värjäys: Quercus Tammi

[Cupuliferae]

[englanti oak; oke tree (Gerarde 1597) · gaeli dair, darach · kreikka drys · saksa Eiche; Eyckenboom (Gerarde 1597) · ranska chesne (Gerarde 1597) · hollanti eik]

Keltaiseksi värjäävä aine kversitiini (quercetin); 1700-luvun lopulla Bancroft esitteli tammenkuoresta saatavan kversitiinin käytön luonnollisena väriaineena.

Puun kuori jauhetaan puuteriksi ja sitten uutetaan veteen korkeassa lämpötilassa. Kuivattu väri on lähes puhdasta parkkihappoa. Uutetta voi käyttää nahan parkitukseen. Värjätessä sillä saadaan silkkiin, villaan ja puuvillaan vaalean ja tummanharmaita sävyjä. Rautavithrillin kera tammen kuoresta on mahdollista saada aikaiseksi eri laatuisia mustia. Alunapuretteella tammenkuoresta saadaan ruskeaa, tinasuoloilla keltaista, sinkkisuoloilla vaaleankeltaista.

Yksi tammen tärkeimmistä väriaineista on kuoresta saatava kversitriini (quercitron, quercitrin) [NY10 CI 75730]

Quercus alba Punatammi

[englanti Quebec oak, white oak]

Puun sisäkuoresta saadaan ruskeita väriaineita. Puuta käyttivät värjäykseen mm. potawomi-intiaanit.

Quercus coccifera

[englanti prickly evergreen, kermes oak, kerm oak]

Puuta itseään ei varsinaisesti käytetä värjäysainetarkoituksiin, mutta sen lehdillä elää kermes-hyönteinen (coccus), josta saadaan punaista väriainetta. Puusta saadaan parkkiainetta.

Quercus ilex

[englanti evergreen oak, holm oak, holly]

Käytetty värjäykseen ja parkitsemiseen.

Quercus infectoria Väriomena, tammen äkämä

[englanti galls, gallnuts, Aleppo galls, Smyrna galls, Turkey galls, Mecca galls, oak warts, mad-apple, oak apple, Dead Sea apple, apple of Sodom, dyers oak · saksa Gallopffel, Galnoten (Gerarde 1597) · ranska Noix de Galle (Gerarde 1597) · espanja Agalla, Galha, Bugalha (Gerarde 1597)]

Väriainetta käytetään mm. musteen valmistukseen (iron gall ink).

Väriomena mainitaan mm. Alina Hellenin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla vuodelta 1905. Siinä sanotaan, että väriomenat ovat väriltään 'viheriänharmaita' ja voivat sisältää 25-50% parkitushappoa.

Quercus macrocarpa

[englanti bur oak, mossy cup oak, mossycup oak, mossy cup]

Musta

Quercus macrolepis

[englanti valonia oak]

Käytetty värjäykseen ja parkitsemiseen.

Quercus nigra

[englanti black oak, yellow oak (?)]

Vuoteen 1785 mennessä amerikkalaiset vievät Englantiin Quercus nigra -puun keltaista väriä, kversitriiniä. Se oli pitkään merkittävä väriaine varsinkin Englannissa.

Quercus petraea Talvitammi

[englanti sessile oak · gaeli dair]

Puuta on käytetty villan mustaksi värjäämiseen mm. Irlannissa.

Quercus prinus

Pohjois-Amerikan intiaanien kerrotaan värjänneen ihoaan punaiseksi puun kuorella.

Quercus robur Metsätammi, kesätammi

[englanti english oak, pedunculate oak · tanska stilk-eg, almindelig eg · saksa Steil-Eiche · ruotsi ek · norja sommareik · puola dab szypulkowy · gaeli dair]

Harmaa (lehdet, tammenterhot)
Musta (+rautavithrilli) (käytetty mm. Irlannissa).

Metsätammen lajinimi robur on latinaa ja merktisee vahvaa.

Lönnrot mainitsee kasvin teoksessaan Flora Fennica (1860).

Quercus rubra Punatammi

[englanti (northern) red oak]

Puun sisäkuoresta saadaan punaruskeita väriaineita. Puuta käyttivät värjäykseen mm. potawomi-intiaanit.

Quercus sessiliflora

[englanti durmast oak]

Quercus tinctoria

Keltainen [kuoren sisäosat] Vaikuttava aine flavonoidi.

