-

Värinimiä - suomi

Katso myös: suomensukuiset kielet

Tällä sivulla myös: kantasuomen värisanoja ja värinimiä vanhoissa painetuissa lähteissä

Musta, valkoinen ja sininen ovat värinimiä, joilla on kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä sama perusvärinimitys.

Monet suomenkielen värisanat ovat saaneet nimensä jostakin konkreettisesta (ruusunpunainen, taivaansininen), monet sanat on käännetty tai väännetty muista kielistä (pinkki, karmiini) tai otettu (esim. muotilehtiin) käyttöön sellaisenaan (mm. cherry). Monet näistä sanoista on koottu erilaisista kataloogeista ja usein ne ovat suoria käännöksiä englanninkielisistä ilmaisuista - eikä niitä välttämättä esiinny usein puhekielessä. Monet pigmenttinimet ovat puolestaan tulleet suomenkieleen ruotsin tai saksan kautta - ruotsilla oli suuri vaikutus toisena kotimaisena; Saksaa puolestaan luettiin suomalaisissa kouluissa 1900-luvun puoleenväliin (ja jälkeenkin) kuin nykyään englantia. Saksa oli myös erittäin merkittävä pigmenttien valmistajamaa ja monet pigmenttinimet käännettiin suoraan saksankielestä suomeksi.

Sivulla on lueteltu myös värisävyjä, joihin silmä osuu usein mm. naistenlehtiä selaillessa. Näitä ei ole kaikkia selitetty sen kummemmin (esim. aprikoosi = aprikoosinvärinen), mutta ne ovat esimerkkinä suomalaisten käyttämästä värisanastosta.

Sivulta on jätetty pois itsensä selittäviä pigmenttinimiä kuten nokimusta, lyijyvalkoinen, kadmiumpunainen tai kromikeltainen, sekä verrattain yleisesti tunnettuja tai Coloriasta helposti löytyviä pigmenttinimiä kuten sinooperi tai schweinfurtinvihreä. Sen sijaan listalla esiintyy joitakin vanhempia sekä vähemmän tunnettuja (vaikka tuttujenkin) pigmenttien nimityksiä, kuten piuri ja kremservalkoinen.

Suluissa vuosisata / aikakausi, jolloin nimi on viimeistään esiintynyt, jos tiedossa. Näkyminen jossain katalogissa viittaa varhaisimpaan merkintään, mistä olen itse väritermin löytänyt - ei siis tarkoita sitä, että se olisi ehdottoman ensimmäinen merkintä.

 

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W XYZ

Lisää värisanoja löytyy Coloriastosta labeleilla sanastot ja sanakirjat sekä värisanat

A

Aallonsininen, sävynimi
Aamuruskonvärinen, aamuruskonpunainen, sävynimi
Absintinvihreä, absintti, sävynimi; absinttijuoman värinen kirkas vihreä; absintinkeltainen
Aidaksenharmaa, sävynimi
Aitomusta pysyvä musta; aito-alkuliite on viitannut värien pysyvyyteen, luultavasti tullut saksankielisestä samaa tarkoittavasta sanasta echt
Aitopunanen, pysyvä punainen, mainitaan mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938; aito-alkuliite on viitannut värien pysyvyyteen, luultavasti tullut saksankielisestä samaa tarkoittavasta sanasta echt
Aitovihreä, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938; aito-alkuliite on viitannut värien pysyvyyteen, luultavasti tullut saksankielisestä samaa tarkoittavasta sanasta echt
Ajanharmaa, sävynimi
Akaatinruskea, sävynimi; akaatinvärinen
Akvamariini, akvamariinisininen, akvamariinivihreä, sävynimiä; akvamariinikiven värinen, turkoosinvärinen; akvamariinin latinankielinen nimi on aqua marina, eli merivesi, joka kiven värityksestä tulee mieleen
Alabasterinvalkea, alabasterinvalkoinen, sävynimi
Alumiininharmaa, alumiininvärinen, sävynimi; alumiinimetallin värinen, vaaleanharmaa
Amandevihreä himmeä vihreä (amande=manteli)
Amarantinpunainen, sävynimi, violetihtava punainen, mm. kirjassa K. A. Rabe: Kotiwärjäri (O. W. Edlund, Helsinki 1876) muodossa Amarantta-punainen
Amarantti violettiin vivahtava punainen
Ametisti(n värinen) vaalean violetti, joskus käytetään hyvinkin vaaleanpunaisista asioista
Aneli aniliinivärit? [mainitaan: Salo, Aino: Lemin naisten käsityöt. Helsinki 1930]
Aniliini on alunperin viitannut varhaisiin keinotekoisiin orgaanisiin väriaineisiin, tervaväreihin, jotka tehtiin kivihiilitervan jäännöksistä (aniliinista). Nämä keinotekoiset värit olivat todella intensiivisiä ja suorastaan päällekäyviä verrattuna luonnonväreihin, joten usein aniliini-alku viittaa nimenomaan kirkkaaseen ja voimakkaaseen, tai jopa räikeään väriin. Nimitys on sittemmin jäänyt elämään itsenäisenäkin: puhekielessä aniliini usein imelään sinertävään vaaleanpunaiseen, hyvin intensiiviseen väriin, aniliinipunaiseen.
Aniliinipunainen, aniliininpunainen alunperin värjäysaineen nimi, viittasi tervaväreillä värjättyihin punaisiin; nykyään lähinnä sävynimi: kirkas sinertävä vaaleanpunainen, synonyymi fuksianpunainen; kts. aniliini
Aniliinivihreä alunperin värjäysaineen nimi, viittasi tervaväreillä värjättyihin kirkkaisiin vihreisiin; sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Antiikki- antiikki-alku värin edessä viittaa yleensä hieman himmentyneeseen, epätasaiseen - vanhaan - väriin
Antrasiitti, antrasiittiharmaa, antrasiitinvärinen sävykäs, usein sinertävä tai vihertävä harmaa; antrasiitti on kivihiililaji, joka on lähes täysin puhdasta hiiltä, jolla on luonnossa kiiltävä pinta. Kreikan sana άνθρακας ánthrakas tarkoittaa hiiltä.
Appelsiininkeltainen, sävynimi; sävy 4 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1950 -luvulla), muodossa appelsiinin keltainen sävy 29 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1940-1950 -luvuilla)
Aprikoosi, aprikoosinkeltainen, sävynimi; oranssihtavan keltainen
Aprikosiväri, sävynimi; mm. artikkelissa "Syksyn silhuetti" (Uusi Aura 262, 26.9.1926)
Arkiharmaa, arkisenharmaa, sävynimi
Atakamiitti vihreä kuparimineraali, kuparikloridihydroksi, pigmenttinimi
Atlantinsininen, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Auringonkeltainen, auringonvärinen, sävynimi; kirkas keskikeltainen
Aurora, auroranvärinen, sävynimi; aamuruskonpunainen, oranssihtava, kullanvärinen
Azurinsininen loistava kirkkaansininen, "Välimeren sininen"

B

Banaaninkeltainen, sävynimi; banaaninkuorten värinen; mm. Tavaratalo Stockmannin silkkitrikoo-mainoksessa Helsingin Sanomissa 5.3.1926; banaani mm. artikkelissa Naisten osasto (Karjala 65, 7.3.1927)
Beesi, beessi = beige; suomalainen äännösmuoto siitä, miten sana beige ääntyy
Beige (tulee ranskasta; värjäämättömästä villasta valmistettu kangas) vaaleanruskea (harmaanruskeasta kellertävän ruskeaan); vaalea harmahtavan keltainen. Suomenkieleen sana on tullut 1900-luvun alkupuolella, mainitaan mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938. Tavarasanakirjan (Kirja-osakeyhtiö Tieto, Helsinki 1922) mukaan beige on alkujaan ollut värjäämättömien villavalmisteiden ranskalainen nimitys.
Beigevärinen, sävynimi; mm. Cameleonte kotiväri, A. B. Idelchri O. Y., esite, 1900-luvun alku
Bismarckruskea, värjäysaineen nimi; myös sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Bismarckruuni, värjäysaineen nimi; myös sävynimi; mm. painotuotteessa Ohjaus kotitarpeita warten walmistettujen myrkyttömän wärien Jälleenmyyjille (C. M. Otto & C., 1881)
Bordeaux, Bordeauxinpunainen, tumma viininpunainen, sävynimi; mm. artikkelissa "Syksyn silhuetti" (Uusi Aura 262, 26.9.1926); muodossa bordeanväri mm. muotijutussa Naisten osasto (Karjala 65, 7.3.1927)
Bresilja saattaa viitata sekä bresiljapuiden (Caesalpinia) punaiseen väriin, että kampetsepuun (Haematoxylon) siniseen väriin; sininen brisilja - sinipuu [mainittu mm. Weiss, Th.: Moniaita osoituksia, kuinka willaa, pumpulia, silkkiä ja liinaa wärjätään eli painetaan. Karlssonin Kirjapaino, Oulu 1854]
Briljanttikeltainen, sävynimi: kirkas keltainen; pigmenttinimi (vanhentunut), eräs kromikeltaisista; mm. artikkelissa Erilaisia tietoja maalausväreistä. III (Maalarilehti 6, 20.12.1920) muodossa briljantikeltainen
Briljanttivihreä, vanha aniliiniväriaineen nimi; briljanttivihreä käytetty myös sävynimenä erittäin kirkkaasta vihreästä väristä
Burgundi viininpunainen, tumma sinertävä punainen (juontuu ranskalaisen kaupungin Burgundyn nimestä - kaupungissa tehtiin (valko- ja puna-)viiniä; sanalla viitattiin myös muualla valmistettuihin punaisiin sekoiteviineihin; värinimenä viitannee viinin väriin)

C

Cameonsininen vaalea harmaansininen, sinertävä vaalea harmaa
Caprinsininen vaalea, hieman turkoosiin vivahtava sininen, sävynimi; myös vanhan aniliinivärjäysaineen nimi
Cherry kirkas keskipunainen (lainasana englannista - "kirsikanvärinen")
Creme, sävynimi; kermanvärinen, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938; muodossa Crèmevärinen mm. Cameleonte kotiväri, A. B. Idelchri O. Y., esite, 1900-luvun alku
Currynkeltainen, sävynimi; hieman oranssihtava tai rusehtava, voimakas syvänkeltainen

D

Denim, denimsininen, sävynimi; farkunsininen, indigosininen

E

Ecru, ekru, sävynimi; vaalea ruskea; suomen kieleen rantautunut lainasana
Ekosininen, sävynimi; haalistunut sininen, etenkin vaatteista puhuttaessa
Elefantin harmaa, sävynimi; mm. artikkelissa Venny Soldan-Brofeldt: Ostwaldin värioppi (Käsiteollisuus 1, 1924)
Englanninsini berliininsinisen toinen nimitys
Excelsiorpunainen, pigmenttinimi, mm. artikkelissa Käytännöllisiä neuvoja värien sekoittamisessa (Kirjapainotaito 3, 1914)

F

Farkkuväri yleensä tällä tarkoitetaan sinistä indigoa, jolla farkut on perinteisesti värjätty; myös sävynimenä farkunsininen tai denimsininen
Fenomenipunainen, pigmenttinimi, mm. artikkelissa Käytännöllisiä neuvoja värien sekoittamisessa (Kirjapainotaito 3, 1914)
Fernambuko viittaa bresiljapuiden (Caesalpinia) puulastuihin, joita on käytetty punaiseksi värjäämiseen; saattaa viitata myös kampetsepuusta (Haematoxylon) saataviin lastuihin. Vanha ilmaisu. [mainittu mm. Weiss, Th.: Moniaita osoituksia, kuinka willaa, pumpulia, silkkiä ja liinaa wärjätään eli painetaan, jossa tarkoittaa punaista]
Fiheriäinen on mm. Köyliössä tavattu versio viheriäisestä; vihreä
Flamingonpunainen, sävynimi; vaaleanpunainen
Fuksia, fuksianpunainen, sävynimi; kirkas sinertävä vaaleanpunainen, magenta; saanut nimensä verenpisaroiden suvun (Fuchsia) mukaan; myös varhainen aniliiniväriaine fuksiini

G

Gallushappo on värjäyksessä käytetty parkitusaine
Garibaldi-punainen, sävynimi; mm. artikkelissa "Syksyn muotiväreistä" (Uusi Aura 215, 19.9.1915)
Geranium, vaaleanvioletti?, sävynimi; mm. Ripolin-maalien mainosvihko 1914
Grafiitinharmaa, grafiitti, grafiitinvärinen
Granaatin punainen, sävynimi; mm. tumma granaatin punainen artikkelissa Muotikatsaus (Revue des modes 7, 1924)
Granatin-wärinen, sävynimi artikkelissa "Keisarinnan puwut" (Uusi Suometar 121, 29.5.1883)
Graniitinharmaa
Gredliini sinivioletti (ruotsin gredelin; alunperin ranskan gris de lin, pellavanharmaa) Ruotsissa gredelin -sana on ollut tuttu 1600-luvulta lähtien. Sitä ei mainittu suomalaisissa sanakirjoissa vielä 1800-luvulla, vaikka ruotsinkielen gredelin kirjoista löytyykin. Etenkin Länsi-Suomen alueilla puhekielessä ollut kretliini, retliini, rekliini, retuliini, kretuliini jne.; muodossa Retliini mm. kirjassa K. A. Rabe: Kotiwärjäri. O. W. Edlund, Helsinki 1876
Grenaati, sävynimi, tummanpunainen; mm. artikkelissa "Naisten osasto" (Karjala 65, 7.3.1927)

