värjäys: Reseda luteola, Reseda luteolis Värireseda

[Resedaceae]
englanti weld, dyer's weed, dyers rocket · vanhan iirin budhe Mr tarkoittaa suurta keltaista · ranska rsda des teinturies, gaude · saksa Färber-Wau · tanska farvereseda, farvevau · ruotsi färgreseda, vau · norja fargereseda, fargeresda · puola rezeda zltawa · heprea rikhpah · muhabbetcicegi · mignonette
Keskiajalla väriresedasta saatu keltaista kutsuttiin mm. nimellä rzica

[NY1 apigeniini (apigenin), NY2 luteoliini (luteolin), CI 77590]

Nykyään värireseda kasvaa villinä lähes kaikkialla Euroopassa. Väriresedasta saadaan kestävää kirkkaan keltaista väriä (luteoliini) sekä ruskeita ja kullansävyjä. Värireseda ja väriherne (Genista tinctoria) tuottavat samaa väriainetta, mutta väriherneessä sitä on vähemmän ja väri on vihertävämpää.

Kasvi kerätään, kun se on kukkinut. Suurin osa väriainetta sijaitsee kasvin siemenosissa, myös lehdet kerätään. Kasvinosat kuivataan ja keitetään vedessä. Lisäämällä keitinveteen kalkkia saadaan aikaiseksi intensiivinen, kirkas keltainen kuten alunapuretteellakin. Kuparisuoloilla kasvista saadaan vihreänkeltaista.

Värimorsingoa (Isatis tinctoris) väriresedaan lisäämällä saadaan aikaan erilaisia vihreitä - esimerkiksi Robin Hoodin yhteydessä mainittu Sherwoodin 'Lincoln Green'. Joidenkin lähteiden mukaan väriresedasta on valmistettu myös keltaista lakkaa Laque de gaude.

historia

Väriresedaa on viljelty kauan. Mm. Sveitsistä on löydetty merkkejä noin 10 000 vuotta vanhoista väriresedan siemenistä. Sitä on löydetty neoliitisistä asumuksista ajalta n. 5500 vuotta sitten, nykyään levinnyt esim. kaatopaikkojen kasviksi.

Roomalaiset värjäsivät hääpuvut ja vestan neitsyiden kaavut kellertäviksi väriredesalla. Roomalainen runoilija Vergil kirjoitti kasvista nimellä herba lutea. Juutalaisissa kirjoituksissa kasvia kutsutaan nimellä rikhpah.

Kasvin käytöstä värjäysaineena on löydetty viitteitä mm. Skotlannista, Perthin alueen kaivauksilta, jossa on tutkittu 1100-luvulta peräisin olevaa värjärin työpajaa. Väriresedan keltaisen uskotaan olevan kelttiläisen 'saffron shirt'iin (vapaastikäännettynä 'sahramipaita') käytetty keltainen väri (Lue lisää). Käytännössä väriresedaa on käytetty värjäykseen kaikkialla, missä sitä kasvaa.

Ensimmäiset kirjoitetut ohjeet väriresedan käyttöön löytyvät 700-luvulta. Ne on kirjoitettu italialaisten värjärien käyttöön.

Keskiajalla juutalaisten hatut värjättiin keltaiseksi mm. väriresedalla ja paatsamalla (Rhamnus), jotta heidät erotettaisiin kristityistä. Tavan on uskottu periytyneen keltaisista turbaaneista, joita kristittyjen ja juutalaisten piti pitää persialaisten käskystä 800-luvulla.

Väriresedaa on käytetty vielä 1900-luvullakin silkin värjäämiseen, mutta teollisessa värjäyskäytössä se korvautui pian synteettisillä väriaineilla.

---

Kasvista valmistettua uutetta on käytetty haavojen hoitoon.