-

Kuidut, tekstiilit, kankaat

Kankailla ja tekstiileillä on ollut suuri merkitys värjäyskulttuurin kehittymisessä. Jotkut tekstiilit eivät ota väriä niin hyvin kuin toiset ja erilaisia keinoja on pitänyt kehittää, jotta yhä erilaisia materiaalia saataisiin värjättyä yhä erilaisemmin keinoin. Synteettisten kuitujen kehittely johti väistämättä myös uusien väriaineiden kehittämiseen.

Tekstiilikuituihin kuuluvat mm. selluloosakuidut (kasvikuidut kuten puuvilla, pellava, hamppu, juti, rami, sisali, manilla, kookos, kapokki; selluloosamuutnokuidut kuten viskoosi, modaali ja kupro), selluloosaesterit (asetaatti, triasetaatti), valkuaiskuidut (eläinkuidut kuten villat, karvat ja silkki; proteiinimuutnokuidut kuten kaseiinik- ja kasviproteiinikuidut), synteettiset eli muovikuidut (polyamidi, polyesteri, polyakryyli, modakryyli, klorokuitu, polypropeeni, elastaani) ja epäorgaaniset kuidut (luonnonkuidut kuten asbesti; tekokuidut kuten lasi- ja metallikuidut).

Damasti

Damasti oli alunperin Damaskoksesta peräisin olevaa kuvioitua satiinikangasta, jossa kiilto on saatu käyttämällä erilisia poikki- ja myötäsuuntaan kulkevia lankoja. Pellavadamasti on ollut yleinen liinakankaissa, puuvilladamasti on usein moniväristä ja valmistettu merseroidusta lanhasta ja sitä on käytetty usein huonekalukankaissa. Silkkidamastia on käytetty aiemmin etenkin messukasukoissa, se on usein koristeltu kulta-, hopea- tai silkkilangoin. Turussa valmistettiin damastia jo 1600-luvulla ja tekstiili kansanomaistui Suomessa - ainakin Etelä-Pohjanmaalla ja Porvoon seudulla - 1800-luvulla.

Damasti-nimitys tulee Damaskoksen kaupungista, joka oli aikoinaan näiden itämaisten kankaiden valmistus- ja kauppakeskus.

Hamppu

Hamppu on vanha viljelykasvi, joka on tunnettu Euroopassa, Kiinassa, Iranissa, Japanissa...

Juti

Jutia on viljelty Intiassa kauan, mutta Euroopassa vasta 1800-luvulta.

Kalikoo

East India Company toi kalikoo-kangasta Eurooppaan Calicutin kaupungista Intiasta 1630-luvun alkupuolella. Kangasta luultiin pitkään pellavaksi, vaikka se on puuvillaa.

Kalminkki

Hieno pomsisidoksinen kangas. Monivärisesti raidoitettu kalminkkeja esiintyy lukuisina muunnoksina. Kalminkkeja valmistetiin mm. Ruotsissa ja Englannissa 1700-luvulla ja ne olivat esikuvina kansanpukujen kotikutoisille raitakankaille.

Kamlotti

Yksivärinen kaksiniitinen tiivis villakangas, jota kudottiin ohuesta, lujaan kierretystä villalangasta alkuaan kamelinlangasta, mistä nimikin johtuu. Arvokas ostokangas, jota 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella tuotettiin Suomeen Ranskasta ja Englannista.

Kangaspuut

Kangaspuiden käytöllä oli suuri vaikutus sekä kudontajälkeen että -nopeuteen. Itämaisia mattoja on kudottu jo noin tuhat vuotta ennen ajanlaskun alkua pystykangaspuilla (ransk. haute lisse); turkmeenien kangaspuut olivat vaakasuorassa (ransk. basse lisse). Vetokangaspuut otettiin käyttöön ajanlaskun alussa Syyriassa sekä (tai) Kiinassa, mikä vaikutti siihen, että mm. brokadikankaiden kudonta lisääntyi.

Karttuuni

Tiheä, palttinasidoksinen, tavallisesti painokuviollinen puuvillakangas, joka kuului mm. laukkukauppiaiden myyntitavaroihin. Muistuttaa kretonkia ja oli usein puna- tai mustapohjaista.

Kretonki

Kretonki on puuvillakangasta, jossa on erivärisiä painokuvioita.

Merino

Hienoa villaa tuottava lammasrotu, merinovilla on sen villakuidun nimi. Ohuehko pehmeä kampavillakangas, joka alkuaan oli merinovillaa, myöhemmin muutakin hienoa villaa.