H

Haahko, haahkea harmaa (Lönnrotin mukaan); jälkimmäinen viitannut myös mielen keveyteen
Haalea, haalean-, alkuliite värinimessä; kuvaa värin haaleutta, ei voimakas väri; esim. haaleanharmaa, haaleansininen, haaleanpunainen, haaleankeltainen jne.
Haalean sininen; mm. silmien värien kuvauksessa Juhani Aho: Lastuja, 1899
Hahtuvanharmaa, sävynimi
Haljakka, sävynimi haalea; harmahtava, harmaansininen (sarka t. verkapurjeen väristä); "Kansanrunoudessa tunnetaan haljakka merkityksessä sininen [...] tämäntapainen käyttö [sininen] voidaan katsoa satunnaiseksi; yleisesti haljakalla väri-ilmauksena ymmärretään vaaleaa haalistunutta. Sama merkitys on myös halealla." tekstissä Suomen kielen värinimet (Laudaturtyö.) Ruth Oivo, 1952
Hallakka, sävynimi, haalea/haalistunut, vaalea/vaalentunut, ei "täysi" väri; hallakoituminen = haalistuminen, vaalentuminen
Hallakko, hevosista, joilla on kellertävänruskea karva, tummat jouhet ja siima selässään.
Hallava, sävynimi, epämääräisen vaalea, haalea, harmahtava (vaalea sävyllinen harmaa); harmaa eläimistä puhuttaessa; paikoittain merkinnyt yleisenä sävynimenä myös vihreänsinistä tai siniharmaata; käytetty hevosista mm. artikkelissa Hevosten väri (Maatalouden hevoshoitolehti 4, 1915), jossa väri kuvattu "likasen-harmaan-kellertävä"; myös hallavankarvainen; kts. hallakko
Hallanpunainen, sävynimi, vaalea punainen, haalea punainen
Hallappa, sävynimi, haalea, haalistunut, vrt. hallava
Hallehtava, hevosista puhuttaessa, kts. hallava
Halli, sävynimi harmahtava, harmaanruskea (eläimistä)
Halliharmaa, sävynimi
Harmaa alunperin balttilaina [myöhäiskantasuomessa harmaya; harmaka tarkoittanut eläimen harmaata karvapeitettä; muodossa harma vuonna 1642 Raamatussa sekä Henrik Florinuksen latinalais-ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa Nomenclatura Rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica v. 1678 (ruotsiksi grå, latinaksi canus)]
Harmaja, sävynimi, harmaa, harmahtava
Harmakka, sävynimi, harmaa, harmahtava
Harmava, sävynimi, harmaa, harmahtava
Harmaan- alkuliitteenä värisävyissä, esim. harmaansininen, harmaanpunainen, harmaanruskea, harmaankeltainen jne.
Harmaanhohtava
Harmaankirjava
Harmaanmusta, sävynimi; mm. Cameleonte kotiväri, A. B. Idelchri O. Y., esite, 1900-luvun alku
Harmaanvihreä, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Havannaruskea, sävynimi keskiruskea, sävynimi; mm. Ripolin-maalien mainosvihko 1914; Hawanna-ruskea, sävynimi; mm. kirjassa K. A. Rabe: Kotiwärjäri. O. W. Edlund, Helsinki 1876; Havannanruskea, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938; Havanna- eli sikariruskea, mm. artikkelissa Käytännöllisiä neuvoja värien sekoittamisessa (Kirjapainotaito 3, 1914)
Havunvihreä harmaanvihreä, sinivihreä; sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Helakan- alkuliitteenä värisävyissä korostamassa niiden kirkkautta ja puhtautta.
Helakanpunainen, sävynimi kirkas punainen, sävynimi; mm. Ripolin-maalien mainosvihko 1914
Helakanvihreä, sävynimi; mainitaan mm. käsityöohjeessa lehdessä Kodin kuvasto, joulunumero 17.12.1910
Heleä, heleän-, alkuliitteenä värisävyissä korostamassa niiden kirkkautta ja puhtautta
Heleänharmaa
Heleänhohtava
Heleänkirjava
Heleänsini(nen) kirkas sininen. Vanhoissa 1900-luvun puolivälin maalia käsittelevissä teksteissä sillä tarkoitetaan yleensä ftalosinistä; kyseessä lienee suomalaisväännös BASFin Heliogen Blau-tuotemerkistä.
Heleänvalkea
Heliosininen ftalosyaanisininen, pigmenttinimi; käännös BASFin Heliogen Blau-tuotemerkistä
Heliotropi, sävynimi; mainitaan mm. artikkelissa "Kangasuutuudet syksyllä ja talvella 1912-13" (käännös saksankielisestä artikkelista; Vaatturi 7, 1912)
Heliän-punanen, heleänpunainen, sävynimi; mainittu mm. teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856
Helmenharmaa vaaleanharmaa; mm. pakinassa Naisten luonne ja wärit (Laatokka 77, 17.7.1919)

Helmenvalkea, helmenvalkoinen, sävynimi; helmiäisen värinen
Helmiharmaa, sävynimi; hyvin vaalea harmaa; mm. Ripolin-maalien mainosvihko 1914; Helmi-harmaa mm. kirjassa K. A. Rabe: Kotiwärjäri. O. W. Edlund, Helsinki 1876
Helmisininen vaalea harmahtava sininen, sävynimi; mm. kirjassa K. A. Rabe: Kotiwärjäri. O. W. Edlund, Helsinki 1876; Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Hempeä- värin pehmeyttä määrittelevä alkuliite, esim. hempeä roosa
Hennanvärinen oranssinruskea, sävynimi; mm. artikkelissa Talven kuosit (Suomen Kuvalehti 7, 15.2.1919)
Hento, hennon-, alkuliite värinimessä; kuvaa värin vaaleutta tai haaleutta; häivähdys väristä; esim. hennonkeltainen
Hentovihreä, sävynimi; mm. artikkelissa Värejä, Kukkia ja Hihattomia liivejä (Aitta 6, 1927); sävy 6 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1950 -luvulla)
Hentovioletti, sävynimi; sävy A1 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1940-1950 -luvuilla)
Herneenvihreä, sävynimi; mm. Ripolin-maalien mainosvihko 1914
Hiekka, hiekanvärinen, hiekanruskea vaaleanruskea; mm. hiekanväri artikkelissa Kevätasumme (Uusi Suomi 60, 11.3.1928); hiekanvärinen artikkelissa Muotikirje suuresta maailmasta (Sisä-Suomi 116A, 25.5.1929)
Hiekankellertävä, hiekankeltainen, sävynimi
Hiekanharmaa, sävynimi
Hiekanruskea, sävynimi; sävy 56 Syreenin Tehtaat Oy:n tekstiiliväreissä (n. 1950-l)
Hienonhallava, sävynimi, kaunis harmaa
Hietakivi, vaalea harmaan rusehtava, sävynimi; mm. Ripolin-maalien mainosvihko 1914
Hietaroosa, sävynimi; mm. Applen iPhone kuorien värisävynä 2020; luultavasti käännös englanninkielisestä väritermistä pink sand
Hiilenmusta
Hiirakko, hiiraakko, vanha värinimi hevosista puhuttaessa; mm. artikkelissa Hevosten väri (Maatalouden hevoshoitolehti 4, 1915), jossa väri kuvattu hiirenmustaksi
Hiirenharmaa, sävynimi; Sävyn 102. kauppanimi SOK puuvillaväreissä (1945-1950)
Hiirenkarva, "hiirenvärinen", hiirenharmaa, sävynimi; mm. hevosten väristä artikkelissa Hevosten väri (Maatalouden hevoshoitolehti 4, 1915)
Himmeän- alkuliiteenä värisävyissä, esim. himmeänsininen, himmeänharmaa, himmeänpunainen; ei niin kirkas värisävy
Himmeänruusunvärinen, sävynimi; mm. artikkelissa Värejä, Kukkia ja Hihattomia liivejä (Aitta 6, 1927)
Himmeänvalkea
Hohtavanvalkea
Hopeanharmaa, sävynimi; mm. Ripolin-maalien mainosvihko 1914; Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Hopeanhiirakko, hevonen, jolla on hallakon väritys (kellanruskea karva ja tummat jouhet), mutta jonka "hopeageeni" on vaalentanut harjan valkoiseksi
Hopeanhohtava
Hopeanvalkea
Hopean-walkonen, mainittu mm. teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856
Hoseli-harmaa sinertävä; esiintyy kirjassa Kuusisataa Talouden hoitannossa käytettäwä... vuodelta 1877
Huikeanvalkea
Hunajankeltainen, sävynimi; mm. artikkelissa Värejä, Kukkia ja Hihattomia liivejä (Aitta 6, 1927); myös hunajanvaalea
Hyasintti-sininen, violetihtava sininen, sävynimi; mm. kirjassa K. A. Rabe: Kotiwärjäri. O. W. Edlund, Helsinki 1876
Hähmikkö, hevosesta, epämääräisen harmaa, kts. hallava
Häikäisevänvalkea
Hämyharmaa
Hämykirjava
Hämäränharmaa, hämäränharmahtava

I

Ibis, kellervän ruusunpunainen, sävynimi; mm. artikkelissa Värejä, Kukkia ja Hihattomia liivejä (Aitta 6, 1927)
Ideaalisininen, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938

Ihon-karwanen, sävynimi; mainittu mm. teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856; ihonvärinen (mainittu mm. Joulutunnelma-lehdessä 1929); tarkoittaa suomen kielessä vaaleaihoisen ihmisen ihonväriä
Ikiharmaa
Ikävänharmaa
Indigosininen, väriaine; indigokasvista saatava sininen (farkkuväri); myös sävynimi, Newtonin prismassa sinisen ja violetin välissä; esiintyy suomenkielisenä mm. teosofisessa tekstissä Kuudennen juurirodun alkuvaiheet (Tietäjä 3, 1910)
Indiku vanha ilmaisu indigosiniselle
Intiankeltainen, sävynimi, lämmin oranssihtava keltainen; myös pigmenttinimi; mm. artikkelissa Erilaisia tietoja maalausväreistä. III (Maalarilehti 6, 20.12.1920) muodossa Indian keltainen
Intianpunainen pigmenttinimi, punainen rautaoksidi; sävynimi; mm. artikkelissa Muotikatsaus (Revue des modes 7, 1924)
Intiansininen, sävynimi, makea, vihertävänsininen; saattaa viitata myös indigosiniseen
Itämerensininen, sävynimi; mm. Applen iPhone kuorien värisävynä 2020

J

Jadevihreä, sävynimi, jaden värinen; mm. Cameleonte kotiväri, A. B. Idelchri O. Y., esite, 1900-luvun alku
Jalomusta
Jauhonvalkea, sävynimi; mainittu mm. Joulutunnelma-lehdessä 1929 (todennäköisesti viittauksena puuteroituihin kasvoihin)
Joulunpunainen, sävynimi; uudehko, viittaa lämpimään, kirkkaaseen punaiseen
Juussi vaaleansininen; vanha suomalainen väännös ruotsin sanasta ljus (vaalea); tavattu Savossa ja Karjalassa
Jäkäläharmaa
Jäniksenharmaa
Jääharmaa, jäänharmaa
Jäänsininen, jäänsini vaalea, kylmä sininen; esiintyy Oswaldin vesivärilaatikkoa esittelevässä jutussa lehdessä Otavainen 9, 1924 sekä jutussa Ostwaldin värioppi (Uusi Suomi 84, 12.4.1925), käännös Ostwaldin saksankielisestä alkuperäisnimestä eisblau

