-

Värinimiä - kiina

Kiina on sinotiibetiläinen kieli. Samaan kieliryhmään kuuluvat myös thai-kielet, tiibetin ja burman kieli.

Suluissa vuosisata / aikakausi, jolloin nimi on viimeistään esiintynyt.

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W XYZ

A

B

Baahk valkoinen [kanton, eteläinen Kiina]
bái, bach valkoinen
Báisè valkoinen [mandariinikiina]
Bi suh valkoinen

C

Chaang oranssi [kanton, eteläinen Kiina]
Chah-sik teenvärinen, ruskea [kanton, eteläinen Kiina]
Chek-sik punavärinen [kanton, eteläinen Kiina]
Cheng / ching vaaleanvihreä [kanton, eteläinen Kiina]
Chì, xíc punainen
Ch'en-fen, pigmenttinimi, lyijyvalkoinen (keinotekoinen); sananmukaisesti "Ch'en-choussa valmistettu jauhe"
Ch'ing värisävyt vihreästä ja sinisestä tumman harmaaseen
Ch'ien-tan "lyijysinooperi", mönjä; käytössä viimeistään 1500-luvulla
Chien-hua, pigmenttinimi, lyijyvalkoinen (keinotekoinen); sananmukaisesti "lyijyn kukka"
Ch'ien-fen, pigmenttinimi, lyijyvalkoinen (keinotekoinen); sanamukaisesti "lyijyjauhe"
Ch'ien-huang-hua, pigmenttinimitys, vanha termi, "lyijyn keltainen kukka", todennäköisesti massiko
Chin-kung-huan, pigmenttinimitys, vanha termi, sananmukaisesti "kultainen lordi keltainen", todennäköisesti massiko
Chu-sha pigmenttinimi, vanha termi, luonnonsinooperi

D

Dan sinooperi, pigmenttinimi

E

F

Fênhóng vaaleanpunainen
Fen, pigmenttinimi, lyijyvalkoinen (keinotekoinen); sananmukaisesti "jauhe" - saattaa viitata myös mm. riisijauhoon
Fen hon suh vaaleanpunainen
Fen-hsi, pigmenttinimi, lyijyvalkoinen (keinotekoinen); sananmukaisesti "jauhettu tina"
Fevnhóngsè vaaleanpunainen [mandariinikiina]
Fui harmaa [kanton, eteläinen Kiina]

G

Ga-fe ruskea (lainasana englannin sanasta coffee) [kanton, eteläinen Kiina]

H

Haak musta [kanton, eteläinen Kiina]
hēi, hắc musta [mandariinikiina, pohjoinen Kiina]
Hêisè musta [mandariinikiina]
Hèsè ruskea [mandariinikiina]
Hey suh musta
Hak musta [kanton, eteläinen Kiina]
Hóng punainen [mandariinikiina, pohjoinen Kiina]
Hóngsè punainen [mandariinikiina]
Hon suh punainen
Hsüan-huang "mystinen keltainen", pigmenttinimitys, vanha termi, todennäköisesti massiko
Hu-fen, pigmenttinimi, lyijyvalkoinen (keinotekoinen)
Hua monivärinen
Huáng, hoàng keltainen
Huang-ch'ien, pigmenttinimi, "keltainen lyijy", ainakin Japanissa kiinankielinen termi on viitannut lyijykromaattiin (kromikeltainen)
Huang-lung, pigmenttinimi, "keltainen lohikäärme", todennäköisesti massiko
Huang-tan, pigmenttinimi, "keltainen sinooperi"; vanha ilmaus, uskotaan viittaavan mönjään
Huángsè keltainen [mandariinikiina]
Huhng punainen [kanton, eteläinen Kiina]
Hui, huîsè harmaa [mandariinikiina]
Hwang suh keltainen

I

J

Ji purppura [kanton, eteläinen Kiina]
Jînhuángsè kullanvärinen [mandariinikiina]
Jînsè kullanvärinen [mandariinikiina]
júhuángsè oranssi [mandariinikiina]
júhóngsè oranssi [mandariinikiina]
Jyun-huhng tiilenväri [kanton, eteläinen Kiina]
jyu suh oranssi