Moaree

Yksivärinen silkkinen, puolisilkkinen tai puuvillainen läikekangas, jonka ripsipintaan on puristamalla tehty valoa heijastavia kuvioita. Käytetään koppamyssyjen päälliseksi.

Molski

Paksu ja tiivis, tehdastekoinen nukitettu puuvillakangas, tavalliseti 5-niitistä kudepomsia.

Musliini

Ohut, pehmeä ja kevyt, usein painokuviollinen kaksiniitinen villa-, silkki- tai puuvillakangas.

Palttina

Yksinkertainen kankaan sidos, joka muistuttaa korinpohjaa. Palttina on 2-niitistä kangasta, joka kudotaan kahdella niisivarrella.

Pellava

Pellava (Linum usitatissimum) on yksivuotinen kuitukasvi, jota viljeltiin Etu-Aasiassa jo 4000-5000 vuotta sitten. Se saapui Eurooppaan indoeurooppalaisten mukana. Kuidut saadaan liottamalla ensin vedessä, rikkomalla korret ja erottamalla kuituaines (loukuttaminen) ja puhdistamalla kuidut (lihtaus). Lyhyemmät kuidut (eli rohtimet) poistetaan (häkilöinti) ja pellava kehrätään langaksi.

1400-luvulla tunnettuja pellavakankaiden valmistuspaikkoja olivat mm. Reims ja Rouen. Suomessa pellavaa viljeltiin pääasiassa Hämeessä. 1600-luvulla Turussa ja seuraavalla vuosisadalla Porvoossa valmistettiin pellavadamasteja, mutta 1800-luvulla pellavadamastien kudonta taantui.

Polyesteri

Polyesteri esiteltiin 1944, mutta se alkoi yleistyä 1950-luvulla. Polyesteriä tai polyakryylia ei voi värjätä kotioloissa.

Pomsi

Kotiteollisuussanastossa käytetty nimitys satiini- eli atlassidoksesta. Varsinainen pomsi eli satiini on vähintään viisiniitistä; loimi- ja kudelankojen risteykset on ajoitettu siten, että oikea puoli näyttää sileätä, koska lankajuoksut ovat pitkiä. Satiini- eli pomsisidosta käytetään mm. damasti- ja kilpikankaissa.

Rami

Ramista eli kiinanruohosta valmistettiin Egyptissä käärinliinoja 500-3300 eaa. Euroopassa se tunnettiin Keski-ajalla.

Sametti

Sametti on pehmeää nukkaista kangasta, joka on saatu aikaan joko katkaisemalla loimilankasilmukat (loimisametti) tai leikkaamalla kudelangat (kudesametti, manchestersametti).

Samettia alettiin valmistaa ensimmäisen kerran Persiassa tai Italiassa 1100-luvulla. Reliefikuvioiset samettikankaat kehitettiin Italiassa 1300-1500-luvuilla.

Sarka

Suomalainen kotikutoinen sarka on harmaata tai valkoista, tavallisesti toimikkaaksi kudottu kokovillaista karstalankakangasta, joka eri menetelmin vanutettiin tiiviiksi ja paksuksi. Työvaatteiksi kudotun saran loimessa saattoi olla pellava- tai puuvillalankaa. Kotikutoisesta kaksiniitisestä sarasta tuli maaverkaa, jos se värjättiin mustaksi tai tummansiniseksi ammattivärjäämössä, jossa harjattiin kiiltäväksi veran tapaan. Pohjois-Suomessa ja paikoitellen Lounais-Suomessa sarkakankaan nimitys oli vain kangas. Sarkaa käytetään mm. miesten kansallispukujen housuissa ja takeissa.

Sarssi

Palttinasidoksinen, joskus toimikkainen puolivillainen kangas, jonka loimi on pellava- tai puuvillalankaa. Miesten pyhäpukujen ohuehko suvisarssi voitiin lievästi vanuttaa. Arkisarssien kude oli lumppuvillaa.

Satiini

Kiiltäväpintainen pomsisidoksinen silkki-, puuvilla- tai villakangas.

Silkki

Silkki on silkkiperhosen (Bombyx mori) kokongeista kelattua kuitua ja siitä valmistettua kangasta. Raakasilkki koostuu fibroiinista ja serisiinista. Serisiini pehmennetään kuumassa vedessä, minkä jälkeen kuidut kehitään ja kuivatetaan. Kuiduista valmistetaan eri tavoin käsittelemällä erilaisia silkkikankaita.