Quercus velutina

[englanti black oak · ranska Chêne des teinturiers, Chêne, Quercitron · saksa Eiche, Färber-Eiche]

Puusta saadaan keltaista. Värjäykseen tammea käyttivät mm. Pohjois-Amerikan intiaanit.

ohjeita

Insbrckilaisen 1300-luvun alusta peräisin olevan tekstin mukaan mustaa väriainetta saadaan, kun otetaan murskataan vihreitä tammerterhoja, annetaan niiden mätääntyä viikon verran astiassa - sitten aine on valmista käytettäväksi. Toinen musteentekoversio: jauha kuori hienoksi ja anna sen maatua astiassa erilaisten raudanpalasten (esim. rautanaulojen) kanssa, kunnes se alkaa mätääntyä. Keitä kokoon.

Mustetta saadaan aikaiseksi myös ottamalla esim. kupillinen tammenkuorta ja saman verran vettä; sekaa laitetaan teelusikallinen rautasuoloja sekä muutama lusikallinen arabikumia. Ilman arabikumia liuos toimii värjäysaineena, joka värjää silkin sinimustaksi ja villan ruskeanmustaksi.

Alina Hellen: Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla (1905): Langat, jotka owat wärjätyt suuremmalla määrällä krappia, gurkmejaa ja wäriomenaa owat, sitten kun ne owat kuiwuneet, huuhtomisen jälkeen rawistettawat hywästi, niin että kaikki wäriaineet warisewat langoista, jotka sen jälkeen wieläkin huuhdotaan, kuiwataan ja pannaan wyyhteihin. Kirjasessa väriomenareseptejä ovat mm.: harmaanvalkea (+punainen viinikivi), keltasenvalkea (+aluna), ruskeanvalkea (+pun. viinikivi, krappi), tummempi harmaanvalkea (+pun. viinikivi, rautavitrilli, krappi tai vielä lisäksi kuparivitrilliä), punakeltainen (+keltapuu, santeli, krappi), suklaanruskea (+suomyrtti, santeli, krappi, rautavitrilli), harmaanruskea ja tummanruskea (+kanerva, santeli, krappi , rautavitrilli), kahvinruskea (+keltapuu, santeli, krappi, rautavitrilli), punaruskea (+aluna, vaalea viinikivi, krappi, rautavitrilli), sammalenvihreä (+aluna, kanervat, rautavitrilli), ruskeanharmaa (+lepänlehdet, santeli, krappi, rautavitrilli tai +koivunlehdet, rautavitrilli), tummanruskeanharmaa (+suomyrtti, rautavitrilli), vihreänharmaa (+keltapuu, sumakki, rautavitrilli), harmaa (+koiranputket, krappi, rautavitrilli), teräksenharmaa (+rautavitrilli), vaaleanharmaa (+aluna, rautavitrilli), tummanruskeanpunainen (+aluna, pun. viinikivi, krappi, rautavitrilli), terrakotanpunainen (+aluna, valk. viinikivi, krappi), vaaleansininen (+aluna, pun. viinikivi, indigo).

---

Tammenkuorta on käytetty myös lääkitystarkoituksiin, mm. myrkyllisten kasvien vastamyrkyksi. Keitettyä kuorta on käytetty mm. keuhko- ja kuumelääkkeenä.

Tammi on symboloinut valtaa ja mahtia ja kovan puulajinsa vuoksi myös kuolemattomuutta. Raamatussa tammi kuvaa miehisyyttä ja kestävyyttä. Muinaisitalialaiset hallitsijat käyttivät tammenlehtiseppelettä merkkinä arvostaan. Muinaisenglantilaiset kuninkaat kruunattiin tammen alla.

Monissa uskomuksissa ja tarustoissa tammi on ollut jumalan puu ja tammen kaatuminen on symboloinut jumalan tuomiota. Kalevalassa tammi kasvaa niin suureksi, että peittää maan. Kreikkalaisessa jumaltarustossa tammi oli pyhitetty pääjumala Zeukselle ja roomalaisessa vastaavasti Jupiterille; jumalten tahto saatiin selville kuuntelemalla tammenlehtien suhinaa Dodoman lehdossa. Antiikin kansanuskomuksissa puiden haltiat (driadit; kr. drys=tammi) asuivat tammissa.Germaaneilla ja pohjoismaissa sekä Liettuassa tammi oli pyhitetty ukkosenjumalalle (Tor/Donar - Perkunas). Tammi oli kelttien druidien pyhä puu: tammesta he saivat mistelit ja ennen ennustamista syötävät tammenterhot.

Keskieurooppalaisen uskomuksen mukaan salama iskee tammeen useammin kuin muihin puihin. Antiikin kansanuskomuksissa tammenlehtien uskottiin taltuttavan leijonat ja tammiseipäällä kyettiin karkoittamaan käärmeet.