Värinimiä - keskiajalla / renessanssin aikaan (latinaa)
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W XYZ
Suluissa vuosisata / aikakausi, jolloin nimi on viimeistään esiintynyt.
A
albus valkoinen
ater
atramentum musta [Alexander Nequam mainitsee kirjassaan De Nominibus Utensilum (n. 1180)]
azuram a Salamone repertam - lapis lazuli (ultramariini) kuningas Salomon kaivoksista
azurium lapis lazuli (ultramariini)
B
berretino (väri joka 'on ja ei ole'), rusehtavan harmaa väri
C
caerulus viittasi välillä keltaiseen välillä siniseen. Caerulus viittaa taivaan sineen - myöhemmin sitä on vakituisesti käytetty merkitsemään vaaleaa sinistä.
caesius
candor valkoinen Mainitaan valkoisena englantilaisen James Le Palmerin kokoamassa latinankielisessä sanakirjassa Omne Bonum (1300-luvun lopulla); mainitaan valkoisena englantilaisen Bartholomeus Anglicuksen kokoamassa latinankielisessä tietosanakirjassa De Proprietatibus Rerum (1200-luvulla).
coccinus punainen. Mainitaan mm. englantilaisen Bartholomeus Anglicuksen kokoamassa latinankielisessä tietosanakirjassa De Proprietatibus Rerum (1200-luvulla), jossa Bartholomeus Anglicus pitää pigmenttiä mineuksen synonyymina, Punaiselta mereltä saatuna punaisena värinä, jota erityisesti kirjurit ja värjääjät käyttävät. Yleensä coccinus ja toinen termi, jota Anglicus tässä yhteydessä käytti, vermiculus, viittaavat kirvoista saatuun karmiiniväriin.
coccus punainen, viittaa kirvoista saatuun karmiiniväriin.
croceus keltainen Mainitaan keltaisena englantilaisen James Le Palmerin kokoamassa latinankielisessä sanakirjassa Omne Bonum (1300-luvun lopulla) ja englantilaisen Bartholomeus Anglicuksen kokoamassa latinankielisessä tietosanakirjassa De Proprietatibus Rerum (1200-luvulla).
D
E
F
feniceus Johan le Beguen mukaan ruusunpunainen
ferrugineo, ferrugineus ruosteenväri
flavor valkoinen Mainitaan valkoisena englantilaisen Bartholomeus Anglicuksen kokoamassa latinankielisessä tietosanakirjassa De Proprietatibus Rerum (1200-luvulla).
flavus keltainen Mainitaan keltaisena englantilaisen James Le Palmerin kokoamassa latinankielisessä sanakirjassa Omne Bonum (1300-luvun lopulla) ja englantilaisen Bartholomeus Anglicuksen kokoamassa latinankielisessä tietosanakirjassa De Proprietatibus Rerum (1200-luvulla).
fulvus rusehtavan keltainen
fuscum pulverum sininen [Alexander Nequamin termi kirjassa De Nominibus Utensilum (n. 1180), varsin epämääräinen; saattaa olla ultramariinia]
fuscum tumma, sininen? [Alexander Nequamin termi kirjassa De Nominibus Utensilum (n. 1180), varsin epämääräinen]
G
giallorino massicot (lyijykeltainen), pigmenttinimi
H
halurgus sininen
I
incaustum musta [Alexander Nequam mainitsee kirjassaan De Nominibus Utensilum (n. 1180)]
J
K
L
lazurium lapis lazuli (ultramariini)
leonato kellanruskea
lividus vihreä [mainitaan vihreänä englantilaisen James Le Palmerin kokoamassa latinankielisessä sanakirjassa Omne Bonum (1300-luvun lopulla)]
livor valkoinen [mainitaan valkoisena englantilaisen Bartholomeus Anglicuksen kokoamassa latinankielisessä tietosanakirjassa De Proprietatibus Rerum (1200-luvulla)]
M
mineus punainen, sinooperinpunainen [Mainitaan punaisena englantilaisen James Le Palmerin kokoamassa latinankielisessä sanakirjassa Omne Bonum (1300-luvun lopulla). Englantilaisen Bartholomeus Anglicuksen kokoamassa latinankielisessä tietosanakirjassa De Proprietatibus Rerum (1200-luvulla) pigmenttiä kutsutaan myös nimillä coccinus tai vermiculus]
minium lyijypunainen, mönjä [Alexander Nequam mainitsee kirjassaan De Nominibus Utensilum (n. 1180): sitä käytetään punaisten (rubeus) kirjainten tai 'foinikialaisten' (puniceus tai feniceus) kirjainten kirjoittamiseen; sanastossa vermiloun - joidenkin muiden ohjeiden mukaan kirjoittamista varten mönjää ja sinooperia pitäisi sekoittaa keskenään, jotta lopputulos olisi hyvä.]
