-

värjäys: jäkälät

englanti lichen, moss

Maailmasta löytyy 15 000 - 20 000 jäkälälajia. Jäkälät kasvavat hyvin hitaasti (satoja vuosia), joten niitä ei kannata irroitella paikoiltaan vain huvin vuoksi. Jäkälät varastoivat orgaanisia happoja solurihmastoihinsa ja useita näistä jäkälähapoista voidaan käyttää värjäykseen.

Jäkälä- ja sammalväreillä voi värjätä villaa ja silkkiä ilman puretetta. Jäkälistä saa yleensä keltaisia, ruskeita, punaisia ja violetteja sävyjä. Suurin osa jäkälistä saatavista väreistä on puna/purppurasävyisiä. Jos väriaineet ovat leukomuodossa (liukenevat veteen, mutta kiinnittyvät vasta ilman vaikutuksesta), väri on usein ruskeaa. Keltaisia ja vihertävänkeltaisia sekä ruskeita saadaan aikaan usein pelkästään keittämällä jäkäliä. Keltaiset ja oranssit jäkälähapot ovat antrakinoneja.

Orseljia muodostavien jäkälähappojen molekyylit ovat yhteen liittyneitä orselliinihappoketjuja. Orseljivärit saadaan jäkälästä liottamalla sitä ammoniakissa muutamia viikkoja, jolloin orselliinihappo ryhmittyy uudella tavalla monimutkaiseksi oksatsoniryhmiä sisältäväksi rakenteeksi. Muut värit saadaan esiin keittämällä jäkälää hiljakseen muutamia tunteja. Jäkälästä riippuen esiin saadaan erilaisia värejä ja veden emäksisyyttä voi vaihdella esim. etikalla.

Jäkälistä saadaan vahvaa väriä, kun jäkäliä on saman verran tai kaksi kertaa enemmän lankamäärän painoon verrattuna. Jäkälävärit eivät tarvitse välttämättä puretusta ja jäkälävärit ovat yleensä hyvin kestäviä, eivätkä haalistu helposti.

historia

Jäkäliä on käytetty tekstiilien värjäämiseen jo kauan. Jäkälävärjäys oli hyvin tärkeää mm. kelteille, viikingeille ja Pohjois-Amerikan intiaaneille. Suomessa jäkäliä käyttivät värjäykseet etenkin lappalaiset.

Jäkälistäon saatu myös kahta erittäin laadukasta väriä, lakmusta ja orseljia, joilla oli todellista kauppa-arvoa. Antiikin aikana orselji luultavasti saatiin pääasiassa välimeren alueelta kotoisin olevaa Roccella tinctoriasta. Lakmuksen valmistamiseen käytetään usein yleisimpien orselji-jäkälien (Rocella, Lecanora / Ochrolechia) sekoitusta. Kreikkalainen filosofi Theophrastus (371-287 eaa) piti Roccella tinctorian punaista väriä paljon kauniimpana kuin purppuraa.

Keskiajan Euroopassa jäkäkävärit olivat tärkeitä villa- ja puuvillavärejä. Purppuraista ja punaista väriä saatiin Roccella - ja Ochrolechia-jäkälistä. Väriaineita liotettiin virtsassa - virtsan ammoniakkisuolot kiinnittivät värin kuituun ja väristä tuli pysyvä.

Keskiajalla Roccellasta valmistettu väriaine oli niin arvokasta, että vain rikkailla etuoikeutetuilla oli siihen varaa. 1700-luvulla muita violetteja värejä valmistettiin esim. Ranskassa Pertusaria corallina ja Skotlannissa Ochrolechia tartarea -jäkälistä. omphalodes - jäkälästä on valmistettu myös ruskeaa väriä, joka on ollut suosittua mm. Lappalaisten ja Skotlantilaisten keskuudessa. Monet jäkälät eivät tarvitse lainkaan puretetta.

1600-luvulla orseljivärien käyttömäärä nousi, kun ammoniakin käyttö värjäyksessä keksittiin. 1900-luvulla jäkälävärit saivat - muiden kasvivärien tavoin - väistyä synteettisten värien alta, mutta niitä kuitenkin käytettiin suhteellisen kauan esim. skotlantilaisten ja irlantilaisten tweed-kankaiden värjäyksessä.

