-

värjäys: Curcuma Kurkuma

[Zingiberaceae]
englanti turmeric

Curcuma longa, Curcuma domestica Kurkuma

[englanti curcuma , turmeric, French saffron, Indian saffron · saksa Gurkemey, Gelbwurz · ranska safran d'Inde · espanja cúrcuma, safran des Indes · italia terra merita · tiibet yungwa · dzongkha (Bhutan) yongka · nepali hardi · sharchop-kha gung · japani ukon · (Pääsiäissaaret) pua · palillo, souchet, halad, haide]

(NY3, CI 75300, E100)

Keltaiset, syvän oranssit, vihreät ja kullansävyt (värjäävä aine kurkumiini [kurkuminoidi] C21H20O6).

Kasvaa luonnonvaraisena Aasiassa (Intiasta, Kiina, Jaava, Turkki) ja Afrikassa, viljellään yleisesti trooppisilla alueilla. Parhaana kurkumalaatuna pidetään Intiasta tuotuja 'madras'ta (pigmenttiä noin 3,5%) tai 'alleppey'tä (pigmenttiä noin 5-6%). Thaimaan 'alleppey' on pigmenttipitoisuudeltaan samanlainen kuin Intiasta tuotu, mutta sen väri on huonompi. Japanissa tuotetaan 'Rajpuri'- nimistä intialaista kurkumaa.

Kurkumalla voi värjätä silkkiä, villaa ja puuvillaa ilman puretetta, jolloin väri on vihertävän keltainen. Alunalla ja tinalla saadaan kullankeltainen tai oranssinkeltainen (sahrami-)väri ja kromilla ja raudalla rusehtava keltainen. Syvää oranssia saadaan sekoittamalla kurkumaa kokenilliin.

Alina Hellenin oppaassa 'Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla' (1905) kurkuma tunnetaan nimellä gurkmeja ja sen sanotaan sisältävän kirkasta keltaista, joka ei kuitenkaan ole kovin kestävää. Vuoden 1919 täydennetyssä uusintapainoksessa nimi on 'kurkkuma'.

Kurkuma on edelleen suosittu elintarvikeväri ja sitä käytetään mm. joidenkin sinappien väriaineena. Joissakin kulttuureissa kurkumaa on käytetty myös ihon värjäämiseen sekä kosmeettisena aineena.

Terra Merita on lakkaväri, joka tehdään sahramista (Crocus sativa) tai kurkumasta. Kurkumalla ei ole ollut lähes lainkaan käyttöä maalauspigmenttinä, mutta vernissana jonkin verran.

Tiibetiläisiin mattoihin kurkumasta (yungwa) saatiin raparperin (Rheum) kanssa sekoitettuna oranssinkeltaista.

Curcuma rotunda

historia
Muinaisessa Babyloniassa kurkumajauhetta käytettiin lääkkeenä. Väri tunnettiin jo Mesopotamiassa ja sitä käyttivät niin kreikkalaiset kuin roomalaisetkin. Polynesiassa sitä on käytetty vartalovärinä. Värjäysaineena sitä on käytetty mm. Intiassa, Pohjois-Afrikassa ja Kiinassa.

Marco Polo näki kurkumaväriä Bengalissa ja Kiinassa. Vuonna 1280 hän raportoi nähneensä mausteen, joka 'on kaikin puolin kuin sahrami, mutta ei kuitenkaan sahramia'. Maultaan kurkuma ei osu lähellekään sahramia, mutta väriaineena kurkuma voi kyllä hyvin korvata kalliin sahramin. Keskiajalla kurkumaa kutsuttiin yleisesti 'intialaiseksi sahramiksi' (Indian saffron). Intiassa ja Indonesiassa kurkumaa on käytetty aina myös mausteena, muualla maailmassa sitä pidetiin pitkään ensisijaisesti väriaineena. Joidenkin tietojen mukaan kurkumaa tuotiin ensi kerran Eurooppaan 1612, jolloin siitä tuli silkkihuivien suosittu väri.

USA:ssa se luokiteltiin ennen muuta nahan ja tekstiilin värjäysaineeksi 1930-luvulle saakka, kunnes aniliinivärit yleistyivät ja kehittyivät. Yleisesti länsimaissa kurkuma alettiin luokitella mausteeksi vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Hinduille kurkuma on ollut osa uskonnollisia seremonioita.

Inkat ovat tunteneet kurkuman (Curcuma longa): Perussa, Cuzcon kaupungissa sillä värjättiin keltaista.

ohjeita
Alina Hellen: 'Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla' (1905): Langat, jotka owat wärjätyt suuremmalla määrällä krappia, gurkmejaa ja wäriomenaa owat, sitten kun ne owat kuiwuneet, huuhtomisen jälkeen rawistettawat hywästi, niin että kaikki wäriaineet warisewat langoista, jotka sen jälkeen wieläkin huuhdotaan, kuiwataan ja pannaan wyyhteihin. Kirjasessa kurkumareseptejä ovat mm.: vihreään vivahtava kullankeltainen (+aluna), keltaruskea (+kuparivitrilli, krappi), pronssinruskea (+koiranputket, aluna, santeli), punakeltainen (+aluna, pun.viinikivi, krappi), punertavaan vivahtava kullankeltainen (+aluna, krappi), punaruskea (+kromihappoinen kali, krappi), tumma ruohonvihreä (+aluna, kanervat, indigo), ruohonvihreä (+aluna, indigo, keltapuu), tummanvihreä (+aluna, indigo, keltapuu, krappi, rautavitrilli), tumma oliivinvihreä (+ aluna, indigo, krappi, rautavitrilli).

Keltainen kurkumalakka: Ota vajaa puoli kiloa kurkuman juurta ja jauha hienoksi. Laita lasitettuun saviastiaan ja lisää hieman vettä ja noin 30 gr viinikiveä. Keitä miedolla lämmöllä, kunnes vesi muuttuu raskaammaksi ja paperi värjäytyy keltaiseksi. Suodata neste ja lisää sitten asteittain vahva sekoitus alunaa. Kaada lopulta seos filtterin läpi, jolloin keltainen ainesosa eriytyy. [Kai]

---
Kurkumaa käytetään ruoassa paitsi värjäämiseen myös mausteena; esim. curry-mausteessa on kurkumaa.

Malesiassa on uskottu, että kurkuma on ollut hyvä suoja krokotiileja vastaan ja jos kurkuman istuttaa viljelyksen kaikkiin kulmiin, sato on suojeltu. Intiassa kurkumaa on käytetty silmäsairauksiin ja haavoihin ja myös tavalliseen vilustumiseen.