K

Kaalimusta (vanha nimitys)
Kaarnanruskea, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938; sävy A2 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1940-1950 -luvuilla) ja 17 (n. 1950 -luvulla)
Kaarnemusta
Kahvinruskea merkitsee kahvinväristä, tummanruskeaa sävyä, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938; muodossa kahwi-ruskea mm. kirjassa K. A. Rabe: Kotiwärjäri. O. W. Edlund, Helsinki 1876; muodossa kahvin ruskea mm. artikkelissa Venny Soldan-Brofeldt: Ostwaldin värioppi (Käsiteollisuus 1, 1924); sävy 51, myöhemmin 304 Syreenin Tehtaat Oy:n tekstiiliväreissä (n. 1950-l)
Kahviruun on vanha nimitys ruskealle väriaineelle, jota Mauno Kosken mukaan saatiin "keittämällä vedessä kattikuuta ja ruunsyyrree".
Kahwiruuni, sävynimi; mm. painotuotteessa Ohjaus kotitarpeita warten walmistettujen myrkyttömän wärien Jälleenmyyjille (C. M. Otto & C., 1881)
Kaikenkirjava
Kaislanvihreä, sävynimi; mainitaan mm. artikkelissa "Kangasuutuudet syksyllä ja talvella 1912-13" (käännös saksankielisestä artikkelista; Vaatturi 7, 1912)
Kakaoruskea, sävynimi; mainitaan mm. artikkelissa "Kangasuutuudet syksyllä ja talvella 1912-13" (käännös saksankielisestä artikkelista; Vaatturi 7, 1912)
Kalevansininen, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Kalkko, sävynimi; vaaleansininen (vaaleankellertävä, vaaleanpunainen; Laihialla), vanhentunut ilmeisesti hyvin paikallinen termi, "Sana on todennäköisesti muodostettu kalpea-adjektiivin pohjalla," tekstissä Suomen kielen värinimet (Laudaturtyö.) Ruth Oivo, 1952
Kall-eppeli väriomena, gallushappo; vanha nimitys [mainittu mm. Weiss, Th.: Moniaita osoituksia, kuinka willaa, pumpulia, silkkiä ja liinaa wärjätään eli painetaan. Karlssonin Kirjapaino, Oulu 1854]
Kalliokelta keltaokra, pigmenttinimi, vanha nimitys
Kallomena väriomena, gallushappo; vanha nimitys [mainittu mm. Weiss, Th.: Moniaita osoituksia, kuinka willaa, pumpulia, silkkiä ja liinaa wärjätään eli painetaan. Karlssonin Kirjapaino, Oulu 1854]
Kalpeanharmaa, sävynimi, vaaleanharmaa
Kalpeansininen, sävynimi; esim. artikkelissa Eräs luku Gabriele d'Annunzion kirjasta "Kuoleman voitto" (Nykyaika 13-14, 30.7.1898)
Kalypsonpunainen, sävynimi
Kameli vaalean keskiruskea, sävynimi
Kanariankeltainen (= kanarianlinnunkeltainen) hyvin kirkas keltainen; mainitaan mm. kukan värinä pikkujutussa "Kasvisuutuuksia" (Puutarha 7, 1910)
Kaneli(n ruskea); kaneliruskea, sävynimi; mm. kirjassa K. A. Rabe: Kotiwärjäri. O. W. Edlund, Helsinki 1876
Kanelinväri, sävynimi; mainitaan mm. artikkelissa "Kangasuutuudet syksyllä ja talvella 1912-13" (käännös saksankielisestä artikkelista; Vaatturi 7, 1912)
Kanerva vaaleanpunertavan sävynimi
Kanervanruskea, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Kangasparkki on ollut sianpuolukan nimi; vanha ilmaus [mainittu mm. Kansatieteellisiä muistiinpanoja Ilomantsin itäkylistä. Forssan Kirjapaino Oy, 1939.]
Karamelli, karamellinvärinen, sävynimi; vaaleanruskea
Kardinaalipunainen, sävynimi, katolisen kirkon kardinaalien asusteiden värinen, kirkas, syvä punainen; muodossa kardinaalipunanen mm. Cameleonte kotiväri, A. B. Idelchri O. Y., esite, 1900-luvun alku
Karitsanvalkea, sävynimi
Karmiini sinertävä punainen. Viljasen Värien sommittelu -kirjassa vuodelta 1911 puhutaan punasinisestä ja sinipunaisesta: Niiden yhteisenä vieraskielisenä nimenä on violetti. Jotkut pitävät nimen vaan punasiniselle kuuluvana ja antavat sinipunaiselle nimeksi karmini eli purppura.
Karmosiini, sävynimi, sinertävä punainen; myös pigmenttinimi, mainittu mm. Tietosanakirjassa (1909–1922) kokenillihyönteisistä saatavana värinä
Karpalo, karpalonpunainen, sävynimi; mm. artikkelissa Koristetaidetta näytteillä (Käsiteollisuus 3, 1924)
Karpalanpunainen, sävynimi, karpalonpunainen?
Karvasmanteli-öljyvihreä viktoriavihreä, intensiivinen orgaaninen väriaine, kauniin sinivihreä [PIENI TIETOSANAKIRJA (1925-1928)]
Karwainen, karvainen värillinen. Suomenkielessä puna merkitsi alunperin karvaa, punainen karvanväristä. Karva ja puna sekä karvainen ja punainen olivat pitkään synonyymejä - lopulta karvainen laajentui merkitsemään myös muita värejä, esim. keltaisenkarvainen. Muodossa carwa ("carwasa eli färisä") kirjassa Sen pyhän ewankeliumillisen walkeuden taiwallisessa opissa ja pyhäsä elämäsä, jälkimmäinen osa. (Präntätty Lars Salviuxella, 1749)
Kas-kas, myyntinimi, Kas-Kas-kotivärien omat myyntinimet: Kas-kas harmaa, sävy 22 (n. 1950 -luvulla); Kas-kas keltainen, sävy 3 (n. 1950 -luvulla); Kas-kas punainen, sävy 7 (n. 1940-1950-l.) ja 27 (n. 1950 -luvulla); Kas-kas ruskea, sävy 4 (n. 1940-1950-l.) ja 16 (n. 1950 -luvulla); Kas-kas sininen, sävy 30 (n. 1940-1950-l.) ja 38 (n. 1950 -luvulla); Kas-kas vihreä sävy 10 (n. 1950 -luvulla)
Kassiuspurppura, pigmenttinimi
Kastanjanruskea, sävynimi
Kastelruuni on vanha ruskean väriaineen nimitys
Katkeronsininen, sävynimi kukan mukaan - tummansinisimpiä olemassaolevia kukkia (Gentiana)
Kauniinsininen, sävynimi
Keisarinpunainen, pigmenttinimi, mm. artikkelissa Käytännöllisiä neuvoja värien sekoittamisessa (Kirjapainotaito 3, 1914)
Keisarinvihreä, keisarinviheriä pigmenttinimi, kupariasetoarsenaatti eli schweinfurtinvihreä, hyvin myrkyllinen vihreä pigmentti
Kellainen = keltainen; "lounaismurteiden suosima muoto" tekstissä Suomen kielen värinimet (Laudaturtyö.) Ruth Oivo, 1952; käännetty muotoon "luteus; gåhl", Suomalaisen Sana-Lugun Coetus, Daniel Juslenius, Tukholma 1745
Kellan- alkuliitteenä värisanoissa, kellertävä sävy; esim. kellanharmaa, kellanpunainen, kellanvihreä, kellanvalkea, kellanharmahtava
Kellan ruskea, sävynimi; sävy 13 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1940-1950 -luvuilla); muodossa Kellanruskea, sävy 15 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1950 -luvulla)
Kellankirjava, keltavoittoisesti kirjava
Kellava [v.1745 Juslenius: "kellertävä"]
Kellertävän- alkuliitteenä värisanoissa, kellertävä sävy; esim. kellertävänharmaa, kellertävänruskea
Keltainen (kelta on balttilainen lainasana) [esiintyy Henrik Florinuksen latinalais-ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa Nomenclatura Rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica v. 1678 muodossa "keldainen" (ruotsiksi gool, latinaksi flavus, fulvus, luteus)]; keltanen kirjoitusmuoto mm. vielä Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Keltaisen-, keltasen- alkuliitteenä värisanoissa, kellertävä sävy; esim. keltaisenhallava
Keltaisenvihreä, sävynimi; mm. artikkelissa Valosähköhenno, radion "lepattava silmä", on nyt väriherkkä (Uusi Suomi 285, 21.10.1929)
Keltasenruskea, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Kenraalisininen, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Kenttäharmaa, sävynimi; mm. Yeddo-maalin mainos lehdessä Sana ja miekka 4, 28.2.1927
Kermankeltainen, sävynimi, hyvin vaalea keltainen, lähes valkoinen
Kermanruskea, sävynimi, hyvin vaalea ruskea
Kermanvärinen, kermanvalkoinen, kermanvalkea, sävynimi, kellertävä valkoinen
Keski- alkuliite värisanan edessä, ns. vertailusävy; keskisävy; perussävy, jota ei mielletä tummaksi eikä vaaleaksi
Keskiharmaa, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Keskiruskea, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938; sävy 25, myöhemmin 302 Syreenin Tehtaat Oy:n tekstiiliväreissä (n. 1940-1950 -luvuilla)
Keskisininen, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938; sävy 21 Syreenin Tehtaat Oy:n tekstiiliväreissä (n. 1940-1950 -luvuilla)
Keskiverkaharmaa, villanharmaa, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Keskivihreä, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938; sävy 54, myöhemmin 111 Syreenin Tehtaat Oy:n tekstiiliväreissä (n. 1950-l)
Kevätvihreä, sävynimi; sävy 10 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1940-1950 -luvuilla) ja 7 (n. 1950 -luvulla)
Khaki, sävynimi, rusehtavan harmaa, harmaan rusehtava; on urdun kieltä ja merkitsee pölyä; mainitaan mm. artikkelissa "Kangasuutuudet syksyllä ja talvella 1912-13" (käännös saksankielisestä artikkelista; Vaatturi 7, 1912); Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Khakiruskea, sävynimi; sävy 14 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1950 -luvulla)
Khakivihreä, sävynimi; sävy 13 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1950 -luvulla)
Kiiltomusta, sävynimi; mm. hevosista
Kiiltävän- alkuliitteenä värisanoissa, esim. kiiltävänharmaa, kiiltävänpunainen, kiiltävänmusta
Kiinankeltainen, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Kiinanmusta musteen nimi; sävynimenä kuvaa hyvin mustaa mustaa
Kiinansininen, sävynimi; mm. painotuotteessa Ohjaus kotitarpeita warten walmistettujen myrkyttömän wärien Jälleenmyyjille muodossa Kiinan sininen (C. M. Otto & C., 1881)
Kiljuvan- alkuliitteenä kuvaa värin räikeyttä; esim. kiljuvanpunainen
Kiljuvankirjava
Kimo, hevosväri; kimot hevoset syntyvät värillisinä, mutta niiden karva vaalenee vanhetessa jopa täysin valkoiseksi
Kimrööki hiilimusta, pigmenttinimi; vanha muoto kimryökki esiintyy mm. kirjassa Kuusisataa Talouden hoitannossa käytettäwä... vuodelta 1877
Kipsinvalkea, kipsinvalkoinen, kipsivalkoinen
Kirkas, kirkkaan- alkuliite värisanoissa, kuvaa värin puhtautta ja kirkkautta; esim. kirkkaanvalkea, kirkkaanruskea
Kirkas oliivi, sävynimi; mainitaan mm. käsityöohjeessa lehdessä Kodin kuvasto, joulunumero 17.12.1910
Kirkkaanpunainen, sävynimi; mm. tekstissä Kuudennen juurirodun alkuvaiheet (Tietäjä 3, 1910); muodossa kirkkaanpunanen Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Kirkkaansininen, sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Kirppuruskea, sävynimi; mm. artikkelissa " Nahkurin teollisuutta. Sahviaaninahan valmistaminen." (Suomen Teollisuuslehti 5, 1.3.1887)
Kirsikanpunainen, sävynimi; mm. artikkelissa Muotikatsaus (Revue des modes 7, 1924); Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938; sävy 50, myöhemmin 204 Syreenin Tehtaat Oy:n tekstiiliväreissä (n. 1940-1950-luvut
Kirsikka-ruskea, sävynimi; mm. kirjassa K. A. Rabe: Kotiwärjäri. O. W. Edlund, Helsinki 1876
Kirsperinpunainen, sävynimi, kirsikanpunainen?
Kissanharmaa, sävynimi,
Kitti, kitinvalkoinen, kitinkeltainen, sävynimi; kellertävä tai harmahtava valkoinen
Kivenhave, kivenhapenet värjäämiseen käytetty kivijäkälä, kalliokarve; vanha nimitys
Kivenharmaa, sävynimi; mm. artikkelissa "Kangasuutuudet syksyllä ja talvella 1912-13" (käännös saksankielisestä artikkelista; Vaatturi 7, 1912); Ripolin-maalien mainosvihko 1914
Kiviharmaa, sävynimi
Koboltsininen, mainitaan sävynimenä mm. artikkelissa "Kangasuutuudet syksyllä ja talvella 1912-13" (käännös saksankielisestä artikkelista; Vaatturi 7, 1912)
Kobolttisininen pigmenttinimi
Kokenilli pienistä kilpikirvoista saatava punainen värjäysaine; vanhoja nimityksiä mm.: Konsjonelli, esiintyy mm. kirjassa Kuusisataa Talouden hoitannossa käytettäwä... vuodelta 1877; konsseli; koschinelli
Kokenillipunainen, sävynimi; mm. painotuotteessa Ohjaus kotitarpeita warten walmistettujen myrkyttömän wärien Jälleenmyyjille (C. M. Otto & C., 1881)
Kommunisminsininen, kommunisminvihreä kts. venäjänsininen, -vihreä
Kongosininen, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Konsjonelli kokenillin vanha nimitys
Konsseli kokenillin vanha nimitys
Konssinelli kokenillin vanha nimitys
Kopaltisininen, pigmenttinimi, = kobolttisininen; mm. EL-vesiväriyhdistelmä -tuotekatalogissa 1930
Koralli, sävynimi, kellertävä vaaleanpunainen; mm. vieno korallin punainen artikkelissa Muotikatsaus (Revue des modes 7, 1924); korallinpunainen sävy 46 Emännän kotiväreissä (n. 1940-50 -luvuilla)
Korean- alkuliitteenä värisanoissa kuvaa värien kirkkautta ja puhtautta
Koreankirjava
Korintinruskea, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Korinttiväri, sävynimi; mm. artikkelissa "Nahkurin teollisuutta. Sahviaaninahan valmistaminen" (Suomen Teollisuuslehti 5, 1.3.1887), jossa kuvataan "N. s. "korinttiväriä" saadaan jos nahkoja ensin käytetään sinipuu-kylvyssä jonka seassa on alunaa, ja sitte värjätään valmiiksi fernambuk-kylvyllä." Lopputulos on ruskea?
Korjaanpunainen, sävynimi, koreanpunainen, kirkkaanpunainen
Korpinmusta, sävynimi, sysimusta
Koschinelli kokenillin vanha nimitys
Kossinelli kokenillin vanha nimitys; mm. kirjassa K. A. Rabe: Kotiwärjäri. O. W. Edlund, Helsinki 1876
Krassi, sävynimi, oranssi; mainitaan mm. jutussa Ostwaldin värioppi (Uusi Suomi 84, 12.4.1925), jossa täsmennetään krassi (=oranssi), käännös Ostwaldin saksankielisestä alkuperäisnimestä Kress
Krekliini, sävynimi, violetti, mauve; etelä-pohjanmaalaiset murteet, kts. gredliini
Krem, sävynimi, kermanvalkoinen, mm. Ripolin-maalien mainosvihko 1914
Kremservalkoien pigmenttinimi, lyijyvalkoinen
Kretuliini, kretliini violetti, mauve, kts. gredliini; myös retliini, retuliini jne.
Krööni vihreä, suomalainen väännös ruotsin sanasta grön, esiintyy etenkin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan rannikolla. On dokumentoitu niinkin viehättävässä yhteydessä kuin Gananderin Maan-Miehen Huone- ja Koti-Apteekki -teoksesta vuodelta 1788 muodossa kuin tekewät wiherjäistä eli krööniä lokaa. Kyseessä on ulosteen väri.
Krööninen vihreä, suomalainen väännös ruotsin sanasta grön
Kukankirjava
Kullan-keltanen, mainittu mm. teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856; Kullan keltainen mm. kirjassa K. A. Rabe: Kotiwärjäri. O. W. Edlund, Helsinki 1876; Kullankeltanen, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Kullanhohtava, sävynimi
Kullainen ("Meren puoliaisen Suomen Wapunasa eli Asesa on Kullainen Rautalakki"), vaakunan kuvailussa, jutussa "Jatko Maan-piirin paikkakuntain Tiedustuxesta," Suomenkieliset Tieto-Sanomat 23, joulu-kuusa 1776; katso myös cullainen
Kullankeltainen, sävynimi; mm. Cameleonte kotiväri, A. B. Idelchri O. Y., esite, 1900-luvun alku
Kullankirjava, sävynimi
Kullanpunertava, sävynimi
Kullanruskea, sävynimi; mm. kirjoituksessa Mitkä ovat kirkon liturgiset värit? (Uusi Suomi 252, 28.10.1928)
Kullanvalkea, sävynimi
Kullanvärinen [esiintyy Henrik Florinuksen latinalais-ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa Nomenclatura Rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica v. 1678 muodossa "ruskia ja cullancarwainen" (ruotsiksi rödachtigh, gullrödh, latinaksi rufus, rutilus)]
Kuloharmaa
Kulomusta mm. hevosista
Kultaruskea
Kumakka, kumakkapunainen, sävynimi, kirkkaanpunainen; lainasana venäjänkielestä, jossa kumattu tarkoittaa punaista puuvillavaatetta, tunnettu lähinnä Itä-Suomessa
Kuohu, sävynimi, hyvin vaalea vihreä, mm. Applen iPhone kuorien värisävynä 2020; luultavasti suomennos englanninkielisestä sävynimestä sea foam
Kuolemanvalkea yleensä kuvaa ihmisen äärimmäistä kalpeutta
Kuosiruuni, sävynimi; mm. painotuotteessa Ohjaus kotitarpeita warten walmistettujen myrkyttömän wärien Jälleenmyyjille (C. M. Otto & C., 1881)
Kuparinpunainen, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Kuparinruskea, kupariruskea punertava ruskea, kuparinvärinen
Kuparinpunainen, kuparipuna kuparinvärinen
Kurjankirjava
Kustavilainen harmaa, sävynimi, hieman sinertävä harmaa; aikanaan sekoitettu kimröökistä ja lyijyvalkoisesta
Kuulas, kuulaan-, alkuliitteenä värisävyissä korostamassa niiden keveyttä ja läpikuultavuutta
Kuumeenhohtava
Kylmä, kylmän- kuvaa viileältä tai kylmältä vaikuttavaa sävyä (usein siniseen ja/tai valkoiseen taittuvaa)
Kylmänharmaa, sävynimi, sinertävä harmaa
Kylmänvalkea, sävynimi, sinertävä valkoinen
Kynnenmusta
Kyproksenvihreä, sävynimi; mm. Applen iPhone kuorien värisävynä 2020; todennäköisesti käännös englannin kielestä; Cyprus green viittaa myös vihreään maapigmenttiin, mutta suomessa väri on tunnetumpi nimellä Kyproksen vihermaa tms.
Kyyhkynharmaa, sävynimi
Käenkelta keltaokra, pigmenttinimi (tai muu keltainen pigmentti), vanha nimitys
Käärijänvihreä, sävynimi, Suomen 2023 euroviisuedustaja Käärijän (Jere Pöyhönen) kirkkaan vihreän boleron mukaan nimetty väri
Körttiharmaa, sävynimi
Kööpenhaminansininen, sävynimi; vaalea petrooli; vähän käytetty käännös englanninkielisestä sävynimestä Copenhagen blue