Irlannissa ja Skotlannissa jäkälillä värjääminen oli ennen niinkin yleistä, että joidenkin kuvausten mukaan 'joka mökissä' Skotlannissa oli oma tynnyrinsä (litpig) täynnä virtsaa (graith), jossa talon emäntä valmisti jäkälistä värjäyslientä - yleensä ruskeaa. Jäkälät koottiin kesäkuukausina ja kuivattettiin auringossa. Tavallisesti jäkälää ja villaisia vaatteita keitettiin samassa vedessä tai vaatteet upotettiin virtsassa likoavaan jäkälään, kunnes haluttu väri oli valmis. Väriä syvennettiin suolalla tai salpietarilla. Samalla metodilla valmistettiin myös kuuluisa 'Harris tweed'.
Vaikka kivillä kasvavia jäkäliä käytettiinkin useaan tarkoitukseen, laivoja niillä ei värjätty. Merimiehet uskoivat, että 'mikä on otettu kivistä, palaa kiville' - eikä laivoja haluttu ajaa karille.

Vaikka jäkälävärjäys olikin yleistä, jäkälistä löytyy verrattain vähän tekstiä. Ruotsissa lienee tehty yksi täydellisimmistä jäkälävärikartoituksista - jo 1800-luvun alkupuolella. Johan P. Westringin ensimmäiset yritykset värjätä jäkälillä villaa ja silkkiä julkaistiin Kungliga Vetenskapsakademiens Handlingar -papereina 1791-1804. Papereihin perustuva Svenska Lafvarnes Färghistoria julkaistiin kahdeksassa osassa 1805-09. Nykyään kirjasarjaa värjättyine villa- ja silkkinäytteineen säilytetään Uppsalan yliopistossa.

Kivillä kasvavien jäkälien sanotaan tuottavan parempaa väriä kuin puissa kasvavien. Yleensä ne eivät tarvitse puretetta. Osa keitetään värjättävän kankaan kanssa, osaa liotetaan ensin ureassa. Jäkälävärjättyjen kankaiden sanotaan olevan 'koinkestäviä'.

sanastoa

engl. orchil / cudbear - yleinen nimitys eri orseljia tuottaville jäkälille

engl. crocur on englanninkielinen nimitys jäkälille, joista saadaan puppuraa

engl. crottle / crottal / crotal - joidenkin kivellä kasvavien jäkälien nimitys; crotal on englanninkielinen nimitys yli neljällekymmenelle jäkälälle, joista saadaan punaruskeita värejä.

lakmus eräistä jäkälistä saatu väriaine, joka on emäksisenä sininen ja happamana punainen

orseiinia käytettiin 1900-luvulla mm. elintarvikevärinä. Värin kemiallinen kaava ratkaistiin vasta 1950-luvulla.

jäkälätyypejä

Acharius
Alectoria Naava, puujäkälä
jubata Harjajäkälä | punakeltainen
sarmentosa Vaalea partajäkälä (Musta partajäkälä - Bryopogon jubatum) | keltainen, keltavihreä
fremontii
ochrileuca
Caloplaca Kultajäkälät | antrakinonit
Cetraria Jäkälä
aculeata | punaruskea
cucullata
delisei [sininen]
fahlunensis (Melanelia commixta) | punaruskea
glauca (Platismatia glauca) | vaaleanruskea, keltainen
islandica Islanninjäkälä, isohirvenjäkälä | beige, ruskea
nivalis (Flavocetraria nivalis) | violetti
tilesii
[Chondrus crispus Irlanninsammal]
Cladonia Poronjäkälät
coccifera | punainen, purppura
fimbriata | punainen
gracilis | harmaanvihreä
miniata
pyxidata | harmaanvihreä
rangiferina Harmaaporonjäkälä | beige, ruskea, punaruskea
Dendrographa leucophoea | lakmus
Evernia
prunastri Valkohankajäkälä | orselji
vulpina; Letharia vulpina) | keltainen, vihreä
Haetomma
ventosum Tuulenrokkojäkälä | orselji
lapponicum | purppura, sininen
Hypogymnia (Hypogymnia) physodes
Lasallia | jotkut lajit orselji
Lecanora Rupijäkälä
calcarea | violetti
pallescens
tinctoria | orselji
Letharia vulpina Evernia vulpina | keltainen, kellertävänvihreä
Lobaria pulmonaria
Ochrolechia (Lecanora)
tartarea) Kallioruostenyppyjäkälä | lakmus, orselji; violetti, punainen
parella | violetti
Parmelia | jotkut lajit orselji; myös muita väriaineita
(Melanelia) acetabulum | oranssinruskea
(Punctelia) borreri
(Flavoparmelia) caperata | keltainen, oranssinruskea
centrifuga Keltakarve | punaruskea
ceratophylla
cirrhatum | keltainen
(Xanthoparmelia) conspersa | punaruskea
kamtschadalis | roosa
molliuscula (Xanthoparmelia chlorochroa) | punainen, keltainen, ruskea
(Melanelia) olivacea | ruskea
omphalodes | violetti, ruskea
parientina | violetti
perlata | violetti
(Hypogymnia) physodes (psychodes, thysodes) | ruskea
saxatilis Kivijäkälä, kalliokarve | punaruskea, violetti; leukoväri
(Melanelia) stygia Isokarve | ruskea
Peltigaria
Pertusaria | lakmus
corallina | lakmus
dealbata, dealbescens | lakmus
Pseudocyphellaria
Pseudocyphellaria (Sticta) aurata (Sticta) crocata | ruskea
Ramalina
Ramalina | keltainen
calicaris | oranssi
cuspidata | vaaleanruskea
farinacea | vaaleanruskea
scopulorum | kellertävän ja punaisen ruskeat
Roccella tinctoria Lakmusjäkälä | lakmus, orselji
Solorina crocea
Stereocaulon paschale Tinajäkälä (kivijäkälä)
Sticta
Thamnolia
Umbilicaria | jotkut lajit orselji
pustulata Kuhmunapajäkälä | orselji; punainen, lila
spodochroa Rannikkonapajäkälä
Usnea Naava
barbata Kuusen naava | punainen, oranssi, keltainen, tummansininen?
diffracta
filipendula / dasypoga | ruskea
florida
hirta | ruskea
longissima
plicata
subfusca | ruskea, punainen
variolosa | ruskea, punainen
Variolaria
dealbata | lakmus
orcina | lakmus
Vulpicida Jäkälä
canadensis (Cetraria juniperina) | keltainen
pinastri (Cetraria pinastri) | vihreä
Xanthoria Keltajäkälät
parietina Keltajäkälä | sininen, violetti, vaaleanpunainen
elegans

