Suomensukuiset kansat:
Marit
Historiallinen Inkeri käsitti Neva-joen kummallakin puolella olevat alueen. Alkujaan siellä asui suomensukuisia vatjalaisia ja inkerikkoja, myöhemmin alueelle muutti mm. suomalaisia, venäläisiä ja saksalaisia. Inkeri liitettiin Venäjään 1478, siirtyi Ruotsille 1617, mutta joutui jälleen Venäjälle Suuressa Pohjan sodassa (1700-21). Vatjalaiset olivat itämerensuomalainen kansa, jonka slaavilaistuminen on ollut nopeaa. Heitä on enää jäljellä vain muutamia, mutta vatjan kielessä on säilynyt erittäin vanhoja piirteitä. Inkeroiset (inkerikot, ven izora) olivat vatjalaisten jälkeen lukumäärältään toiseksi suurin suomensukuinen alkukansa; ennen toista maailman sotaa heitä asui Suomenlahden etelärannalla nionb 20 000. Inkeriläiset (inkerinmaalaiset) ovat maalaisväestöä, joka siirtyi Inkeriin 1600-luvulla (osittain myös myöhemmin). Aikaisemmin tulleita kutsuttiin äyrämöisiksi ja savakoiksi, muita suomenmaakkoisiksi. Ennen ensimmäistä maailmansotaa inkeriläisiä oli noin 150 000.
Marit eli tseremissit ovat suomalais-ugrilainen kansa, jotka asuvat Volgan mutkassa nimikkomaassaan, Mari El. Heitä on noin puoli miljoonaa. Mansit eli vogulit on Uralin itäpuolella, Obin varrella asuva suomalaisugrilainen kansa, joita on yhteensä vain reilusti alle 10 000.
Mordvalaiset ovat Volgan rannoilla asuva suomalaisugrilainen kansa. Heitä on reilu miljoona.
Itä-Venäjällä asuvat votjakit (udmurtit) kuuluvat suomalais-ugrilaiseen, permiläiseen ryhmään. Heitä on reilu puoli miljoonaa. Heidän kielensä (votjakin kieli) on saanut vaikutteita turkkilaisista kielistä ja sen lähin sukukieli on syrjääni.
Bjermit olivat karjalaisia turkismetsästäjiä, jotka asuivat Vienanmeren seudulla, Vienajoen varrella. Vanhassa norjalaisessa kirjallisuudessa seutua kutsuttiin nimellä Bjarmalanti.
värit
symboliikka
pukeutuminen
Värit yleisesti
Marien sauna muistuttaa suomalaista saunaa ('musta sauna' - savusauna) ja myös saunatavoista mm. veteen pulahtaminen ja lumessa kieriskely on marilaisille tuttua. Sauna oli marilaisille peseytymis-, parannus-, synnytys- ja rentoutumispaikka. Saunapäivä oli juhlapäivä. Saunassa parannettiin valolla, väreillä ja kasveilla. Ennen auringonnousua kerättiin kukkivalta niityltä kastetta puhtaaseen pyyhkeeseen, ja astiaan puristettu vesi juotettiin sairaalle. Suurin teho oli 77 kukan kasteesta kootussa vedessä: se sisälsi värin ja valon energiaa eniten.Valkoinen
Mareille valkoinen on pyhä väri.Punainen
Joskar Ola - 'Punainen kaupunki'. Joskar tarkoittaa myös kaunista.Symboliikka
Marien luontouskonto on saanut vaikutteita turkkilais-tataarisilta kansoilta. Muinaisiin tapoihin kuului puhdistatuminen ennen uhritoimitusta, lankeaminen polvilleen tai kasvoilleen maahan ja tärkeä osa oli myös valkoisen juhlapuvun käyttö.Jumalat
Marilaisten pääjumala on Suuri (valkoinen), joka ilmestyi usealla tavalla. Jumala oli sekä luojajumala että ns. kohtalonjumala. Uhririitteihin liittyi erilaista värisymboliikkaa. Kolmivuotiskausittain jumallale uhrattiin varsa, valkoinen lammas ja nuori valkoinen hanhi. Jumalan äidille uhrattiin punaisia vasikoita, valkoisia lampaita ja valkoisia hanhia. Jumalan profeetalle punaisia härkiä, valkoisia pässejä, valkoisia hanhia. Jumalan enkelille uhrattiin varsa, valkoinen pässi ja valkoinen hanhi.Pukeutuminen ja värjäys
Marit ovat suomalaisugrilaisista kansoista ainoita, jotka ovat käyttäneet kansallispukujaan päivittäisessä elämässään aivan viime vuosiin saakka. Marien kansanpuvut olivat alunperin valkoisia. Värejä tuli lisää, kun marit saivat vaikutteita turkkilais-tataarisilta kansoilta. Naiset pitivät pitkää, valkoista kirjottua paitamekkoa, joka sidottiin vyöllä. Lisäksi asuun kuului kirjailtu esiliina sekä talvella sarka- ja kesällä pellavaviitta. Juhlan aikaan vyöhön sidottiin liinoja. Miesten asuun kuului housujen lisäksi pitkä valkoinen, kirjomalla koristeltu paita, vyö ja kesällä viitta ja talvella lammasturkki. Nykyään marilaiset miehet ja naiset käyttävät värikkäin tupsuin koristeltuun raidallista vyötä, joka on vyötäröllä monin kertaisesti kiedottuna.Marinaisen hääpukuun kuuluun runsaasti koruja, ketunnahalla reunustettu punainen päähine ja verkaviitta.
Koristeompeleessa ääriviivat tehtiin tavallisesti tummalla langalla, sisus punaisella. Koristeluun on vahvasti vaikuttanut naapurikansojen, tataarien ja baskiirien kulttuuri.
Mordvalaisten miesten pukeutuminen alkoi menettää omaleimaisuuttaan jo 1700-luvulla. Naisilla valkaistusta pellavasta valmistetulle kansanasulle luonteenomainen kirjonta on säilynyt pitempään.
Valkoinen
Mareille valkoinen on pyhä väri. Valkoinen kuolinasu vaihdetaan päälle jo hyvissä ajoin. Uhrijuhlissa marimiehet pitivät aina valkoista asua.