L

Lahoruuni ruskea ostoväriaine, joka antaa mustalle punertavan vivahteen (Mauno Koski)
Laivastonsininen tummansininen; Laivastosininen, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Lakanpunainen, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Lakanvärinen, sävynimi; mm. artikkelissa Kuosipukuja (Kunnallislehti Satakuntalainen 16, 26.4.1924)
Lakka-sakka lakmuksen vanha nimitys; esiintyy kirjassa Kuusisataa Talouden hoitannossa käytettäwä... vuodelta 1877
Lakmus violetti jäkälävärjäysaine
Lammasharmaa, lampaanharmaa, sävynimi; harmaan lampaan villan värinen
Lavendelinsininen, sävynimi; mm. artikkelissa Värejä, Kukkia ja Hihattomia liivejä (Aitta 6, 1927)
Laventeli vaalea sinipunainen
Lehtivihreä, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938; esiintyy Oswaldin vesivärilaatikkoa esittelevässä jutussa lehdessä Otavainen 9, 1924 sekä jutussa Ostwaldin värioppi (Uusi Suomi 84, 12.4.1925), käännös Ostwaldin saksankielisestä alkuperäisnimestä laubgrün; sävy 8 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1950 -luvulla) ja 28 (n. 1940-1950 -luvuilla)
Lemoninkeltainen, sitruunankeltainen, sävynimi; mm. artikkelissa Muutamia huomioita moniväripainajille (Kirjapainotaito 8, 1921)
Levänvihreä, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Lian- alkuliite värinimissä, kertoo, että sävy ei ole puhdas ja kirkas; esim. lianharmaa, lianmusta
Lian-rautias, likaisen rusehtava, sävynimi; mm. hevosten väristä artikkelissa Hevosten väri (Maatalouden hevoshoitolehti 4, 1915)
Liekki, liekkinen vanha termi vaaleansiniselle; esiintynyt Savossa
Lihanvärinen, sävynimi; mm. Cameleonte kotiväri, A. B. Idelchri O. Y., esite, 1900-luvun alku
Liidunvalkoinen, liidunvalkea
Liilapunanen, sävynimi; mainitaan kukan värinä pikkujutussa "Kasvisuutuuksia" (Puutarha 7, 1910)
Liinakko, ruskeasta hevosesta (raudikko), jolla on hyvin valkea harja
Liinanharmaa, sävynimi, pellavanharmaa
Lika-, likaisen- alkuliite värinimissä, kertoo, että sävy ei ole puhdas ja kirkas; esim. likaharmaa; likaisenharmaa, likaisenharmahtava, likaisenruskea, likaisenmusta
Likaisenharmaa; mainitaan mm. kirjassa Mustonen, Alli & Salola, Eero: Äidinkielen kirja. Kustannusyhtiö Otavan kirjapaino, Helsinki 1930
Likaisenkeltainen; esiintyy mm. tekstissä Kuudennen juurirodun alkuvaiheet (Tietäjä 3, 1910)
Lila, liila vaaleanvioletti; esiintyy Airilan kirjassa vuodelta 1945: sinipunerva. Viljasen Värien sommittelu -kirjassa vuodelta 1911 kirjoitetaan: Vaaleassa tai oikeammin vaalennetussa muodossaan käy punasininen nimellä lila, kun sinipunaista vaaleassa muodossaan nimitetään rosaksi. Liila mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938

Liljanvalkoinen, liljanvalkea, sävynimi, liljankukan värinen; hyvin puhdas valkoinen
Limanvihreä kirkas kellertävänvihreä
Limenvihreä kirkas kellertävänvihreä (limetin värinen)
Litoponi pigmenttinimi (kreikan litho=kivi + ponos=jstkin valmistettu, eli "kivestä valmistettu")
Liusi vaaleansininen; vanha suomalainen väännös ruotsin sanasta ljus (vaalea); tavattu Oulun seutuvilla
Lohenpunainen oranssiin vivahtava vaaleanpunainen, sävynimi; mm. mm. artikkelissa "Kangasuutuudet syksyllä ja talvella 1912-13" (käännös saksankielisestä artikkelista; Vaatturi 7, 1912); Tavaratalo Stockmannin silkkitrikoo-mainoksessa Helsingin Sanomissa 5.3.1926
Lohenpunertava, sävynimi; mainitaan mm. artikkelissa "Kangasuutuudet syksyllä ja talvella 1912-13" (käännös saksankielisestä artikkelista; Vaatturi 7, 1912)
Lohi, sävynimi, lohenvärinen; lohi, tumma, lohi, vaalea sävynimet mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Loistosininen, sävynimi; sävy 46 myöhemmin, 108 Syreenin Tehtaat Oy:n tekstiiliväreissä (n. 1940-1950 -luvuilla)
Lontoon ruskea, sävynimi; mm. artikkelissa Muotia (Laatokka 47, 30.4.1938)
Lontoon väri, sävynimi; vanha kirjansidontatermi tarkoittaa harmahtavan keltaruskeaa värivivahdetta. Erityisesti käytetty kirjansitomonahkojen värjäyksen yhteydessä.
Lumiharmaa
Lumenkirjava
Lumenvalkoinen, lumivalkoinen puhdasvalkoinen [esiintyy Henrik Florinuksen latinalais-ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa Nomenclatura Rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica v. 1678 muodossa "lumiwalkia" (ruotsiksi sniöhwijt, latinaksi niveus). Lumivalkoinen oli mm. suomalaisen D. Winter & Co. Oy:n 1930 markkinoille tulleen emalivärin nimi, mutta yleisön toivomuksen mukaisesti nimi muutettiin (muotoon VITI), jotta Winterin Lumivalkoinen ei sekoittuisi muihin samannimisiin - ilmeisesti Lumivalkoinen oli siis ahkerassa käytössä]
Luonnon- alkuliite värinimissä kuvaa usein sävyä, joka ei ole täysin puhdas, usein taittuu pehmeään sävyyn päin, esim. keltaiseen, ruskeaan tai harmaaseen; saattaa kuvata myös epätasaista, "elävää" väripintaa
Luonnonharmaa, sävynimi, hieman rusehtava lämmin harmaa
Luonnonkeltanen, sävynimi, okra; mm. EL-vesiväriyhdistelmä -tuotekatalogissa 1930
Luonnonruskea, sävynimi, hieman harmahtava tai kellertävä ruskea
Luonnonsininen, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Luonnonvalkoinen pehmeä keltaista sisältävä ei-puhdas valkoinen; hieman rusehtava, vaalean pellavan värinen
Luumu, luumunvärinen, sävynimi tummahko violetti
Luunvalkoinen, luunvalkea, sävynimi, hieman kellertävä valkoinen
Luunväri, sävynimi, mainittu mm. Muuramen Tuolitehtaan Osakeyhtiön hinnasto 1921
Luurankomusta musta väri, jota on vain kuvan kaikkein tummimmissa kohdissa; kuvankäsittelytermi
Lyijynharmaa, lyijyharmaa, sävynimi
Lyijynmusta
Lyyssi vaaleansininen; vanha suomalainen väännös ruotsin sanasta ljus (vaalea); myös haaleen lyyssi ja synkeä lyyssi
Lyywitti lyijyvalkoinen; vanha nimitys, yleisesti käytössä esim. 1800-luvulla.
Läkki vanha nimitys musteelle
Lämmmin, lämpimän-, lämpöisen- alkuliite värisanoissa merkitsee keltaiseen tai punaiseen taittuvia sävyjä, jotka vaikuttavat lämpimiltä; esim. lämpimänpunainen, lämpöisenruskea

M

Maalarinvalkoinen, sävynimi, vähän "tylsä" valkoinen, ei kirkkaanvalkoinen; yleinen maalisävy pohjustusmaalauksessa ja esimerkiksi oven- ja ikkunapielien maalaamisessa
Maali, mainittu synonyyminä värille teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856
Maankelta keltaokra, pigmenttinimi (tai muu keltainen pigmentti), vanha nimitys
Maantien ruskea käytetty usein hiuksista
Mahonginruskea punertava ruskea, mahonkipuun värinen; mahonginvärinen (mainittu mm. Joulutunnelma-lehdessä 1929)
Maidonharmaa, maitoharmaa
Maidonvalkea aikanaan merkinnyt "täyttä" valkoista; nykyisellä vähärasvaisen maison aikakaudella monet mieltävät sinertävän valkoiseksi; mainittu ihonvärinä mm. Joulutunnelma-lehdessä 1929
Maissinkeltainen, sävynimi, syvä, tummahko keltainen; mainitaan mm. artikkelissa "Kangasuutuudet syksyllä ja talvella 1912-13" (käännös saksankielisestä artikkelista; Vaatturi 7, 1912)
Maksanvärinen, sävynimi; Maxankarwainen ("Ehkä sillä ennen nimitetyllä wiheriällä heinällä on hywä haju, haiaa kuitenkin hejän marankarwainen seuraawaisella tapaa walmistettu heinänsä paljota paremmalle"), Suomenkieliset Tieto-Sanomat 14, heinä-kuusa 1776; Maksan karwainen, maksanvärinen, sävynimi; mm. kirjassa K. A. Rabe: Kotiwärjäri. O. W. Edlund, Helsinki 1876
Mallorca viktoriavihreä, intensiivinen orgaaninen väriaine, kauniin sinivihreä [PIENI TIETOSANAKIRJA (1925-1928)]
Malvanvärinen vanha nimitys violetille, usein harmahtavalle; sen on sanottu olevan myös vaaleanharmaan ja karmiininpunaisen sekoitus [= mauve]; malva, sävynimi; mm. artikkelissa Värejä, Kukkia ja Hihattomia liivejä (Aitta 6, 1927)
Mandariini oranssi (ie. mandariininvärinen)
Mandarinin keltainen, sävynimi; mm. artikkelissa Muotikatsaus (Revue des modes 7, 1924)
Mandarinisininen, sävynimi; mm. artikkelissa Kuosipukuja (Kunnallislehti Satakuntalainen 16, 26.4.1924)
Mansikanpunainen, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938; mansikanvärinen mm. muotipalstalla Viiva - Siro vyötärö on tällä hetkellä muodin pääpyrkimys (Hopeapeili 5, 1939)
Manteli
Mariini, mariinisininen, sävynimi, = laivastonsininen (mm. muotijutussa Naisten osasto, Karjala 65, 7.3.1927); mariininsininen, sävynimi; mm. artikkelissa Värejä, Kukkia ja Hihattomia liivejä (Aitta 6, 1927)

Marjapuuron värinen viittaa puolukkapuuron väriin
Marmorinharmaa
Marmorinvalkea
Marronpunainen syvä rusehtava punainen ("kastanjanruskea"); sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Matta- alkuliite värisanojen edessä kuvaa kiillottomia värejä; esim. mattamusta
Mauve vaaleanharmahtava violetti, malvanvärinen
Meloni hieman vaaleanpunertavaan taittuva punainen
Merensini, merensininen vihertävä sininen; sävynimi; mm. artikkelissa "Syksyn muotiväreistä" (Uusi Aura 215, 19.9.1915); Merensininen, mm. Cameleonte kotiväri, A. B. Idelchri O. Y., esite; Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938; esiintyy Oswaldin vesivärilaatikkoa esittelevässä jutussa violetin perusvärin nimenä lehdessä Otavainen 9, 1924; sävy 47 Syreenin Tehtaat Oy:n tekstiiliväreissä (n. 1950-l)
Merenvihreä sinivihreä, vaalea tai harmahtava, sävynimi; mm. Ripolin-maalien mainosvihko 1914; esiintyy Oswaldin vesivärilaatikkoa esittelevässä jutussa lehdessä Otavainen 9, 1924, sekä muodossa merivihreä jutussa Ostwaldin värioppi (Uusi Suomi 84, 12.4.1925), käännös Ostwaldin saksankielisestä alkuperäisnimestä seegrün
Merisininen, sävynimi; mm. painotuotteessa Ohjaus kotitarpeita warten walmistettujen myrkyttömän wärien Jälleenmyyjille (C. M. Otto & C., 1881); EL-vesiväriyhdistelmä -tuotekatalogissa 1930
Merkantiliruskea, mm. artikkelissa Käytännöllisiä neuvoja värien sekoittamisessa (Kirjapainotaito 3, 1914)
Mesimarjanvärinen, sävynimi; mesimarjan punaisen marjan värinen
Metallinharmaa, sävynimi; mainitaan mm. artikkelissa "Kangasuutuudet syksyllä ja talvella 1912-13" (käännös saksankielisestä artikkelista; Vaatturi 7, 1912)
Metallinhohtava
Metallinsininen, sävynimi, harmahtava sininen tai metallinhohtoinen sininen
Metsänvihreä, sävynimi, tumma, harmahtava vihreä (havupuiden vihreä)
Miedonsininen, sävynimi, vaaleansininen
Milorisininen, pigmenttinimi, mm. artikkelissa Käytännöllisiä neuvoja värien sekoittamisessa (Kirjapainotaito 3, 1914)
Mintunvihreä, sävynimi, turkoosiin vivahtava, vaaleanvihreä
Mokkaruskea, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Monenkirjava
Muikunsininen, sävynimi; mainittu silmien värinä pakinassa/kirjoitelmassa "Joulupalmu" (Joulutunnelma-lehti 1929)
Mullanharmaa
Mullanmusta
Mullanruskea
Munankeltainen viittaa keltuaisen väriin
Munankuorivalkoinen, munankuorenvalkoinen, sävynimi; muodossa munankuoriväri mm. artikkelissa Hieman kevään muodista (Sisä Suomi 58, 10.3.1928)
Munanvalkoinen viittaa kuoren väriin
Muotipunainen, sävynimi; mm. Cameleonte kotiväri, A. B. Idelchri O. Y., esite, 1900-luvun alku; sävy A7 Kas-kas -kotiväreissä (n. 1940-1950-luvulla) ja 24 (n. 1950 -luvulla) - pussissa oli mukana lankanäyte, joka vaikuttaa melko oranssinpunaiselta (valokuva otettu 2000-luvulla, eli väri voi olla hyvinkin muuttunut ajan saatossa)
Muotiruskea, sävynimi; mm. Puuvillatehtaitten myyntikonttorin hinnasto 1940-luvulla; sävy 18 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1950 -l); sävy 36 Syreenin Tehtaat Oy:n tekstiiliväreissä (n. 1950-l)
Muotisininen, sävynimi; mm. Cameleonte kotiväri, A. B. Idelchri O. Y., esite, 1900-luvun alku; Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938; sävy A6 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1940-1950 -luvuilla); sävy 38 Syreenin Tehtaat Oy:n tekstiiliväreissä (n. 1950-l)
Muotivihreä, sävynimi; sävy A8 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1940-1950 -luvuilla)
Murattivihreä, sävynimi; mainitaan mm. artikkelissa "Kangasuutuudet syksyllä ja talvella 1912-13" (käännös saksankielisestä artikkelista; Vaatturi 7, 1912)
Musta [esiintyy Henrik Florinuksen latinalais-ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa Nomenclatura Rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica v. 1678 muodossa "musta" (ruotsiksi swart, latinaksi ater, niger); jo myöhäiskantasuomessa muodossa "musta"]
"Musta henna" parafenyleeni-diamiini, väriainenimi
Mustan- alkuliite värinimien edessä kuvaa värin äärimmäisen tummaa sävyä, esim. mustanpunainen, mustansininen, mustanvihreä, mustanvioletti; mustanpunerva, mustanpunertava; mustanhallava
Mustanruskea [esiintyy Henrik Florinuksen latinalais-ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa Nomenclatura Rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica v. 1678 muodossa "mustan bruuni" (ruotsiksi swartbruun, latinaksi spadiceus, fuscus, furvus)]
Mustansininen, sävynimi; sävy 28 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1950 -luvulla)
Mustan wiheriä, mustan-wiheriä, sävynimi; mm. kirjassa K. A. Rabe: Kotiwärjäri. O. W. Edlund, Helsinki 1876
Musteenmusta
Mustikansininen, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Mustikanvärinen, sävynimi; mustikansininen
Myrkynvihreä, sävynimi; mainitaan mm. kirjassa Mustonen, Alli & Salola, Eero: Äidinkielen kirja. Kustannusyhtiö Otavan kirjapaino, Helsinki 1930
Mörkki on vanha ilmaisu tummansiniselle etenkin kankaasta puhuttaessa
Mörkkisininen, sävynimi, tummansininen; mm. Oulun Wiikko-Sanomat 4, 1829

