-

värjäys - yleistä

[Katso myös: värjäys-sanasto, värjäyksen historiaa, värjäys luonnonväreillä, kasvivärit, eläinvärit, jäkälät, sienet]

Kotona voi värjätä joko kasvipohjaisilla luonnonväreillä tai kauppojen synteettisillä väreillä. Synteettisillä pakettiväreillä värjääminen on huomattavasti helpompaa, vaikka kasvipohjaisia värejäkään ei tarvitse valmistaa itse kokoamistaan kasveista - ne voi tilata valmiina (esim. indigo, kokenilli, eksoottiset puulastut jne.). Kaupan pakettivärien värjäystulos on tasaisempi ja usein myös pysyvämpi, mutta kasvivärjäys on monelle varmaankin palkitsevampi kokemus. Synteettisten värien ylivoiman vuoksi monet värjäyskasvit ovat menettäneet kaupallisen arvonsa (kuten värimorsinko ja värireseda); jotkut kasveista ovat tosin säilyttäneet merkitystään mm. kosmetiikassa (esim. henna).

Nykyään markkinoilla on muutamia kymmeniä tuhansia värjäysainekauppanimikkeitä ja noin 7000-8000 erilaista väriyhdistettä; yli puolet tekstiiliväreistä on atsovärejä. Kaupoista voi ostaa värjäystarkoituksiin pieniä valmiita väripaketteja, joilla voi värjätä vaatteensa kotipesukoneessa. Monimutkaisempi värjäys vaatii enemmän kokemusta - ja myös käytettävien aineiden tarkkaa asiantuntemusta: väärin käytettynä osa väriaineista voi olla terveydelle vaarallisia.

Tekstiilejä värjätessä lopputulokseen vaikuttaa mm. tekstiilin koostumus ja käytettävä väriaine. Myös veden happamuusarvo vaikuttaa usein värjäystulokseen - siksi eri alueiden värjärit saattavat saada hieman erilaisia tuloksia, vaikka metodi ja materiaali olisivat muuten samat. Luonnon värikasvit sisältävät suhteellisen vähän väriainetta ja ne ovat myös synteettisiä värjäysaineita epävarmempia, sillä värin laatu saattaa suuresti vaihdella esim. kasvin kasvuolosuhteiden mukaan.

Luonnonkuidut värjäytyvät kasviväreillä (ja kaupan yksinkertaisilla pikaväreillä) yleensä paremmin kuin synteettiset kuidut. Villa ottaa vastaan hyvin värejä, koska se sisältää useita aminohappoja, joissa on erilaisia väriä sitovia ryhmiä. Silkki vaatii voimakkaiden värisävyjen aikaansaamiseksi enemmän väriainetta kuin villa, mutta kestää emäksiä villaa paremmin. Silkki ja villa värjätään useimmiten reaktio- tai happoväreillä. Selluloosakuiduista puhdas puuvilla värjäytyy kotikeinoinkin suhteellisen hyvin, jäykkään pellavaan väri tarttuu heikommin. Viskoosi on lähes puhdasta selluloosaa. Selluloosakuituja (kuten puuvillaa, pellavaa, viskoosia, jutia ja sisalia) voi värjätä parhaiten reaktioväreillä. Synteettiset kuidut, kuten selluloosaesterit, polyakryyli ja polyesteri ovat vaikeita värjättäviä. Kasvi- ja selluloosamuuntokuidut vaativat alkalisen värjäysliemen; selluloosa-, eläin- sekä polyamidikuidut vaativat happaaman värjäysliemen.

Tekstiilien kuviointiin voi käyttää pigmenttivärejä, joilla väri voidaan painaa kankaalle. Esim. kankaan maalaaminen ja kuviointi onnistuu pigmenttiväreillä helposti. Pigmenttivärit kiinnittyvät kankaaseen esim. silittämällä.

Vuonna 1905 ilmestyneen Alina Hellenin oppaan 'Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla' mukaan kasviväreille ominaisia etuja ovat 'suurempi kauneus ja pehmeys, suurempi kestäwäisyys (langat eiwät tule hauraita kuten usein kemiallisista wäreistä), waarattomuus terweydelle (myrkyttömyys)'. Osa kasvivärjäyksessä käytettävistä aineista on myrkyllisiä - työvälineiden ja -aineiden on syytä perehtyä perusteellisesti ennen värjäystä.

Synteettisiä väriaineita voi katsella kaupoista: melkein jokaisessa tavaratalossa on myytävänä vähintään yhtä väriainetta. Väriaineita myydään sekä pesukoneessa värjäämiseen että käsin värjäämiseen. Kasvivärjäykseen tarvittavia aineita voi kerätä suoraan luonnosta, mutta etukäteen kannattaa tarkastaa tarkemmat ohjeet materiaalien keräämistä varten sekä tarkistaa, mitkä kasvit ovat rauhoitettuja. Joitakin trooppisista kasveista saatuja värjäysaineita voi tilata apteekkien kautta.

Muutamia perusneuvoja

Kaikki kotimaiset kaswit, lehwät, puunkuoret, käwyt y.m., joilla aiotaan wärjätä, pannaan likoon kylmään weteen päiwää ennen kun ne owat käytettäwät, sekä keitetään seuraawana päiwänä tästä wedestä 3-4 tuntia. Mehuttomiksi keitetyt kaswit ammennetaan hangolla kattilasta kotiin ja huuhdotaan siinä wieläkin kylmällä wedellä niin että kaikki wäri hyvin wetäytyy ulos. Tämä wesi kaadetaan myös wärikattilaan.
Alina Hellen: Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla ( 1905)