Useista kivijäkälistä saadaan ruskeaa villavärjäykseen, sisältävät myös lakmusta.

ohjeita

Kun keräät jäkälää, kerää vain vähän kerrallaan ja vähän yhdestä paikasta. Jäkälä kasvaa todella hitaasti. Ota myös selvää mahdollisista suojelluista lajeista ja siitä, onko jäkälää ylipäätään luvallista kerätä alueelta.

älä kerää varastoon. Käsittelemätön jäkälä ei kestä: se kuivuu ja murentuu tai kosteassa alkaa mätääntyä.

Käsittele jäkälä aina ulkotiloissa. Hyvä paikka on esimerkiksi mökkipiha. Tarvitset paikan, jossa lämmittää vettä (nuotio, kaasukeitin) ja noin 25 litraa vetävän saavin tai padan.

Jäkälistä saadaan yleensä väriä keittämällä tai sitten käyttämällä (riippuu jäkälästä ja halutusta väristä). Kun väri valmistetaan keittämällä, jäkälät asetellaan värjäyspataan ja peitetään vedellä. Villa upotetaan jäkäläveteen vaikkapa pesupussissa (läpäisee veden, mutta villa ei sotkeudu). Jäkäläveden annetaan kiehua hiljaa muutaman tunnin - mitä kauemmin se kiehuu, sitä vahvempi väri yleensä irtoaa. Anna värjäyskattilan jäähtyä yön yli. Jos väristä halutaan vahvempaa värjäyslientä voi kiehauttaa uudelleen. Lopuksi villa nostetaan värjäysliemestä ja huuhdotaan hyvin kylmällä vedellä.

Kun jäkäliä valmistetaan käyttämällä, jäkälät asetellaan astiaan, jossa on kansi. Ne peitetään seoksella, jossa on yhtä paljon vettä ja ammoniakkia - jäkälät saavat peittyä juuri ja juuri. Ensimmäisen kahden viikon ajan astiaa pitää sekoittaa muutaman kerran päivässä ja sitten kymmenen viikon ajan päivittäin. Kansi on hyvä vaihtaa aika ajoin. Mitä kauemmin nesteen antaa olla, sen voimakkaampaa väri on. Lopulta väriaine lasketaan värjäysastiaan ja sekaan lisätään yksi neljäsosa vettä. Jäkäläveden annetaan kiehua hiljaa muutaman tunnin - mitä kauemmin se kiehuu, sitä vahvempi väri yleensä irtoaa. Anna värjäyskattilan jäähtyä yön yli. Jos väristä halutaan vahvempaa värjäyslientä voi kiehauttaa uudelleen. Lopuksi villa nostetaan värjäysliemestä ja huuhdotaan hyvin kylmällä vedellä.

[Lue lisää lakmuksesta]

[Lue lisää orseljista]