N
nigredinis musta [mainitaan mustana englantilaisen James Le Palmerin kokoamassa latinankielisessä sanakirjassa Omne Bonum (1300-luvun lopulla)]
nubilus (pilvinen) harmaa
O
orovecchio vanha kulta
PQ
p purppura (--> pourpre, purpureus) - keskiaikaisten kirjurien ja kuvittajien väritysohjemerkintä; voi viitata myös sanoihin perse tai persus sininen? [termin käyttö loppui 1500-luvulla ja termin täsmätarkoitus on jäänyt hieman epävarmaksi. Termi on tulkittu sekä vaaleansiniseksi että tummanpunaiseksi. Reichenaussa 700-luvulla se oli synonyymi hyacinthinus-termille, vaalealle, sinivioletille; Dolcen teoksessa 1500-luvun puolessa välissä se on synonyymi ruosteenvärille, ferrugineo. Myöhäiskeskiajan pohjoisessa Euroopassa perse viittasi kalleimpaan sinisävyyn (flaamiksi satblaeu) - saattaa olla, että perse onkin viitannut persialaista alkuperää olevaan kankaaseen, ei niinkään värisävyyn]
pallidus keltainen [mainitaan keltaisena englantilaisen James Le Palmerin kokoamassa latinankielisessä sanakirjassa Omne Bonum (1300-luvun lopulla)]
pallor valkoinen [mainitaan valkoisena englantilaisen Bartholomeus Anglicuksen kokoamassa latinankielisessä tietosanakirjassa De Proprietatibus Rerum (1200-luvulla)]
pandius termi esiintyy keskiajan romaanisissa kielissä monissa varhaisissa värintekoa käsittelevissä kirjoissa. Se on liitetty mm. tulenpunaiseen, jäänsiniseen ja hiekankeltaiseen. Luultavimmin termi onkin viitannut värin voimakkuuteen, ei niinkään sen sävyyn.
perse käytettiin keskiajan romaanisissa kielissä monesta värisävystä, jotka vaihtelivat mustansinisestä vaaleansiniseen ja vaaleaan punaiseen. Todennäköisesti termi viittaa kuitenkin ennenkaikkea persialaiseen tekstiiliin. 1200-luvun puolenvälin englantilaisissa teksteissä huomautetaan, että värimorsingosta (wayda) saadaan väriä perse. Saattaa viitata myös lapis lazuliin, ultramariiniin.
persus viittasi tummanharmaisiin, violetteihin ja sinisiin
phenicus purppura? on erään keskiaikaisen kirjan mukaan valmistettu siricumista eli punaisesta lyijystä.
porphurius purppura; Democrituksen mukaan purppura oli valkoisen, punaisen ja mustan sekoitus, jossa punaista oli eniten ja mustaa vähiten.
pourpre purppura
pullus tumma rusehtavan harmaa
puniceus punainen [Johan le Beguen mukaan punaisen keltainen. Alexander Nequamin kirjassa De Nominibus Utensilum (n. 1180) sanastossa vermeilles, ruge. Mainitaan keltaisena, mutta myöhemmissä luvuissa myös purppurana englantilaisen Bartholomeus Anglicuksen kokoamassa latinankielisessä tietosanakirjassa De Proprietatibus Rerum (1200-luvulla). Jehan le Beguen mielestä puniceus sisältää enemmän citrinus-väriä kuin punaista.]
purpureus purppura
purpura [espanja; sana viittasi jo ennen 1000-lukua kangaslaatuun, ei niinkään väriin; renessanssiin saakka viitattiin esim. vihreään purppuraan jne.]
R
rovani harmaankeltainen
rubeus punainen [mainitaan mm. englantilaisen James Le Palmerin kokoamassa latinankielisessä sanakirjassa Omne Bonum (1300-luvun lopulla)]
rubio punainen substraattipigmentti
rufus punaruskea
S
siricum (= minium) punainen lyijy
T
U
V
v punainen (--> vermeille, vermiculus) - keskiaikaisten kirjurien ja kuvittajien väritysohjemerkintä; usein käytettiin myös punaista ristiä.
venetus sininen?
vermeille punainen, sinooperi
vermiculus punainen Mainitaan mm. englantilaisen Bartholomeus Anglicuksen kokoamassa latinankielisessä tietosanakirjassa De Proprietatibus Rerum (1200-luvulla), jossa Bartholomeus Anglicus pitää pigmenttiä mineuksen synonyymina, Punaiselta mereltä saatuna punaisena värinä, jota erityisesti kirjurit ja värjääjät käyttävät. Yleensä vermiculus ja toinen termi, jota Anglicus tässä yhteydessä käytti, coccinus, viittaavat kirvoista saatuun karmiiniväriin.
vinetus vaalea sininen [mainitaan mm. englantilaisen James Le Palmerin kokoamassa latinankielisessä sanakirjassa Omne Bonum (1300-luvun lopulla)]
viridis vihreä [mainitaan mm. englantilaisen James Le Palmerin kokoamassa latinankielisessä sanakirjassa Omne Bonum (1300-luvun lopulla)]
W
w sinivioletti (--> waeden värimorsinko, josta sinistä väriä saatiin) - keskiaikaisten kirjurien ja kuvittajien väritysohjemerkintä
waeden värimorsinko, värjäyskasvi
wayda värimorsinko, värjäyskasvi.
XYZ
ÅÄÖ