N

Naavamusta ?
Nahankeltainen, sävynimi; mainitaan mm. artikkelissa "Kangasuutuudet syksyllä ja talvella 1912-13" (käännös saksankielisestä artikkelista; Vaatturi 7, 1912)
Nahkaruskea, nahanruskea
Nankin kellertävä, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938 (vaihtoehtoina tumma ja vaalea nankin)
Narsissin keltainen, sävynimi; mm. artikkelissa Muotikatsaus (Revue des modes 7, 1924)
Navy, navysininen, navynsininen, sävynimi = laivastonsininen, tummansininen, suora laina englanninkielestä
Neon-, kirkkautta merkitsevä alkuliite, viittaa neonvalojen hohtavaan väriin, mutta on käytetty ylipäätään huomattavan hohtavien ja kirkkaiden värien kuvauksena; esim. neonkeltainen, neonvihreä, neonpunainen
Neuvostosininen, neuvostovihreä kts. venäjänsininen, -vihreä
Niitynkirjava
Noenharmaa, nokiharmaa
Norsunluunvalkoinen, norsunluunvalkea hieman kellertävä valkoinen, sävynimi; mm. Ripolin-maalien mainosvihko 1914; mm. "norsunluuvalkea" artikkelissa Talven kuosit (Suomen Kuvalehti 7, 15.2.1919)
Nutria(n värinen)
Nuuskanruskea

O

Okkeri pigmenttinimi, okra; sävynimi, "okran värinen"; mm. okkerin keltainen artikkelissa Muotikatsaus (Revue des modes 7, 1924)
Okrankeltainen rusehtava keltainen
Olenkarwainen, "oljen värinen", sävynimi artikkelissa "Keisarinnan puwut" (Uusi Suometar 121, 29.5.1883)
Oliivinharmaa, sävynimi; mm. Cameleonte kotiväri, A. B. Idelchri O. Y., esite, 1900-luvun alku
Oliivinruskea, sävynimi; muodossa olivinruskea mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938; muodossa Olivi-ruskea eli maksan karwainen kirjassa K. A. Rabe: Kotiwärjäri. O. W. Edlund, Helsinki 1876
Oliivinvihreä samea, rusehtava tai kellertävä vihreä. Viljasen Värien sommittelu -kirjassa vuodelta 1911 mainitaan olivi (taitettu tai tummennettu keltaviheriä); mm. Cameleonte kotiväri, A. B. Idelchri O. Y., esite, 1900-luvun alku; Oliivinvihreä mainittu kuvailusävynä mm. Tietosanakirjassa (1909–1922) (kohdassa "Kuhankeittäjä")
Oliivivärinen, sävynimi; mm. artikkelissa "Nahkurin teollisuutta. Sahviaaninahan valmistaminen." (Suomen Teollisuuslehti 5, 1.3.1887); katso myös "öljymarja-"
Oljenhohtava
Oljenkarwainen, "oljen värinen", sävynimi artikkelissa "Keisarinnan puwut" (Uusi Suometar 121, 29.5.1883)
Oljenkeltainen, sävynimi; mm. Ripolin-maalien mainosvihko 1914; sävy 1 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1950 -luvulla) ja A5 (n. 1940-1950 -luvuilla)
Omenanharmaa ?
Omenanvihreä kellertävä vaaleanvihreä, mainittu kuvailusävynä mm. Tietosanakirjassa (1909–1922) (kohdassa "Krysopraasi")
Opaalinvihreä
Oraanvihreä heleän vihreä, hieman kellertävä
Orange-väri, orangeväri = oranssi; mm. artikkelissa Liikkeen-ilmauksista kasvikunnassa (Kirjallinen kuukausilehti 3, 1877)
Oransi, sävynimi; mm. Ripolin-maalien mainosvihko 1914; myös artikkelissa Sateenkaaren värit (Sosialisti 29, 5.2.1925), jossa väri määritellään "vain harvat myöskin pitävät oransin keltaruskeaa väriä erityisenä värinä"; muodoissa oransi-keltainen, oransiwäri, oransi-wäri mm. kirjassa K. A. Rabe: Kotiwärjäri. O. W. Edlund, Helsinki 1876; oransivärinen Cameleonte kotiväri, A. B. Idelchri O. Y., esite, 1900-luvun alku
Oranssi ei ollut vielä 1900-luvun alkupuolella ns. kansankielen sana: mainittu sävynimenä mm. artikkelissa "Syksyn muotiväreistä" (Uusi Aura 215, 19.9.1915); mm. jutussa Ostwaldin värioppi (Uusi Suomi 84, 12.4.1925).
Vielä esim. 1973 englanti-suomi suursanakirjassa englanninkielinen termi orange oli käännetty appelsiininkeltaiseksi. Cannelinin sanakirjoissa vuosilta 1908 ja 1912 puolestaan oranssi merkitsee vain appelsiinia. Viljasen Värien sommittelu -kirjassa puhutaan punakeltaisesta ja keltapunaisesta: Vieraskielisellä nimityksellä nimitetään kumpaakin oranssiksi *), koska ne ovat tunnetun hedelmän (=appelsinin) kuoren värinä.*) Jotkut väritieteilijät eivät tätä nimitystä keltapunaiselle lainkaan hyväksy, vaan nimittävät sitä sarlakaksi (= Scharlach).
Sanat oranssinkeltainen, oranssikeltainen, oranssinpunainen ja oranssinvärinen mainitaan kuvailusävynä useampia kertoja Tietosanakirjassa (1909–1922), mutta samassa (ensimmäisessä varsinaisessa suomenkielisessä) tietosanakirjassa sana viittaa myös appelsiineihin; esim. kohdassa "Kreetta" (Kreeta): ...metsät on hävitetty, mutta oliivit, oranssit, kastanjat y.m. muodostavat isoja lehtoja.
Sanat oranssi-keltainen, oranssivärinen, oranssiväri esiintyvät sävynimenä teosofisessa tekstissä Kuudennen juurirodun alkuvaiheet (Tietäjä 3, 1910)
Oranssikeltainen, sävynimi; mm. pakinassa Naisten luonne ja wärit (Laatokka 77, 17.7.1919)
Oranssinpunainen, sävynimi; mm. artikkelissa Valosähköhenno, radion "lepattava silmä", on nyt väriherkkä (Uusi Suomi 285, 21.10.1929)
Oranssinvärinen mainitaan Venäläis-suomalaisessa sanakirjassa, Meurman, 1895
Orasvihreä, sävynimi; mainitaan mm. kirjassa Mustonen, Alli & Salola, Eero: Äidinkielen kirja. Kustannusyhtiö Otavan kirjapaino, Helsinki 1930
Orselji, violetti jäkälävärjäysaine
Orvokinsininen tumma violetinsininen, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938; muodossa orvokin sininen mm. artikkelissa Venny Soldan-Brofeldt: Ostwaldin värioppi (Käsiteollisuus 1, 1924); muodossa orvokkisininen mm. artikkelissa "Kangasuutuudet syksyllä ja talvella 1912-13" (käännös saksankielisestä artikkelista; Vaatturi 7, 1912)
Orvokki violetti, sävynimi; esiintyy Oswaldin vesivärilaatikkoa esittelevässä jutussa violetin perusvärin nimenä lehdessä Otavainen 9, 1924
Oudonkirjava

PQ

Paine, mainittu synonyyminä värille teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856
Pajuvihreä, sävynimi; mainitaan mm. artikkelissa "Kangasuutuudet syksyllä ja talvella 1912-13" (käännös saksankielisestä artikkelista; Vaatturi 7, 1912)
Pakkasenpunertava esim. pakkasen kylmettämästä ihosta
Pakkasharmaa
Palttinansininen, sävynimi; mm. artikkelissa Naisten osasto (Karjala 16, 17.1.1927)
Palttinanvalkea sävyimi
Panskanwihriä (spanskgröna) espanjanvihreä; vanha nimitys; esiintyy mm. Työmiehen Ystävä -lehdessä 19, 12.5.1876
Panskröönä espanjanvihreä, pigmenttinimi, vanha nimitys; esiintyy mm. kirjassa Kuusisataa Talouden hoitannossa käytettäwä... vuodelta 1877
Pappilanvalkoinen, sävynimi, murrettu valkoinen
Papurikko, värinimitys hevosesta, joka harmaantuessaan saa karvaansa erisävyisiä valkoisia ja harmaita renkaita
Parafenyleeni-diamiini "musta henna", väriainenimi
Paratakatamiitti vihreä kuparimineraali, pigmenttinimi
Paskanruskea
Pastelli- vaaleat värisävyt, esim. pastellisininen; pastellivärinen mainittu mm. artikkelissa Värejä, Kukkia ja Hihattomia liivejä (Aitta 6, 1927)

Patentti-alku värinimen edessä on viitannut värin kestävyyteen
Patenttibordeaux viininpunainen; sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Patenttikeltainen, sävynimi; muodossa patenttikeltanen mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Patenttimusta, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938; sävy 19, myöhemmin 113 Syreenin Tehtaat Oy:n tekstiiliväreissä (n. 1940-1950 -luvuilla)
Patenttipunainen, sävynimi; muodossa patenttipunanen mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Patenttiruskea, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Patenttisininen, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Pehmeän- alkuliite värinimen edessä viittaa värissä usein kellertävään sävyyn; esim. pehmeänharmaa
Peittovihreä pigmenttinimi, kupariasetoarsenaatti eli schweinfurtinvihreä, hyvin myrkyllinen vihreä pigmentti
Pellavanharmaa rusehtavan harmaa; sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Pellavanruskea, pellavanvärinen käytetään varsinkin kankaista, vaikkeivat olisikaan pellavaa
Pellavansininen, sävynimi; mm. Applen iPhone kuorien harmaansinisenä värisävynä 2020, todennäköisesti käännös englannista
Perhosensininen, sävynimi
Pernambuk viittaa bresiljapuiden (Caesalpinia) puulastuihin, joita on käytetty punaiseksi värjäämiseen; saattaa viitata myös kampetsepuusta (Haematoxylon) saataviin lastuihin. Vanha ilmaisu.
Persikka, persikanvärinen kellertävä oranssi; persikanpunainen, sävynimi; mm. artikkelissa Värejä, Kukkia ja Hihattomia liivejä (Aitta 6, 1927)
Petrakko, vaalean harmaa (peuran tai poron värinen) hevonen
Petrooli, petroolinsininen harmaansininen
Piispanvioletti, sävynimi; kirkollisessa käytössä oleva syvä violetti sävy; piispankaavun violetti sävy
Pikimusta hyvin musta musta, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Pilvenharmaa, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Pilvimusta ?
Pimeänharmaa
Pippurinruskea, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Pistaasivihreä vaaleanvihreä
Piuri pigmenttinimi, intiankeltainen
Pohjolansininen, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Pomeranssikeltainen, sävynimi; mainitaan mm. artikkelissa "Kangasuutuudet syksyllä ja talvella 1912-13" (käännös saksankielisestä artikkelista; Vaatturi 7, 1912)
Ponso-punainen, purppuranpunainen?, sävynimi; mm. kirjassa K. A. Rabe: Kotiwärjäri. O. W. Edlund, Helsinki 1876
Porkkanankeltainen, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Presidenttisininen, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Priksilja, prisilja saattaa viitata sekä bresiljapuiden (Caesalpinia) punaiseen väriin, että kampetsepuun (Haematoxylon) siniseen väriin
Primulan keltainen, sävynimi (Primula = kevätesikko), mm. artikkelissa Muotikatsaus (Revue des modes 7, 1924)
Pruuni (ruuni) vanha murresana/ruotsin laina, joka merkitsee ruskeaa tai useissa tapauksissa nimenomaan ruskeaa värjäysainetta; Mauno Koski arvelee, että värjäysaineen nimissä pruuni on myöhempää lainaa, "kaupallista kieltä". Karjala: ruskea väriaine = bruuni muju. Jokatapauksessa pruuni on ensimmäinen suomenkielen pelkästään ruskeaa tarkoittava sana.
Pronssi, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Pronssimusta
Pronssinruskea, sävynimi; mm. kirjassa K. A. Rabe: Kotiwärjäri. O. W. Edlund, Helsinki 1876; Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Pronssinwärinen, sävynimi; mm. artikkelissa Ne huonekalut keisaria ja keisarinnaa warten (Waasan Lehti 50, 24.6.1885
Pronssisininen, pigmenttinimi, mm. artikkelissa Käytännöllisiä neuvoja värien sekoittamisessa (Kirjapainotaito 3, 1914)
Pronssivihreä, sävynimi; mm. Ripolin-maalien mainosvihko 1914
Puhtaan- alkuliitteenä värinimissä; esim. puhtaanpunainen, puhtaanvalkea
Pullonvihreä hieman sinertävä, tumma vihreä; ainakin Nastolasta on löytynyt vanha maininta putell-viheriästä
Puna - kantasana puna on suomalaisugrilaisissa kielissä merkinnyt alunperin karvaa. Kaukaisissa volgalaisissa ja ugrilaisissa kielissä puna edelleenkään viittaa mihinkään väriin - se on karvan nimitys. Volgalaisissa kielissä ja ostjakissa puna sekä karvaa että karvapeitteen väriä. Suomenkielessä punainen merkitsi alunperin siis karvanväristä. Karva ja puna sekä karvainen ja punainen olivat pitkään synonyymejä - lopulta karvainen laajentui merkitsemään myös muita värejä, esim. keltaisenkarvainen.
Puna- alkuliitteenä värisanoissa, punertava sävy; esim. punaruskea
Puna-muoti, sävynimi; mm. Puuvillatehtaitten myyntikonttorin hinnasto 1940-luvulla
Punainen Suomen kirjakielessä punaista on käytetty Agricolasta lähtien, aluksi ruskea-sanan rinnalla. Esim. Agricola käyttää Rukouskirjassaan sekä ruskian mere tykene että punaijsen mereen puhuessaan Punaisesta merestä. Vuoden 1642 Raamatussa on punainen nijncuin veri. Esiintyy Henrik Florinuksen latinalais-ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa Nomenclatura Rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica v. 1678 muodossa "punainen" (ruotsiksi rödh, latinaksi ruber).
Punaisen- alkuliitteenä värisanoissa, punertava sävy; esim. punaisenharmaa
Punaisenkeltainen, sävynimi; mm. Ripolin-maalien mainosvihko 1914
Punaisenruskea, sävynimi; mm. Ripolin-maalien mainosvihko 1914
Punakeltainen mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938; sävy 27, myöhemmin 102 Syreenin Tehtaat Oy:n tekstiiliväreissä (n. 1940-1950 -luvuilla); sävy 5 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1950 -luvulla)
Punamullanpunainen, sävynimi; punamullalla maalatun värinen tai punamullalla maalattu
Punapuu viittaa bresiljapuiden (Caesalpinia) puulastuihin, joita on käytetty punaiseksi värjäämiseen; saattaa viitata myös kampetsepuusta (Haematoxylon) saataviin lastuihin
Punaruskea [esiintyy Henrik Florinuksen latinalais-ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa Nomenclatura Rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica v. 1678 muodossa punaisen bruuni (ruotsiksi rödbruun, latinaksi puniceus)]; sävy 20 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1950 -luvulla)
Punavioletti, sävynimi; sävy 49 Syreenin Tehtaat Oy:n tekstiiliväreissä (n. 1950-l); sävy 3 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1940-1950 -luvuilla) ja 32 (n. 1950 -luvulla)
Punertavan- alkuliitteenä värisanoissa, punertava sävy; esim. punertavanharmaa, punertavanruskea
Punervankellervä, sävynimi, oranssinkeltainen, oranssi; mm. EL-vesiväriyhdistelmä -tuotekatalogissa 1930
Puoliharmaa haalea harmaa, "ei täysi" harmaa; mm. kirjassa K. A. Rabe: Kotiwärjäri. O. W. Edlund, Helsinki 1876
Puolipunainen haalea punainen, "ei täysi" punainen; mm. kirjassa K. A. Rabe: Kotiwärjäri. O. W. Edlund, Helsinki 1876
Puoliwiheriä haalea vihreä, "ei täysi" vihreä; mm. kirjassa K. A. Rabe: Kotiwärjäri. O. W. Edlund, Helsinki 1876
Puolukka, puolukanvärinen kirkkaanpunainen; muodossa puolukan punainen mm. artikkelissa Venny Soldan-Brofeldt: Ostwaldin värioppi (Käsiteollisuus 1, 1924)
Puolukanpunainen, sävynimi; sävy 28 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1950 -luvulla)
Purppura [Esiintynyt jo Agricolan käännöksissä muodoissa purpura, purpuri. Esiintyy Henrik Florinuksen latinalais-ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa Nomenclatura Rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica v. 1678 muodossa "purpuran carwainen" (ruotsiksi purpurrödh, rosenrödh, latinaksi purpureus)].
Purpura mainitaan moneen kertaan kirjassa Sen pyhän ewankeliumillisen walkeuden taiwallisessa opissa ja pyhäsä elämäsä, jälkimmäinen osa. (Präntätty Lars Salviuxella, 1749)
Viljasen Värien sommittelu -kirjassa vuodelta 1911 puhutaan punasinisestä ja sinipunaisesta: Niiden yhteisenä vieraskielisenä nimenä on violetti. Jotkut pitävät nimen vaan punasiniselle kuuluvana ja antavat sinipunaiselle nimeksi karmini eli purppura.
Purppuranpunainen, sävynimi; sävy 20 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1940-1950 -luvuilla)
Purppurasinervä, mm. artikkelissa " Nahkurin teollisuutta. Sahviaaninahan valmistaminen." (Suomen Teollisuuslehti 5, 1.3.1887)
Puuteri vaalea beige
Puuterisininen hyvin vaalea sininen (käännös englannin ilmaisusta powder blue)
Pyttysininen indigosininen; värjäykseen käytettiin usein seisonutta virtsaa
Pähkinänruskea, sävynimi; mm. artikkelissa Muotikirje suuresta maailmasta (Sisä-Suomi 116A, 25.5.1929); Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Päärlynharmaa, helmenharmaa, sävynimi; mm. Ripolin-maalien mainosvihko 1914
Pääskyssininen, sinimustasta ja peittovalkoisesta tehty sekoitus, mm. artikkelissa Käytännöllisiä neuvoja värien sekoittamisessa (Kirjapainotaito 3, 1914)

