassa. Yksivuotinen voimakastuoksuinen ruohokasvi. Suomessa kehäkukka kukkii loppukesästä ja alkusyksystä.

Kehäkukan kukista saadaan keittämällä keltaista ja keltaoranssia; lehdistä ja muista osista saa keittämällä alunapuretteella villaan (vaaleaa) keltaista ja kerman sävyjä.

Mm. viikinkinaiset värjäsivät hiuksiaan kullanväriseksi kehäkukalla. Kehäkukasta ollaan saatu ruokiin sahraminkeltaista väriä ja sitä on käytetty elintarvikevärinä, esim. liköörien ja voin värjäämisessä.

historia

Roomalaisten sanotaan nimenneen kehäkukan sen mukaan, että näkivät kasvin kukkivan aina kuukauden ensimmäisenä päivänä (calend). Englannin marigold juontuu siitä, että kukka kukkii katolisissa maissa Neitsyt Marialle pyhitettyinä päivinä. Toisaalta nimen katsotaan olevan muunnos anglosaksilaisesta merso-meargealla:sta. Myöhemmin kasvi kuitenkin liitetiin Neitsyt Mariaan ja 1600-luvulta lähtien kuningatar Mariaan.

Kasvin uskotaan omanneen taikavoimia, joiden avulla ihmiset kykenivät näkemään keijukaisia.

Kasvi on kotoisin Etelä-Euroopasta. Se kulkeutui benediktiiniläismunkkien mukana myös pohjoisempaan Eurooppaan. Ranskan Henrik IV:n puoliso Margareta käytti kehäkukkaa vaakunassaan 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa.

---

Suosittu lääkekasvi. Käytetty mm. haavojen parantamiseen, ampiaisen pistoihin, känsien poistoon ja ihonhoitoon. Sitä on käytetty myös kosmeettisiin tarkoituksiin mm. kasvovesiin ja voiteisiin.

Käytetään ruoassa, mm. salaateissa ja teenä.

Lähteitä / lukemista
Gerarde, John The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.