Kulttuurien eroja

[Katso myös: Psykologiaa ja mieltymyksiä, Värinimiä]

Brown ja Lenneberg tutkivat 1950-luvulla onko kulttuuritaustalla merkitystä siihen, kuinka hyvin värit erotetaan toisistaan. Nykyään pidetään mahdollisena sitä, että jos ihminen on elänyt ikänsä suljetussa värittömässä ympäristössä, usuia värejä ei välttämättä erota toisistaan. Värien erottamista voi harjoitella - värien kanssa työskentelevät erottavat enemmän värisävyjä kuin ne, jotka eivät ole värien kanssa niin paljon tekemisissä. Tämä lienee sama kaikissa kulttuureissa.

Värisanojen esiintyminen kielessä on varmaankin hämännyt useita tutkijoita. Joissakin kielissä on vain pari kolme värisanaa (musta, valkoinen, punainen tai värikäs), joissakin kehittyneemmissä kielissä vähintään yksitoista perusväriä. Värisanojen määrä ei kuitenkaan kerro sitä, kuinka hyvin värit erotetaan. Muutamissa intiaanikielissä esimerkiksi siniseen ja vihreään viitataan samalla sanalla, mutta kaksikieliset kykenevät vaivatta käyttämään oikein englanninkielisiä termejä blue ja green. Tämän huomasivat Berlin ja Kay tutkiessaan väritermien käyttöä eri kielissä.

Eräässä monikulttuurisessa tutkimuksessa selvisi, että amerikkalaiset ja japanilaiset jakavat värit kylmiin ja lämpimiin väreihin suhteellisen samalla tavalla. Eroja kuitenkin esiintyi värien luomissa mielikuvissa: amerikkalaisille puna-kelta-vihreät värit olivat positiivisia ja puna-purppuravärit negatiivisia. Japanilaisilla mielikuvat olivat päinvastaiset.

Carmella Mooren tutkimuksessa testattiin englanninkielisten ja kiinankielisten värikäsityksiä. Kielten puhujat olivat 70 prosenttisesti samalla tavalla värilastut. Kolmestakymmenestä jäljelle jäävästä prosentista kymmenen prosenttia oli yksittäisten ihmisten (samankielistenkin) eroavaisuuksia. Aiempi tutkimus osoitti että englanninkieliset ja japaninkieliset ovat vain 59 prosenttisesti samaa mieltä.

Professori Hideaki Chijiiwan (Musashinon taidekorkeakoulu, Tokio) tutkimuksessa vertailtiin eritaustaisten opiskelijoiden suhtautumista väriin. Tutkimukseen osallistui yli 5000 opiskelijaa 20 maasta (Japani, Kiina, Taiwan, Laos, Singapore, Bangladesh, Intia, Etelä-Korea, USA, Brasilia, Kanada, Venäjä, Alankomaat, Saksa, Ranska, Suomi, Portugali, Italia, Australia ja Uusi-Seelanti).
96% vastaajista assosioi kirkkaanpunaisen vaaraan. 88% assosioi kirkkaanpunaisen sotaan (Japanilaisista suurin osa yhdisti sotaan mustan). 77% assosioi valkoisen rauhaan (itäisessä Japanissa vaaleankeltainen, läntisessä Japanissa vaaleansininen). 43% testatuista assosioi mustan hienostuneisuuteen (Japanissa burgundinpunainen).
Tutkimuksessa vastaajia pyydettiin kirjoittamaan kolme lempiväriään. Maailmanlaajuisesti kuninkaansininen oli ensimmäisenä, seuraavaksi tuli kirkkaanpunainen ja musta.

E.R. Jaenschin mukaan värimieltymyksiin vaikuttaa alueen auringonvalon määrä ja laatu. Paikassa, jossa aurinko paistaa paljon, ihmiset pitävät kirkkaista ja lämpimistä väreistä. Alueella, jossa auringonpaistetta on vähän, ihmiset ovat mieltyneet viileämpiin ja vaisumpiin väreihin.

Aikuiset pitävät sinisestä lähes kaikkialla maailmassa. Siihen liittyy väreistä vähiten erilaisia kulttuurillisia arvoja.

