Värjäys: Kerria lacca Lakkakirva

[Coccoidea, Lacciferidae / Laccaferinae]

Coccus lacca, Laccifer lacca, Lucifera lacca, Lacca lucifer
intiankokenilli, sellakka
[englanti lac (väriaine); lacca (Gerarde 1597) · saksa Schildläusen, Laccainsäure (väriaine) · italia lachetta (Gerarde 1597) · luch, cancamum (Gerarde 1597) · dzongkha (Bhutan) jatsho · sharchop-kha tshos · nepali laha · rakudai]

[NR25]

Etelä-, kaakkois- ja itä-Aasiassa, puiden oksilla elävä kirva. Erityisesti lakkakirva viihtyy temppeliviikunan (Ficus religiosa), kiinanjujuban (Zizyphus jujuba) ja bengalinleiskupuun (Butea frondosa) oksilla. Muita kirvan kotipuita ovat mm.
Butea monosperma (Lamk) [Leguminosae] (Intia) · Zizyphus mauritanea [Rhamnaceae] (Intia) · Schleichera oleosa [ Sapindaceae] (Intia) · Katekuakaasia (Acacia catechu) [Leguminosae] (Intia) · Acacia nilotica [Leguminosae] (Intia) · Cajanus cajan [Leguminosae] (Kiina, Intia) · Bresiljapuu (Caesalpinia sappan) [Leguminosae] (Intia) · Ficus religiosa [Moraceae] (Intia) · Banianpuu (Ficus bengalhensis) [Moraceae] (Intia) · Samanea saman [Leguminosae] (Thaimaa) · Dalbergia balencea [Leguminosae] (Kiina)

Hyönteinen erittää punaista väriainetta (C₂₀H₁₄O₁₀, intianlakka, laccaic acid, lac lake, Indian lake) sekä sellakkaa.

Sellakka on edelleen kauppatuote, sen sijaan lakkavärin kauppa on marginaalista.

The Natural Organic Colouring Matters -kirjassa (1918) kerrotaan, että lakkavärin ominaisuudet ovat käytännössä samat kuin kokenillista saatavan karmiinin, mutta lakkavärin kestävyys on vähän parempi.

Aikanaan lakka oli myynnissä kolmessa muodossa: karkeimmassa myyntiversiossa kirvoja ja kirvojen eritettä kantavat oksat olivat myynnissä sellaisinaan (stick lac); hieman kalliimpaa oli lakka, josta oli siivottu puuaines pois (grained lac tai seed lac); lopulta parhain laatu myytiin hienonnettuna ja muotteihin paineltuina kakkusina (caked lac tai lump lac). Kakusta uudelleen nestemäiseen muotoon sulatettua lakkaa, joka on siivilöity ja muotoiltu ohuiksi, läpinäkyviksi lastuiksi, kutsuttiin nimellä shell lac eli sellakka.

Pihkaista ainetta ei voi sellaisenaan käyttää väriaineena, joten se käsiteltiin natriumkarbonaatin laimennetulla liuoksella, jonka jälkeen väriaineesta valmistettiin substraattipigmenttiä saostamalla sitä alunalla. Lakan koostumus on väriltään ja kemialliselta rakenteeltaan kuin kokenillivärin.

Lakkavärin suurimmat tuottajamaat ovat Intia ja Kiina, mutta sitä tuotetaan myös mm. Bangladeshissa, Myanmarissa ja Thaimaassa. Intiassa viljellään kahta kirvan alalajia: kusiumi ja rangeeni. Ne elävät eri puissa ja tuottavat lakkaa eri aikaan.

"Lakka"-sana tulee sanskriitin "sataa tuhatta" tarkoittavasta sanasta laksa. Lakka-hyönteiset elivät puissa, joihin sanskriitinkielisissä kirjoituksissa viitattiin nimellä lakshatarn - puu, jossa kasvaa satoja tuhansia hyönteisiä.

Englanniksi lakalla on useita eri nimityksiä riippuen sen tuotantovaiheesta:
stick-lac on lakkaa luonnollisessa muodossaan, "karstana" oksien pinnalla
seed-lac-nimellä sitä kutsutaan, kun aine on poimittu murusina talteen
lump-lac on puhdistettua, sulatettua ja kakuiksi (lump) muotoiltua lakkaa
shell-lac on kakusta uudelleen nestemäiseen muotoon sulatettua lakkaa, joka on siivilöity ja muotoiltu ohuiksi, läpinäkyviksi lastuiksi.

Historia

Lakkakirvaa on käytetty Aasiassa luonnonväriaineena vuosisatojen, ellei vuosituhansien ajan.

Gerarde kirjoittaa (1597):

There is an artificiall lack made of the scrapings of Brasil and Saffron, which is used of painters, and not to be used in physicke as the other naturall Lacca.

- Se mihin "toiseen luonnonlakkaan" Gerarde viittaa, on epäselvää. Kyseessä voi hyvin olla myös kokenilli.

Vielä vuonna 1735 julkaistussa Dictionarium Polygraphicum -kirjassa ei osattu kertoa, mitä ainetta lakkaväri on ja miten se syntyy. Kirjassa esitettiin teoria, jonka mukaan lakka olisi muurahaisten eritettä - The ants are as it were a kind of bets, and the Lacca is their honey: they work at it 8 months in the year, and the rest of the time they lie by, because of the rains. Kuusikymmentä vuotta myöhemmin julkaistussa A Treatise on Calico Printing -kirjassa (1792) jatkettiin muurahaisteorialla: ...produced by the moisture left by a species of ants on the branches of trees in the East Indies, which is hardened by the sun and air: some think it is a moisture which they draw from the trees.

The Natural Organic Colouring Matters -kirjassa (1918) väitetään, että "vaikuttaa siltä, että lakka esiteltiin "maassamme" vasta noin 1790." Lakkakirva on kuitenkin tunnettu Euroopassa jo ennen sitä, mutta kenties kirjan vuosiluku viittaa aikaan, kun lakan suosio kaupallisena väriaineena alkoi nousta Euroopassa? Kirjassa kerrotaan, että 1800-luvun alkupuolella lakkaväri oli niin arvostettu kauppatavara, että sellakkaa pidettiin vain väriaineen sivutuotteena! Kirjan ilmestymisaikaan 1900-luvun alussa tilanne oli kuitenkin jo muuttunut täysin päinvastaiseksi.