-

värjäys: kasveja J

Janthinobacterium lividum

Janthinobacterium lividum -bakteeri eristettiin ensimmäisen kerran märästä sinivioletiksi värjäytyneestä silkkilangasta. Bakteeri tuottaa suuria määriä siniviolettia pigmenttiä aineissa, jotka sisältävät aminohappoja. Pigmentillä voidaan värjätä sekä luonnonmateriaaleja (silkkiä, puuvillaa, villaa) että synteettisiä materiaaleja (mm. nailonia). Sävy riippuu materiaalista. Silkki, puuvilla ja villa värjäytyivät sinivioletiksi, nailon tummansiniseksi ja asetaatti purppuraksi. Värjäys tapahtuu upottamalla kuitu pigmenttiuutteeseen tai keittämällä kuitua bakteerien kanssa. Värisävy muuttuu liottamisaikaa tai keittoaikaa vaihtelemalla. Värin pysyvyys on suurinpiirtein sama kuin muillakin kasviväreillä, mutta se haalistuu helposti auringonvalossa. Bakteerin on huomattu myös tappavan esim. joissakin kasveissa esiintyvää juurimätää.

Jatropha curcas

[Euphorbiaceae] [englanti fignut tree · azteekit cuauhy-ohuachtli]

Löytyy mm. Afrikasta sekä Etelä-Amerikasta. Kasvin kuorta käytetään värjäämiseen mm. Länsi-Afrikassa. Etelä-Amerikassa kasvin siemenillä on värjätty purppuraa. Azteekit käyttivät väriä sekä pigmenttinä että värjäysaineena.

Jatropha (physic nuts, medicinier) on myrkyllinen pensassuku, josta on valmistettu mm. värjäysaineita ja rotanmyrkkyä.

Justicia spicigera

[espanja sacatinta, palo de tinta · tzotzil sakatinta · nahuatl mohuitli]

Kasvin lehdistä saadaan sinistä ja vihreää värjäysainetta. Mm. Väli-Amerikan alueen intiaanit käyttivät sitä värjäykseen.

Aiemmin kasvin nimi oli Jacobinia.