Silkki on kotoisin Kiinasta. Silkin valmistuksen alkuperä on suhteellisen tuntematon ja tiedot vaihtelevat sen syntyajankohdasta, mutta tiedetään, että Kiinassa värjättyjä silkkejä käytettiin jo 3000 eaa ja aiemminkin. Tarinan mukaan silkin keksi vahingossa eräs prinsessa, jonka teehen silkkitoukka putosi. Kiinalaiset säilyttivät silkinteon salaisuuden ajanlaskun alkuun saakka.

Silkin valmistus säilyi Kiinan keisarillisen hovin salaisuutena kolmetuhatta vuotta. Se oli merkittävä tulolähde Kiinalle, koska siitä maksettiin painostaan kultaa. Silkkikauppa alkoi Shang-dynastian aikaan n. 1700 eaa. Rooman valtakunnan aikoihin (Han-dynastian aikaan) Silkkitie oli jo voimissaan ja sitä kautta Eurooppaan tuotiin idästä kallisarvoisia ylellisyystuotteita: mausteita, kankaita ja värjäysaineita. Tuolloin silkin valmistus tunnettiin jo myös Intiassa. Silkkitien avulla silkkituotteet levisivät kaikkialle silloiseen maailmaan - ainakin niille, joilla oli sitä varaa hankkia tai niille, jotka silkkiä saivat ryövättyä. Mm. viikinkijäännöksistä on löytynyt kermeksellä värjättyä silkkiä.

Erään tarinan mukaan silkin valmistuksen salat levisivät, kun eräs prinsessa, joka oli naitettu Itä-Turkestaniin, salakuljetti silkkiperhosen kokongeja hiuksiinsa piilotettuna, jotta saisi silkkiä uudessa kotimaassaan. Itä-Turkestanista kaksi syyrialaismunkkia kuljetti 536 mulperipuunsiementä ja kokongeja ontoissa bambukepeissään Konstantinopoliin.

900-1100 -luvulla persialais-sassanidien silkkikutomoiden malleilla oli vaikutusta Itä-Rooman silkinkutojien mallistoihin. Hienoimmat silkit saatiin Bagdadista, Persiasta, Egyptistä ja Espanjasta. Etelä-Eurooppaan silkkiperhosen toukkia tuotiin keskiajalla (Sisiliaan 1100-luvulla). 1100-1200-luvulla silkki- ja kultakankaita valmistettiin Italiassa. Italiassa silkin valmistus oli huipussaan 1330-1450 ja 1400-luvulla italialaiset kutojat valmistivat kaunista silkkikangasta Ranskan Lyonissa Ludvig XIn suosimana. 1400-luvulla silkinvalmistus aloitettiin myös Englannissa, mutta siellä italialaista silkkiä vastaava taso saavutettiin vasta 1600-luvulla. Myös Lyonin silkkikankaat saivat mainetta 1600-luvulla.

Tafti

Palttinasidoksinen tiivis, himmeäkiiltoinen silkkikangas, jota on jäykistetty kankaaseen lisätyillä ns. kuormitusaineilla.Silkkikangas, jota käytetään kansallispukujen esiliinoissa.

Tylli

Ohut puuvillakangas, joka pinta on kennomainen. Tyllille kirjaillaan geometrisia kuvioita ja kirjailluista tylleistä valmistetaan tykkipitsejä. Tyllikangas ylestyi 1800-luvun alussa. Se on saanut nimensä Tullen-kaupungin nimestä.

Verka

Palttinaksi kudottu ja vanutettu villakangas, jonka pinta on leikattu ja harjattu. Verkaa käytetään miesten housuihin ja takkeihin sekä naisten hameisiin ja röijyihin.

Villa

Lammas on koiran jälkeen vanhin kotieläin ja sitä on pidetty kotieläimenä yli 10 000 vuotta. Etelä-Turkista villakudonnaisia on löytynyt jo noin ajalta 6500 eaa, 5000-4000 eaa villaa on löydetty Kiinasta ja Egyptistä, 3500 eaa Tanskasta. Suomeen villa saapui rautakaudella.
Villaa saadaan myös muista eläimistä: alpakka, angira, kameli, kasmir, laama, mohair...

Viskoosi

Viskoosi tuli kaupalliseksi 1800-1900 -lukujen vaihteessa.

Voilee eli vualee

Läpikuultavan ohut, yksivärinen tai painokuviollinen kaksiniitinen, lujakierteisestä langasta kudottu puuvillakangas. On myös silkki- ja villavualeeta.

Lähteitä / lukemista
Druding, Susan C & Cook, David L & Minerva Inc More About Resist Dyeing and Tie Dye - A brief history of Resist Dyeing [mythosmade.com | 03VI04]
Vuorela, Toivo Kansanperinteen sanakirja. WSOY Porvoo 1979