K

Kafeisè ruskea
K'ung-ch'ing, pigmenttinimi, atsuriitti; sananmukaisesti "tyhjä kuparivihreä"
Kuan-fen, pigmenttinimi, lyijyvalkoinen (keinotekoinen); sananmukaisesti "virallinen jauhe"
Kuang-fen, pigmenttinimi, lyijyvalkoinen (keinotekoinen); sananmukaisesti "loistava jauhe"
Kuei-fen, pigmenttinimi, lyijyvalkoinen (keinotekoinen); sananmukaisesti "Kueissa valmistettu jauhe"

L

Laahm sininen [kanton, eteläinen Kiina]
L'am sininen [kanton]
Lan, lan suh sininen
Lánsè sininen [mandariinikiina]
Lan coa indigokasvi
Liuh suh vihreä
Lu vihreä
Luhk vihreä [kanton, eteläinen Kiina]
Lüvsè vihreä [mandariinikiina]

M

Mahk-luhk tummanvihreä [kanton, eteläinen Kiina]
Mo, pigmenttinimi, lamppumusta

N

O

PQ

Pai valkoinen [mandariinikiina]; kts. Bai
Pak valkoinen [kanton]
Pi-sui, pigmenttinimi, malakiitti; sananmukaisesti jaspiksenvärinen tai kalsedoninvihreä ydin
Po-fen, pigmenttinimi, lyijyvalkoinen (keinotekoinen); sananmukaisesti "valkoinen jauhe"
Qi n, qi nsè kirkas [mandariinikiina]
Qīng, thanh, vihreä/sininen; kyse ei ole niinkään vihreänsinisestä tai sinivihreästä väristä, vaan nimitys on viitannut useisiin sekä vihreisiin että sinisiin objekteihin; tämä on ollut siis yhteinen nimmitys sekä vihreille että sinisille sävyille.
Qing atsuriitti, pigmenttinimi
Qîngtóng pronssi [mandariinikiina]

R

S

Shao-fen, pigmenttinimi, lyijyvalkoinen (keinotekoinen); sananmukaisesti "Shaossa valmistettu jauhe"
Shih lü malakiitti, mineraali

T

Tan-sha sinooperi, pigmenttinimi; sananmukaisesti "sinooperihiekka" ja viittaa nimenomaan luonnonsinooperiin
Tan-shih, pigmenttinimi, luonnonsinooperi
Tz suh purppura
Tzong suh ruskea
Tz'u-hsiung, pigmenttinimi, orpimentti; sananmukaisesti "naispuolinen keltainen"

U

V

W

Wohng keltainen [kanton, eteläinen Kiina]
Wuh-seui-luhk vedenvihreä [kanton, eteläinen Kiina]

XYZ

Yang lan preussinsininen, pigmenttinimi
Yánsè väri, värjäysaine [mandariinikiina]
Ying-chu, pigmenttinimi, keinotekoinen sinooperi, sananmukaisesti "hopeasinooperi"
Yínsè hopeanvärinen [mandariinikiina]; muinaisessa kiinankielessä merkitsi nimenomaan kasvojen väriä, vasta Tang-dynastian aikaan siirtyi vaikuttamaan väriä yleensä.
Zôngsè ruskea [mandariinikiina]
Z sè purppura [mandariinikiina]

Kanton / eteläinen Kiina

Baahk valkoinen
Chaang oranssi
Chah-sik teenvärinen, ruskea
Chek-sik punavärinen
Cheng / ching vaaleanvihreä
Fui harmaa
Ga-fe ruskea (lainasana englannin sanasta coffee)
Haak musta
Hak musta
Huhng punainen
Ji purppura
Jyun-huhng tiilenväri
Laahm sininen
L'am sininen
Luhk vihreä
Mahk-luhk tummanvihreä
Pak valkoinen
Wohng keltainen
Wuh-seui-luhk vedenvihreä

Mandariinikiina

báisè valkoinen
fevnhóngsè vaaleanpunainen
(hei) musta
Hêisè musta
Hèsè ruskea
Hóng punainen
Hóngsè punainen
Huángsè keltainen
Huîsè harmaa
Jînhuángsè kullanvärinen
Jînsè kullanvärinen
Júhuángsè oranssi
Júhóngsè oranssi
Lánsè sininen
Lüvsè vihreä
Pai valkoinen
Qi n, qi nsè kirkas
Qîngtóng pronssi
Yánsè väri, värjäysaine
Yínsè hopeanvärinen
Zôngsè ruskea
Z sè purppura