-

värjäys: Picea Kuusi

[Pinaceae]

[englanti Spruce; Pitch tree (Gerarde 1597) · saksa Tannebaum; Schwarz Tannebaum, Rot Tannebaum (Gerarde 1597); Peckboom (Gerarde 1597) ]

(Harmaan)vihreä (neulaset); punaruskea, ruskea, harmaanpunainen (kävyt), kellanruskea (naava; katso Usnea).

Lönnrot mainitsee kuusen värjäyskäyttöön sopivaksi teoksessaan Flora Fennica (1860).

Kuusenhavut (Picea excelsa) ja kuusenkävyt mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellenin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla (1905): Kuusenkäwyt kerätään kewäällä ja kesällä, mieluiten sellaiset, jotka owat pudonneet puusta edellisenä wuonna ja olleet talwen massa kosteilla paikoilla ja senkautta säilyneet kowina ja sileinä. Katkaistessa tulee niitten sisältä olla tummanpunasen ruskeat ja mehewät. Niistä saa harmaanpunasen värin.

historia

Pohjois-Amerikan intiaanit ovat käyttäneet kuusen käpyjä punaiseksi värjäämiseen.

ohjeita

Alina Hellen: Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla -kirjassa (1905/1919) neuvotaan valmistamaan himmeää punasenkeltaista (140 gr alunaa + 14 kg kuusenkäpyjä; kävyt pilkotaan ja keitetään neljä tuntia, liemi siivilöidään ja siihen liotetaan aluna; lankoja kiehutetaan puolisen tuntia), harmaankeltaista (160 gr alunaa + 5kg kuusenhavuja) ja tuhkanharmaata (10 kg kuusenhavuja + 40 gr rautavitrilliä).

Lähteitä / lukemista
Gerarde, John The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.
Hellen, Alina Neuvoja kotivärjäykseen kasviaineilla (Suomen käsityön ystävien toimesta). Neljäs lisätty painos, KVS:n käsiteollisuuskirjasto N.o 13, Raittiuskansan kirjapaino, Helsinki 1919
Köhler's Medizinal-Pflanzen in naturgetrenen Abbildungen mit kurz erläuterndem Texte.. Verlag von Fr. Eugen Köhler, Gera-Untermhaus, 1887.