Qwersitruuniparkki kversitriini; vanha nimitys [mainittu mm. Weiss, Th.: Moniaita osoituksia, kuinka willaa, pumpulia, silkkiä ja liinaa wärjätään eli painetaan. Karlssonin Kirjapaino, Oulu 1854]

R

Raakasilkinvärinen, sävynimi; mm. artikkelissa Muotikirje suuresta maailmasta (Sisä-Suomi 116A, 25.5.1929)
Ranskanpurppura orselji, violetti jäkälävärjäysaine
Raskaanharmaa, sävynimi; esiintyy mm. tekstissä Kuudennen juurirodun alkuvaiheet (Tietäjä 3, 1910)
Rauta-okkeri rautaokra; esiintyy kirjassa Kuusisataa Talouden hoitannossa käytettäwä... vuodelta 1877
Rasvanruskea, sävynimi
Raudanharmaa, rautaharmaa, sävynimi
Raudikkopunainen, sävynimi; mainitaan mm. artikkelissa "Kangasuutuudet syksyllä ja talvella 1912-13" (käännös saksankielisestä artikkelista; Vaatturi 7, 1912)
Rautavihreä vihreä vihtrilli, pigmenttinimi
Rautias, raudikko, hevosesta, jolla on ruskean tai punertavan ruskea karva ja ruskeat, joko tummemmat tai vaaleammat jouhet; alasävyjä liinakko, punarautias, sysirautias, tummanrautias ja liinakko.
Rekliini, retliini kts. gredliini
Reseda keltaisen värjäyskasvin (Luteola) ja siitä valmistetun väriaineen nimi; myös reseda-kasvin kukkien keltaiseen väriin viittaava sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Resedavihreä, mainitaan sävynimenä mm. artikkelissa "Kangasuutuudet syksyllä ja talvella 1912-13" (käännös saksankielisestä artikkelista; Vaatturi 7, 1912); Härvan-kotivärin sävy (Oy Trans-Meri Ab) 1950-luvulla
Rieskanvalkea, rieskanvalkoinen
Riemunkirjava
Riikinkukon sini, sävynimi; mm. artikkelissa "Syksyn muotiväreistä" (Uusi Aura 215, 19.9.1915)
Riikinkukon vihreä, sävynimi; mm. Applen iPhone kuorien sinertävän vihreänä värisävynä 2020; luultavasti käännös englanninkielisestä väritermistä peacock green
Rikinkeltainen voimakkaan kirkkaankeltainen, sävynimi; mm. Ripolin-maalien mainosvihko 1914
Riopunainen, sävynimi; sävy 26 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1950 -luvulla)
Risetti sinipuu; vanha nimi [mainitaan: Salo, Aino: Lemin naisten käsityöt. Helsinki 1930]
Rokokoonkeltainen, sävynimi; rakennusmaaleissa keltaokran ja valkoisen sekoitus
Roosa pehmeä, harmahtava vaaleanpunainen. Viljasen Värien sommittelu -kirjassa vuodelta 1911 kirjoitetaan: Vaaleassa tai oikeammin vaalennetussa muodossaan käy punasininen nimellä lila, kun sinipunaista vaaleassa muodossaan nimitetään rosaksi.
Roosa-lila-värinen, sävynimi; käytetään mm. artikkelissa "Sulkaneilikka 'Diamant'" (Puutarha 7, 1910)
Rosa, sävynimi; mm. artikkelissa "Syksyn muotiväreistä" (Uusi Aura 215, 19.9.1915)
Rose-beige, sävynimi; mm. artikkelissa Värejä, Kukkia ja Hihattomia liivejä (Aitta 6, 1927)
Rubiininpunainen voimakas sinertävä punainen
Ruiskukansininen, sävynimi; sävy 36 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1950 -luvulla)
Ruohoinen vihreä - esiintyy Suomen itämurteissa ja Karjalan Aunuksen rajamailla
Ruohon-wihriäinen, vihreä, mainittu mm. teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856
Ruohonkarvainen vihreän värin vanha nimitys [esiintyy mm. Henrik Florinuksen latinalais-ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa Nomenclatura Rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica v. 1678 muodossa "ruohoncarwainen" (ruotsiksi gröön, latinaksi viridis)]
Ruohon-karwanen, vihreä, mainittu mm. teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856
Ruohonpäinen vihreä - esiintyy Suomen itämurteissa ja kaakkoishämäläisissä murteissa (Jämsä, Laukaa, Heinävesi, Ilomantsi...) Karjalan Suomeen kuuluneissa pitäjissä esiintyy muodoissa ruohompäini, ruohompäine
Ruohonvihreä sävynimi; mm. Cameleonte kotiväri, A. B. Idelchri O. Y., esite, 1900-luvun alku
Ruohoväri, sävynimi voin väristä, voimakas keltainen; viittasi ruoholla syöneiden lehmien maidosta valmistetun voin väriin, joka oli hyvin keltaista
Ruona, vihreä, suomalainen murresanaväännös ruotsin sanasta grön
Ruosteenkeltainen, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Ruosteenpunainen, sävynimi; mm. Tavaratalo Stockmannin silkkitrikoo-mainoksessa Helsingin Sanomissa 5.3.1926
Ruosteenpunertava
Ruosteenruskea
Ruosteenvärinen, sävynimi; mm. Cameleonte kotiväri, A. B. Idelchri O. Y., esite, 1900-luvun alku
Rusakka, sävynimi, rusehtava, ruskeanpunainen
Rusama, sävynimi, rusehtava, ruskeanpunainen
Rusappa, sävynimi, rusehtava
Rusehtavan- alkuliitteenä värisanoissa, rusehtava sävy; esim. rusehtavanpunainen
Ruskahtava, sävynimi, ruskeaan vivahtava
Ruskea aiemmin sanalla on kuvattu useita sävyjä keltaisesta ruskeaan, ruskea on aiemmin ollut punaisen synonyymi ja Mauno Kosken mukaan merkinnyt aiemmin mm. oranssia: Porkkanat, jotka Ruotzinkielen kutzutan Morot, owat ruskiat ja pitulaiset [Suomenkieliset tietosanomat 1776]. Agricolan Uuden Testamentin heprealaiskirjeissä Punainen meri on kääntynyt muotoon: ruskea mere lepitze ja Rukouskirjassa ruskian mere tykene - tosin samaisessa Rukouskirjassa myös punainen esiintyy 11 kertaa, esim. punaijsen mereen. Esiintyy Henrik Florinuksen latinalais-ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa Nomenclatura Rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica v. 1678 muodossa "ruskia ja cullancarwainen" (ruotsiksi rödachtigh, gullrödh, latinaksi rufus, rutilus). Vuoden 1701 Erik Cajanuksen virsikirjasssa den sköna röda flod on suomeksi muodossa Kautt' virran ruskian.
Ruskean- alkuliitteenä värisanoissa, rusehtava sävy; esim. ruskeanpunerva, ruskeanpunakka, ruskeanharmahtava, ruskeanpunaertava
Ruskeanharmaa, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Ruskeankeltainen, sävynimi; mm. Ripolin-maalien mainosvihko 1914
Rusketa punainen [kantasuomi]
Rusottava
Rusu-ruskea, ruusu-ruskea, sävynimi; mm. kirjassa K. A. Rabe: Kotiwärjäri. O. W. Edlund, Helsinki 1876
Ruttoruskea
Ruuni (pruuni) vanha murresana/ruotsin laina, joka merkitsee ruskeaa tai useissa tapauksissa nimenomaan ruskeaa värjäysainetta [Esiintyy mm. Europaeuksen sanakirjassa vuodelta 1853 ruotsin brun -sanan vastineena (myös ruskea ja ruosteen-karwainen)]. Viljasen Värien sommittelu -kirjassa vuodelta 1911 mainitaan ruuni eli ruskea.
Ruunikko, ruskea hevonen, jonka jouhet ovat mustat
Ruuninen, sävynimi; mm. painotuotteessa Ohjaus kotitarpeita warten walmistettujen myrkyttömän wärien Jälleenmyyjille (C. M. Otto & C., 1881)
Ruuniväri ilmeisesti jokun keinotekoinen ruskea/punainen väriaine [mainitaan: Salo, Aino: Lemin naisten käsityöt. Helsinki 1930]
Ruusunhohtava
Ruusunpunainen vaaleanpunainen, sävynimi; mm. artikkelissa Eräs luku Gabriele d'Annunzion kirjasta "Kuoleman voitto" (Nykyaika 13-14, 30.7.1898); sävy 31 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1950 -luvulla; sävy 31, myöhemmin 105 Syreenin Tehtaat Oy:n tekstiiliväreissä (n. 1940-1950 -luvuilla)); muodossa ruusunpunanen mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Ruusunpunertava, sävynimi; mainitaan mm. artikkelissa "Kangasuutuudet syksyllä ja talvella 1912-13" (käännös saksankielisestä artikkelista; Vaatturi 7, 1912)
Ruusunwaalea, sävynimi artikkelissa Keisarinnan puwut (Uusi Suometar 121, 29.5.1883)
Ruusunwärinen, sävynimi artikkelissa Keisarinnan puwut (Uusi Suometar 121, 29.5.1883)
Ryssänsininen, sävynimi; voimakas hieman vihertävä sininen; Airi Kallion kirjassa Perinteiset maalit ja työtavat (Tammi, 2008) mainitaan, että termi viittaa venäläisten suosimaan vahvaan siniseen ulkoseinien värityksenä
Ryöni, ryöninen vihreä, suomalainen väännös ruotsin sanasta grön, esiintyy harvinaisena savolaisissa murteissa
Rööni, vihreä, suomalainen väännös ruotsin sanasta grön, esiintyy etenkin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sisämaassa
Rööninen vihreä, suomalainen väännös ruotsin sanasta grön, esiintyy etenkin Kainuun murteissa

S

Sadeharmaa, sävynimi
Safiirinsininen, sävynimi; mainitaan muodossa Safirisininen mm. artikkelissa "Kangasuutuudet syksyllä ja talvella 1912-13" (käännös saksankielisestä artikkelista; Vaatturi 7, 1912)
Saharanruskea, sävynimi
Sahraminkeltainen, sävynimi oranssiin vivahtava keltainen
Sammalenharmaa, sävynimi
Sammalenvihreä, sävynimi, pehmeä, kellertävänvihreä; muodossa sammalvihreä mm. kirjassa Mustonen, Alli & Salola, Eero: Äidinkielen kirja. Kustannusyhtiö Otavan kirjapaino, Helsinki 1930
Sammalharmaa, sävynimi; mm. artikkelissa Venny Soldan-Brofeldt: Ostwaldin värioppi (Käsiteollisuus 1, 1924)