LäNSIMAAT yleinen	suru kuolema paha voimakkuus valta hienostuneisuus arvokkuus yö nöyryytys synti paholainen arki aikuisuus tylsyys tyyli neutraali vanhuus	ilo viattomuus rauha päivä totuus viisaus kylmyys tyhjyys	rakkaus intohimo vaara viha haavat sota paholainen marttyyrit 'seis' - 'stop' anarkismi kommunismi vallankumous muuttua punaiseksi häpeästä tuli 'vaarallisia osia / ainesosia' esim. myrkkymerkki köyhyys maanläheisyys maa ruskettunut	suruväri, kun suruaikaa on jo kulunut mystisyys juonittelut voima ylhäisyys häpeä kärsimys feminiini iho tunteet pehmeys	maskuliinisuus auktoriteetit viileä varoittavat merkit	nuoruus tuoreus kokemattomuus 'saa mennä' hedelmällisyys elämä kasvu kateus ekologisuus turva pelkuruus sairaus huomioväri aurinko
Eurooppa yleinen	suru kuolema	ilo viattomuus			henkisyys rehellisyys
Pohjoismaat		lumi puhtaus viattomuus	tuli posti maa			kuu
Brittein saaret						Irlanti: uskollisuus puhtaus
Manner- Eurooppa					Ranska: rauha vapaus	Ranska: kateus
Etelä- Eurooppa	Italia: suru			Turkki: suru	Italia: suru antiikin Rooma: tummansininen - barbaarit	Kreikka: suru
Itä-Eurooppa
arabikulttuurit					hyveellisyys usko totuus	voima vahvuus ilo varallisuus hyvinvointi
Pohjois - Amerikka yleinen	black lie = musta vale - totaalinen vale	pelko viattomuus neitsyys hyvyys viha (to turn white with anger) lumi kuu	rakkaus intohimo vaara viha 'seis' - 'stop' kommunismi muuttua punaiseksi häpeästä veri Ystävänpäivä äitienpäivä USA: itsenäisyyspäivä eläväinen energinen voimakas appelsiinit kurpitsa syksy halloween USA: kiitospäivä maa brown ruskettunut	purppura - viha kuninkaallisuus intohimo	taivas meri raha (dollari) kalleus arvokkuus jalosukuisuus alakulo säädyttömyys (a blue movie) monet intiaanit: vaaleansininen - rauha	ruoho puut lehdet koulubussit
Cherokeet	kuolema				pettymys häviö
AUSTRALIA ja Oseania yleinen		Keski-Australia: suru
AASIAN MAAT yleinen			veri		Tiibet pyhä väri (hist.)
Kiina	kuolema kunnia negatiiviset asiat: surullisuus julmuus kärsimys synti paha onnettomuus sivistymättömyys (tuotteiden) edullisuus	neutraali mustan ja punaisen 'väliväri', onnen ja epäonnen tasapaino kuolema - hautajaisväri: harmonisoi elementtejä nöyryys kohtuullisuus puhtaus rehellisyys elämä viattomuus	elämän positiiviset puolet: ilo onni varakkuus maine onnellisuus juhlat onni rakkaus	suru	suru voima valta	kasvu nuoruus kunnia varakkuus syntymä keisarillisuus
Japani	sota paha muodollinen hää- ja hautajaispuvut kuroikiri - 'musta sumu' - korruptoitunut ilmapiiri kuroikao ('mustakasvoinen') = mustaihoinen, ruskettunut (tuotteiden) edullisuus	kuolema sureminen viattomuus puhtaus kylmyys lumi	viha vaara häpeä (akai kao = 'punakasvoinen') nolous tyhjä tai täydellinen kommunismi akauso - punainen vale - totaalinen vale juhla tuli aurinko (burgundi) - hienostuneisuus onni rakkaus appelsiinit maa kupari-ihoiset (intiaanit)	kuninkaallisuus aateli ylimystö valta vauraus säädyttömyys	kalpeus epäterveellisyys roistojen väri taivas meri tyhjyys yllättävyys: seiten no hekireki = 'ukkonen siniseltä taivaalta' ('salama kirkkaalta taivaalta') ihon väri shokin jälkeen: Kare wa aoku natta = 'hän muuttui siniseksi' (kalpeni) aojiroi (kalpea sairauden vuoksi) aozameru (pelosta kalpea) aonisai aloittelija (oikeastaan vihreä)	energia tulevaisuus voima nuoruus ruoho puut lehdet vuoret kunniallisuus aristokratia armo lapsellisuus ilo kuu
Intia	sensuaalisuus (hindut) orjuus (buddhalaiset)		hedelmällisyys syntymä			kevät (hindut) ilo (hindut)
Indonesia ja Taka-Intia					Indonesia: suru	Burma: suru
Muut maat	Singapore: suru Malesia: suru			Thaimaa: lesken suruasu	Etelä-Korea: suru
Lähi- ja Keski-itä	paha mysteerinen	puhdas sureminen	paha vaara		maanpäällisen elämän väri Iran: suru Syyria: suru	Israel: 'huonot uutiset' hedelmällisyys voima onni varakkuus
Venäjä			kaunis			suru ero
VäLI- ja ETELä- AMERIKKA yleinen
Meksiko			rohkeus seksikkyys hedelmällisyys	aamu	suru	toivo kuolema
Brasilia	suru			suru
Muut maat ja seudut	Karibia: kuolema
AFRIKKA yleinen			suru - verenvuodatus
Egypti	syntymä (muin.) elämä (muin.)				maailmakaikkeus (muin.) elämä (muin.) hyvyys usko totuus	hedelmällisyys suru onni varakkuus
Etelä- Afrikka			suru
Länsi-Afrikka		Kamerun: suru			henkinen pyhyys onni rakkaus rauha	elinvoima terveys hedelmällisyys rikkaus terveys hengellisyys elinvoima hedelmällisyys
Itäinen Afrikka
Keski-Afrikka
Pohjois-Afrikka

Suomessa aloittelija on keltanokka, Englanissa greenhorn (vihreäsarvi) ja Ranskassa un bleu (sininen). Japanissa keltanokka on aonisai; sana viittaa siniseen, mutta sillä oikeastaan tarkoitetaan vihreää.

Muinaisessa Egyptissä 'punainen ihminen' viittasi kuolleeseen, germaanisessa kulttuurissa se puolestaan viittasi terveeseen ja elinvoimaiseen ihmiseen.

Kun englanninkielessä viitataan pornografiseen tai säädyttömään elokuvaan tai vitsiin, sitä kutsutaan siniseksi (blue). Espanjassa vihreään (verde).