Sammalvihreä, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938; sävy 11 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1950 -luvulla)
Sandalopuu sinipuu; vanha ilmaus [mainittu mm. Kansatieteellisiä muistiinpanoja Ilomantsin itäkylistä. Forssan Kirjapaino Oy, 1939.]
Santarmisininen, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Santeliruskea, sävynimi; mm. kirjassa K. A. Rabe: Kotiwärjäri. O. W. Edlund, Helsinki 1876
Saranharmaa
Sarderi, sardi = punainen (->karneoli)
Sarlakki kirkkaanpunainen värjäysväri (englanniksi scarlet), pigmenttinimi
Sateenharmaa
Satinivalkea pigmenttinimi, "vernissassa jauhettua alumiinipronssia" (Kirjapainotaito 5, 1915)
Satiinivalkoinen, sävynimi, hieman hohtava, mutta ei kiiltävä valkoinen
Satulanruskea, sävynimi; mm. Applen iPhone kuorien värisävynä 2020; käännös englannin sävynimestä saddle brown
Sauhunsininen, sävynimi; mm. artikkelissa Ne huonekalut keisaria ja keisarinnaa warten (Waasan Lehti 50, 24.6.1885
Savakko, vanha värinimi hevosista puhuttaessa; mm. artikkelissa Hevosten väri (Maatalouden hevoshoitolehti 4, 1915), jossa väri kuvattu lian punaiseksi (likaisen punaiseksi); lehdessä Hevosten väri ja merkit (Maatalouden hevoshoitolehti 7, 1919) määritellään: "vaaleamman tai tummemman likaisen keltainen"
Savenharmaa, sävynimi
Savunharmaa, sävynimi
Savunsininen, sävynimi
Selinä, vihreä, sävynimi; venäjän lainasana, vähemmän yleinen ja nykysuomessa melkolailla tuntematon väritermi
Selvänmusta, sävynimi
Sepiaruskea, sävynimi; mm. artikkelissa Käytännöllisiä neuvoja värien sekoittamisessa (Kirjapainotaito 3, 1914)
Seruleumi sininen, pigmenttinimi
Sianpuolanharmaa, sävynimi, sianpuolalla värjätyn värinen
Sievesi nestemäisen typpihapon vanha nimitys, käytetty värjäyksessä (ruotsiksi skedvatten)
Sikariruskea, sävynimi; mm. artikkelissa Käytännöllisiä neuvoja värien sekoittamisessa (Kirjapainotaito 3, 1914)
Silkinhohtava
Silkinmusta, silkkimusta
Sinapinkeltainen rusehtavan keltainen; sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Sinen- alkuliitteenä värisanoissa, sinertävä sävy; esim. sinenpunertava, sinenhohtava
Sinenpuu sinipuu; vanha ilmaus [mainittu mm. Kansatieteellisiä muistiinpanoja Ilomantsin itäkylistä. Forssan Kirjapaino Oy, 1939.]
Sinertävä esiintynyt kirjallisuudessa 1700-luvulta lähtien
Sinertävän alkuliitteenä värisanoissa, sinertävä sävy; esim. sinertävänvalkea
Sinervän- alkuliitteenä värisanoissa, sinertävä sävy; esim. sinervänharmaa, sinervänmusta
Sini- alkuliitteenä värisanoissa, sinertävä sävy; esim. siniharmaa, sinipunertava, sinimusta
Siniharmaa [esiintyy Henrik Florinuksen latinalais-ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa Nomenclatura Rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica v. 1678 muodossa "sinisenharma" (ruotsiksi grÅblå, latinaksi ceasius, glaucus)]; sävy 23 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1950 -luvulla)
Sinikivi sinipuun vanha nimitys (ruotsiksi blå-sten); indigon vanha nimitys [mainitaan: Salo, Aino: Lemin naisten käsityöt. Helsinki 1930]
Sinilastu, sinipuu viittaa kampetsepuusta (Haematoxylon) saataviin lastuihin, joita on käytetty värjäämiseen, saattaa viitata myös bresiljapuiden (Caesalpinia) punaiseen väriin
Sininen [esiintyy Henrik Florinuksen latinalais-ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa Nomenclatura Rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica v. 1678 muodossa "sininen" (ruotsiksi blå, latinaksi caerulus, cyaneus)]
Sinipunerva, sävynimi; mm. Nahkurin teollisuutta. Sahviaaninahan valmistaminen (Suomen Teollisuuslehti 5, 1.3.1887); Naisten luonne ja wärit (Laatokka 77, 17.7.1919)
Sinisen- alkuliitteenä värisanoissa, sinertävä sävy; esim. sinisenmusta, sinisenharmaa, sinisenvalkea, sinisenpunertava, sinisenruskea, sinisenhohtava
Sinisen retliini, sinivioletti, sävynimi; mm. kirjassa K. A. Rabe: Kotiwärjäri. O. W. Edlund, Helsinki 1876
Sinisen-siniharmaa, sävynimi; mm. Cameleonte kotiväri, A. B. Idelchri O. Y., esite, 1900-luvun alku
Sinisenvihreä, sävynimi; mainitaan mm. artikkelissa "Kangasuutuudet syksyllä ja talvella 1912-13" (käännös saksankielisestä artikkelista; Vaatturi 7, 1912)
Sinivihreä, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938; sävy 14 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1940-1950 -luvuilla); muodossa siniwiheriä mm. kirjassa K. A. Rabe: Kotiwärjäri. O. W. Edlund, Helsinki 1876
Sinivioletti, sävynimi; mainittu mm. kirjassa K. A. Rabe: Kotiwärjäri. O. W. Edlund, Helsinki 1876; Pieksämäen Sanomat 12, 18.12.1925; sävy 33 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1950 -luvulla)
Siniväri, sini-väri indigo [mainittu mm. Weiss, Th.: Moniaita osoituksia, kuinka willaa, pumpulia, silkkiä ja liinaa wärjätään eli painetaan. Karlssonin Kirjapaino, Oulu 1854]
Sinkkiharmaa, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Sinkkivalkoinen, pigmenttinimi
Sireeni (syreeni), syreeninvioletti, vaaleanvioletti; sireeni on syreenistä käytetty murresana; sireeninvärinen, sävynimi; mm. artikkelissa Värejä, Kukkia ja Hihattomia liivejä (Aitta 6, 1927)

Sitruspinkki, sävynimi; mm. Applen iPhone kuorien värisävynä 2020
Sitruunankeltainen vaalea, kirkas keltainen, sävynimi; mm. Ripolin-maalien mainosvihko 1914; Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938; sävy 2 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1950 -luvulla); muodossa Sitruuna-keltainen mm. kirjassa K. A. Rabe: Kotiwärjäri. O. W. Edlund, Helsinki 1876

Smaltti, pigmenttinimi
Smaragdinvihreä kirkas keskivihreä
Suklaa-harmaa, sävynimi; mm. kirjassa K. A. Rabe: Kotiwärjäri. O. W. Edlund, Helsinki 1876
Suklaanpunerva, sävynimi; mm. Ripolin-maalien mainosvihko 1914
Suklaanruskea, sävynimi; mm. Ripolin-maalien mainosvihko 1914; Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Sumuharmaa
Suomensininen, sävynimi; sävy 35 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1950 -luvulla)
Surunharmaa
Synkänharmaa
Syreeni syreeninvärinen, syreeninvioletti, vaaleanvioletti; syreeninvärinen useita mainintoja mm. Suomen postimerkkilehden jutuissa mm. vuonna 1920; muotipalstalla Muotikirje (Ilta-sanomat 6.6.1935); muotipalstalla Viiva - Siro vyötärö on tällä hetkellä muodin pääpyrkimys (Hopeapeili 5, 1939)
Sysimusta, sydenmusta äärimmäisen musta. Sysi on puuhiilen (eli puusta poltetun hiilen) vanha nimitys. Käytetty mm. hevosista. Esiintyy mm. EL-vesiväriyhdistelmä -tuotekatalogissa 1930.
Syvä musta, sävynimi; sävy 30 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1950 -luvulla)
Syvän- alkuliitteenä värisanoissa, korostaa värin intensiivisyyttä; esim. syvänmusta
Syvänpunainen; mm. artikkelissa Valosähköhenno, radion "lepattava silmä", on nyt väriherkkä (Uusi Suomi 285, 21.10.1929)
Syysharmaa, syksyharmaa
Syyskirjava
Syystaiwaan sininen, sävynimi; mm. artikkelissa "Syksyn muotiväreistä" (Uusi Aura 215, 19.9.1915)
Sähkönsininen voimakas, kirkas keskisininen
Säämyskä, vaalea, sävynimi; mm. Ripolin-maalien mainosvihko 1914

T

Taivaansininen (usein vaalea keskisininen), sävynimi; Taiwan sininen ("Sen Wapuna eli Aset taikka Asetten kuwauxet owat wanhudesta kuusi Kärppää, taiwan sinisesä aukiasa"), Pohjanmaan vaakunan kuvailussa, jutussa "Jatko Maan-piirin paikkakuntain Tiedustuxesta," Suomenkieliset Tieto-Sanomat 23, joulu-kuusa 1776; Taiwaan-sininen, mainittu mm. teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856; muodossa Taiwaan sininen mm. kirjassa K. A. Rabe: Kotiwärjäri. O. W. Edlund, Helsinki 187; taivaansininen mm. Ripolin-maalien mainosvihko 1914; Cameleonte kotiväri, A. B. Idelchri O. Y., esite, 1900-luvun alku; Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938; sävy 26 (n. 1940-1950 -luvuilla) ja 34 (n. 1950 -luvulla) Kas-Kas kotiväreissä
Talkkunaharmaa, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Talonpojanpunainen, sävynimi; punamullalla maalattu tai punamullalla maalatun näköinen punainen
Talvenvalkoinen, talvenvalkea, sävynimi
Tango, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Teeruusun wärinen, sävynimi artikkelissa "Keisarinnan puwut" (Uusi Suometar 121, 29.5.1883)
Terrakotta tiilenpunainen; sävyt vaaleasta tummaan, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938 (terrakotta ja terrakotta tumma)
Terracotta, sävynimi; mm. Ripolin-maalien mainosvihko 1914
Tervamusta, sävynimi
Tervanruskea, tervaruskea, sävynimi
Teräksenharma, sävynimi; mm. Ripolin-maalien mainosvihko 1914
Teräksenharmaa, sävynimi; mm. artikkelissa Suomen maatalous ja turkisviljelys. II(Maaseudun Tulevaisuus 12, 26.1.1929); Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Teräksensininen, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Teräsharmaa, sävynimi; mm. kirjassa K. A. Rabe: Kotiwärjäri. O. W. Edlund, Helsinki 1876
Terässininen, sävynimi; esiintyy mm. EL-vesiväriyhdistelmä -tuotekatalogissa 1930
Terävänvihreä, sävynimi; mm. artikkelissa "Syksyn muotiväreistä" (Uusi Aura 215, 19.9.1915)
Tiikerinkirjava, hevosten värityksen (täplikkäiden) nimitys; muodossa Tiikerin veri mm. artikkelissa Hevosten väri (Maatalouden hevoshoitolehti 4, 1915)
Tiilenpunainen, sävynimi, rusehtava punainen; muodossa tiilenpunanen mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938; sävy 22 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1940-1950 -luvuilla)
Tiilipunainen, sävynimi; mainittu mm. O. Karstenin Muistiinpanoja opintoajaltani, Pietarissa v. 1894, julkaistu lehdessä Puutarha 7, 1904
Tiilenpunerva
Tiilenruskea, sävynimi; mm. EL-vesiväriyhdistelmä -tuotekatalogissa 1930; Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938; sävy 12 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1950 -luvulla); sävy 52 Syreenin Tehtaat Oy:n tekstiiliväreissä (n. 1950-l
Tiirainen, sävynimi, ruskea, joka vivahtaa punaiseen ja keltaiseen (Isokyrö); "ennenvanhaan on raapittu tiiroja kiviltä ja niillä painettu tiiraasta" tekstissä Suomen kielen värinimet (Laudaturtyö.) Ruth Oivo, 1952 - tiira tässä yhteydessä viittaa kivellä kasvavaan jäkälään
Timanttimusta, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Tomaatinpunainen keltaiseen taittuva voimakas punainen
Tomunharmaa
Tuhanharmaa, tuhkaharmaa
Tuhkanharmaa, sävynimi; mm. artikkelissa Suomen maatalous ja turkisviljelys. II(Maaseudun Tulevaisuus 12, 26.1.1929); Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Tuhkansininen, sävynimi, mainittu kuvailusävynä mm. Tietosanakirjassa (1909–1922) (kohdassa "Keltavästäräkki")
Tulenhohtava
Tulipunainen hyvin voimakas punainen; esim. artikkelissa Eräs luku Gabriele d'Annunzion kirjasta "Kuoleman voitto" (Nykyaika 13-14, 30.7.1898); muodossa tulipunanen mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938; sävy 23, myöhemmin 104 Syreenin Tehtaat Oy:n tekstiiliväreissä (n. 1940-1950 -luvuilla)
Tuliunikko, sävynimi; mm. Applen iPhone kuorien värisävynä 2020
Tumma beige, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Tumma lohi, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Tumma nankin, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Tumma oliivi, sävynimi; mainitaan mm. käsityöohjeessa lehdessä Kodin kuvasto, joulunumero 17.12.1910
Tumma terrakotta, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Tumma violetti
Tumman- alkuliitteenä värisanoissa, esim. tummanpunainen, tummansininen, tummanvihreä, tummanruskea, tummanharmaa, tummanvioletti; tummanpunerva, tummansinipunerva; tummanhohtava
Tummanbeigevärinen, sävynimi; mm. Cameleonte kotiväri, A. B. Idelchri O. Y., esite, 1900-luvun alku
Tummanharmaa, sävynimi;, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Tummanpunainen, sävynimi; sävy 29 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1950 -luvulla) ja 16 (n. 1940-1950 -luvuilla); sävy 22, myöhemmin 205 Syreenin Tehtaat Oy:n tekstiiliväreissä (n. 1940-1950 -luvuilla)
Tumman-ruskea, sävynimi; mainittu mm. teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856
Tummanruskea, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938; sävy 24, myöhemmin 114 Syreenin Tehtaat Oy:n tekstiiliväreissä (n. 1940-1950 -luvuilla)
Tummansininen, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938; sävy 39 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1950 -luvulla); sävy 20, myöhemmin 115 Syreenin Tehtaat Oy:n tekstiiliväreissä (n. 1940-1950 -luvuilla)
Tummanvihreä, sävynimi; sävy 9 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1950 -luvulla); sävy 26, myöhemmin 210 Syreenin Tehtaat Oy:n tekstiiliväreissä (n. 1940-1950 -luvuilla)
Tumman-wihriäinen, sävynimi; mainittu mm. teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856
Tuntuväri, sävynimi; vanha nimitys värilitografioissa käytetystä heikon punertavasta värisävystä, jota käytettiin nimenomaan ihon värinä.
Tupakanruskea, sävynimi; mm. Cameleonte kotiväri, A. B. Idelchri O. Y., esite, 1900-luvun alku
Turkinpunainen punaisen krapista ja tinasta valmistetun värjäysaineen nimi; myös kirkaan, voimakkaan punaisen sävynimi; sävynimenä muodossa turkinpunanen mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Turkoosi, sävynimi, sinivihreä, vihreänsininen
Turkoosinhohtava
Turkoosinsininen, sävynimi; mm. artikkelissa Värejä, Kukkia ja Hihattomia liivejä (Aitta 6, 1927)
Turkuusisininen, sävynimi; mainitaan mm. artikkelissa "Kangasuutuudet syksyllä ja talvella 1912-13" (käännös saksankielisestä artikkelista; Vaatturi 7, 1912)
Täys- alkuliitteenä värisanoissa, intensiivinen, puhdas sävy; esim. täyspunainen, täysruskea

U

Udunharmaa, sävynimi
Umpiharmaa, sävynimi; sävytön, peittävä harmaa
Unikonpunainen, sävynimi; kirkas, oranssihtava punainen
Uusipunanen, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Uusisininen, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938

V

Vaahdonvalkoinen, vaahdonvalkea
Vaalea lohi, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Vaalea nankin, sävynimi (vaalea keltainen, kellertävä), mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Vaalea roosa, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Vaalean- alkuliitteenä värisanoissa; esim. vaaleanharmaa, vaaleansininen; vaaleanhohtava
Vaaleanharmaa, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938; sävy 21 Kas-Kas kotiväreissä (n. 1950 -luvulla)
Vaaleankeltainen, waaleankeltainen, sävynimi; mm. artikkelissa "Syksyn muotiväreistä" (Uusi Aura 215, 19.9.1915)

Vaaleankirjava
Vaaleanpunainen; vaaleanpunertava
Vaaleanruskea, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938; sävy 33, myöhemmin 202 Syreenin Tehtaat Oy:n tekstiiliväreissä (n. 1940-1950 -luvuilla)
Waalean-sininen, mainittu mm. teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856
Vaaleansininen, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938; sävy 34, myöhemmin 109 Syreenin Tehtaat Oy:n tekstiiliväreissä (n. 1940-1950 -luvuilla)
Vaaleanvihreä, sävynimi; sävy 35, myöhemmin 112 Syreenin Tehtaat Oy:n tekstiiliväreissä (n. 1940-1950 -luvuilla)
Waaleen-wihriäinen, mainittu mm. teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856
Vaalea punainen
Vadelmanpunainen, sävynimi; mm. artikkelissa Muotikatsaus (Revue des modes 7, 1924); muodossa vadelman punainen, sävynimi; sävy 27 (n. 1940-1950 -luvuilla) ja vadelmanpunainen, sävy 25 (n. 1950 -luvulla) Kas-Kas kotiväreissä
Vahankeltainen
Vahanvalkea
Walean-ruskea, mainittu mm. teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856
Valkea valkoinen, synonyymi
Valkeanharmaa, valkeanharmahtava
Valkeankirjava
Valkeda valkoinen [myöhäiskantasuomi]
Valketa valkoinen [varhais- ja myöhäiskantasuomi]
walkonen, mainittu mm. teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856
Valkoinen
Valkoinen vithrilli sinkkivalkoinen, pigmenttinimi
Valokuvaruskea geraniumlakan ja mustan tai geraniumlakan ja viridiinin sekoitus, mm. artikkelissa Käytännöllisiä neuvoja värien sekoittamisessa (Kirjapainotaito 3, 1914)
Valtamerensininen, sävynimi; merensininen
Vanha roosa, sävynimi; roosa, jossa aavistus harmaata
Vanhanharmaa, sävynimi
Vanhanpunainen, sävynimi; viittaa usein hieman rusehtavaan punaiseen tai vanhaan, hieman tummentuneeseen punamultasävyyn
Variksenharmaa, sävynimi
Vaskiruskea, vaskenruskea, sävynimi
Vaununvihreä, sävynimi; mm. Ripolin-maalien mainosvihko 1914
Vedenharmaa, vesiharmaa, sävynimi
Vedenvihreä, sävynimi
Vehreänharmaa, sävynimi, vihertävä harmaa
Vehrjäne vihreä [Suomen lounaismurteet]
Venäjänsininen tarkoittaa puhekielessä yleensä imelähköä vaaleaa, hieman vihertävänsinistä väriä (sävyä käytettiin venäjänvihreän kanssa yleisesti mm. siltojen yms. rakenteiden maalaamiseen mm. entisissä itäblokin maissa); kissoista puhuttaessa siniharmaa rotu; englanninkielen Russian blue tarkoittaa selkeämmin sinertävän harmaata
Venäjänvihreä tarkoittaa puhekielessä yleensä imelähköä vaaleaa, hieman sinertävänvihreää väriä (sävyä käytettiin venäjänsinisen kanssa yleisesti mm. siltojen yms. rakenteiden maalaamiseen mm. entisissä itäblokin maissa)
Verenpunainen, veripuna, verenpunerva, sävynimi; mm. tekstissä Kuudennen juurirodun alkuvaiheet (Tietäjä 3, 1910)
Veriruskea on esim. vanhoissa Raamattu-käännöksissä esiintyvä sana; ruskea korvattu myöhemmin punaisella
Vesiharmaa, sävynimi
Vesisininen, sävynimi; mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Viehkeänharmaa

Vihreä aiemmin muodossa viheriä, viheriäinen, yms.; juuri viha-sanassa, vihanta on samaa juurta.
Viheriä - Wiheriä mainitaan moneen kertaan kirjassa (usein luontoon liittyen) Sen pyhän ewankeliumillisen walkeuden taiwallisessa opissa ja pyhäsä elämäsä, jälkimmäinen osa. (Präntätty Lars Salviuxella, 1749)
Viheriän- vanhahtava, alkuliitteenä värisanoissa, vihertävä sävy; esim. viheriänharmaa, viheriänvalkea, viheriänpunertava, viheriänmusta
Viheriänkirjava
Wiheriäinen (mm. "He tahrawat kaswonsa punaisexi, sinisexi, kellaisexi, wiheriäisexi ja jota kirjawammaxi he sen saawatm sitä kaunemmaxi he sen lukewat"), "Uusia Sanomita" (Amerikan alkuperäisasukkaiden kuvailusta), Suomenkieliset Tieto-Sanomat 24, joulu-kuusa 1776
Wiherjäinen, vihreä; v.1642 Raamattu; myös Henrik Florinuksen latinalais-ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa Nomenclatura Rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica v. 1678 (ruotsiksi gröön, latinaksi viridis) Vihertävän- alkuliitteenä värisanoissa, vihertävä sävy; esim. vihertävänkeltainen
Viherä, vihreä - Viljasen Värien sommittelu -kirjassa vuodelta 1911 puhutaan viherästä.
Wihriäinen, mainittu mm. teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856

Vihreä sinoberi nimitys keltaisten, sinisten ja vihreiden värijauheiden sekoituksista
Vihreä vihtrilli rautavihreä, pigmenttinimi
Vihreän- alkuliitteenä värisanoissa, vihertävä sävy; esim. vihreänsininen, vihreänharmaa, vihreänruskea, vihreänvalkea
Vihreänsininen, sävynimi; mm. artikkelissa Valosähköhenno, radion "lepattava silmä", on nyt väriherkkä (Uusi Suomi 285, 21.10.1929); vaatteiden värinä muotipalstalla Viiva - Siro vyötärö on tällä hetkellä muodin pääpyrkimys (Hopeapeili 5, 1939); muodossa vihreän sininen sävy 12 (n. 1940-1950 -luvuilla) ja vihreänsininen, sävy 40 (n. 1950 -luvulla) Kas-Kas kotiväreissä
Vihuliini punasininen; tarkoitetaanko kenties mauvea (aniliinivioletti)?, vanha nimitys [mainitaan: Salo, Aino: Lemin naisten käsityöt. Helsinki 1930]
Viileä, viileän- kuvaa viileältä tai kylmältä vaikuttavaa sävyä (usein siniseen ja/tai valkoiseen taittuvaa); esim. viileänharmaa, viileänsininen, viileänvihreä
Viinimarjanpunainen, sävynimi; mm. kirjoituksessa Mitkä ovat kirkon liturgiset värit? (Uusi Suomi 252, 28.10.1928)
Viininpunainen, sävynimi; mm. artikkelissa "Kangasuutuudet syksyllä ja talvella 1912-13" (käännös saksankielisestä artikkelista; Vaatturi 7, 1912); Ripolin-maalien mainosvihko 1914; Cameleonte kotiväri, A. B. Idelchri O. Y., esite, 1900-luvun alku; muodossa viininpunanen mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938
Viininruskea
Viljankeltainen
Villanvalkea
Violetti suhteellisen uusi värisana suomen kielessä ja vielä 1900-luvun puolen välin jälkeenkin teksteissä näkee useammin puhuttavan sinipunaisesta kuin violetista. Ei esiinny mm. Cannelin vierasperäisten sanojen luettelossa vuosina 1908 tai 1912; sen sijaan Airilan ja Cannelin luettelossa 1920-luvulla violetti esiintyy. Sana on kuitenkin ollut käytössä jo aiemmin. Artikkelissa Liikkeen-ilmauksista kasvikunnassa sanan merkitystä on kirjassa täsmennetty (sinipunerva) (Kirjallinen kuukausilehti 3, 1877). Violetti esiintyy mm. tekstissä Kuudennen juurirodun alkuvaiheet (Tietäjä 3, 1910), ja siinäkin on värisanan perässä täsmennyksenä (sinipunainen).
Mainittu mm. Tietosanakirjassa (1909–1922) (kohdassa "Kasukka"); artikkelissa Garda-järven rannalla (Luonnonystävä 4, 1910) muodossa "violetin värisinä" (kukista puhuttaessa); myös Ripolin-maalien mainosvihko 1914; Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnasto N:o 20, 1938. Viljasen Värien sommittelu -kirjassa vuodelta 1911 puhutaan punasinisestä ja sinipunaisesta: Niiden yhteisenä vieraskielisenä nimenä on violetti. Jotkut pitävät nimen vaan punasiniselle kuuluvana ja antavat sinipunaiselle nimeksi karmini eli purppura. Useammissa vanhoissa maaliaineita käsittelevissä teksteissä puhutaan sinipunervista tai punasinervistä väreistä, jotka saadaan maaliaineella, jonka nimessä on violetti. Näin esimerkiksi artikkelissa Nahan värjäys (Suomen Teollisuuslehti 12, 1893), jossa sana "violetti" esiintyy useissa väriaineen nimissä (mm. metyylivioletti, kristallivioletti ja etyylivioletti), mutta sävystä itsestään puhutaan nimellä "punasinervä". Näin myös vielä J. Järvelän kirjassa Maalarin aine- ja ammattioppi (kolmas painos, 1956), jossa otsikon "Sinipunervat ja punasinervät värit" alla esitellään kobolttivioletti, mangaanivioletti, ultramariinivioletti ja tinavioletti. Artikkelissa Symolin muuttaminen anilinimustaa vastaavaksi väriaineeksi (Teknillinen aikakauslehti 3, 1925) violetti mainitaan sävynimenä, myös tummanvioletti; violetti ilman lisäselvityksiä mainitaan myös jutuissa Ostwaldin värioppi (Uusi Suomi 84, 12.4.1925) ja Mitkä ovat kirkon liturgiset värit? (Uusi Suomi 252, 28.10.1928)
Tuotemerkeissä violetti; sävy 30, myöhemmin 107 Syreenin Tehtaat Oy:n tekstiiliväreissä (n. 1940-1950 -luvuilla)
Violetinruskea, sävynimi; mm. Ripolin-maalien mainosvihko 1914
Viuletti, violetti
Voikukan keltainen, sävynimi; mm. artikkelissa Muotikatsaus (Revue des modes 7, 1924)
Vitivalkoinen hyvin puhdas valkoinen, lumenvalkoinen
Voikko, vanha värinimi hevosista puhuttaessa; mm. artikkelissa Hevosten väri (Maatalouden hevoshoitolehti 4, 1915), jossa väri kuvattu keltaiseksi valkeilla jouhilla
Voinkeltainen
Välkkyvän- alkuliitteenä värisanoissa; esim. välkkyvänvalkea, välkkyvänmusta
Väri lainasana ruotsista (färg)

W

Wehreä vihreä, vanha muoto
Wehreänkeltainen vihreänkeltainen
Weide värimorsinko [mainittu mm. Weiss, Th.: Moniaita osoituksia, kuinka willaa, pumpulia, silkkiä ja liinaa wärjätään eli painetaan. Karlssonin Kirjapaino, Oulu 1854]
Wernpuffi viittaa bresiljapuiden (Caesalpinia) puulastuihin, joita on käytetty punaiseksi värjäämiseen; saattaa viitata myös kampetsepuusta (Haematoxylon) saataviin lastuihin. Vanha ilmaisu.
Wiktoriaruskea, punertava ruskea?, sävynimi; mm. kirjassa K. A. Rabe: Kotiwärjäri. O. W. Edlund, Helsinki 1876
Winsorinsininen on suomalaisväännös Windsor&Newton -värivalmistajan tavaramerkistä winsor blue (=ftalosininen), pigmenttinimi. Sävynä se usein tarkoittaa voimakasta keskisinistä.
Wäärnpoka kts. fernambuko; esiintyy kirjassa Kuusisataa Talouden hoitannossa käytettäwä... vuodelta 1877

XYZ

Yönharmaa, sävynimi, hyvin tumma harmaa
Yönmusta, sävynimi, hyvin musta musta
Yönsininen, sävynimi, tummansininen

ÅÄÖ

Öljymarjakeltainen, sävynimi; mainitaan mm. artikkelissa "Kangasuutuudet syksyllä ja talvella 1912-13" (käännös saksankielisestä artikkelista; Vaatturi 7, 1912)
Öljymarjaväri, sävynimi; mainitaan mm. artikkelissa "Kangasuutuudet syksyllä ja talvella 1912-13" (käännös saksankielisestä artikkelista; Vaatturi 7, 1912)
Öljypuunvihreä, oliviinvihreä, sävynimi; mm. Ripolin-maalien mainosvihko 1914

Kantasuomi

Harmaya harmaa (myöhäiskantasuomi)
Musta musta
Rusketa punainen
Sininen (myöhäiskantasuomi)
Valkeda valkoinen (myöhäiskantasuomi)
Valketa valkoinen (varhais- ja myöhäiskantasuomi)

Värinimiä vanhoissa painetuissa lähteissä

1637 Ericus Schroderus: Lexicon latino-scondicum

Wiheriäisys - latina viriditas, saksa grünigket, ruotsi gröda

1642 Raamattu

Harma harmaa

1678 Henrik Florinus: Nomenclatura Rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica (latina-ruotsi-suomi -sanakirja)

Aiwan punainen - ruotsi mycket rödh, latina rubicundus
Cullancarwainen - ruotsi rödachtigh, gullrödh, latina rufus, rutilus
Cuollencarwainen - ruotsi swartbleek, latina luridus
Harma - ruotsi grÅ, latina canus
Ihoncarwainen - ruotsi lijffärga, latina flammeus
Keldainen - ruotsi gool, latina flavus, fulvus, luteus
Lumiwalkia - ruotsi sniöhwijt, latina niveus
Musta - ruotsiksi swart, latinaksi niger, ater
Mustanbruuni - ruotsi swartbruun, latina spadiceus, fuscus, furvus
Mustanwoipa - ruotsiksi swartachtigh, mörk färga, latinaksi pullus
Niin walkia cuin riesca - ruotsi miölckwijt, latina lacteus
Punainen - ruotsi rödh, latina ruber
Punaisen bruuni - ruotsi rödbruun, latina puniceus
Purpuran carwainen - ruotsi purpurrödh, rosenrödh, latina purpureus
Ruohoncarwainen - ruotsi gröön, latina viridis
Ruskia - ruotsi rödachtigh, gullrödh, latina rufus, rutilus
Sininen - ruotsi blå, latina caerulus, cyaneus Sinisenharma - ruotsi grÅblå, latina ceasius, glaucus
Tumman carwainen - ruotsiksi swartachtigh, mörk färga, latinaksi pullus
Walistunut - ruotsi bleek, latina pallidus
Walkia kijldäwä - ruotsi hwijtskijnande, latina candidus
Wiherjäinen - ruotsi gröön, latina viridis

1745 Daniel Juslenius: Suomalaisen Sana-Lugun Coetus

Kellava (kellertävä)
Punainen - ruotsi röd - latina ruber
Ruskia - ruotsi röd - latina rufus, rubeus
Wiheriäinen - ruotsi grönskanska
Wiheriä - ruotsi grön

1786-87 Christfrid Ganander: Nytt Finskt Lexicon I-III

Viheriäinen - ruotsi grönskanska
Wiheriä - ruotsi grön

1826 Gustavus Renvall: Suomalainen Sana-Kirja

Ruskia - latina rubro-pallidus, rubicundus, fuscus - saksa rotlich gelb, dunkel roth, braun

1853 D E D Europaeus: Svenskt-Finskt Handlexikon

Ruskea - ruotsi brun
Ruosteen-karwainen - ruotsi brun
Ruuni - ruotsi brun
Sinerwänpunainen - ruotsi violett
Vihreä - ruotsi grön

1865 Ferd. Ahlman: Svenskt-Finskt Lexikon

Vihreä, viheriä - ruotsi grön

1874-80 Elias Lönnrot: Suomalais-Ruotsalainen sanakirja

Ruskea - ruotsalaiset vastineet mörk röd, rödbrun, kopperfärgad, rödlett, ljusbrun, rödgul, brandgul
Punainen - ruotsi röd
Sininen - ruotsi blå, violett
Viheriä - ruotsi grön, grönskanska
Viheriäinen - ruotsi grön
---
Violett - suomi: sinerwänpunainen, sinipunerva, punasinervä, punasininen

Lähteitä / lukemista
Wichmann, Yrjö &al. Tietosanakirja. Tietosanakirja-osakeyhtiö. Kustannusosakeyhtiö Otavan kirjapaino, Helsinki, 1909–1922.
Kansatieteellisiä muistiinpanoja Ilomantsin itäkylistä. Forssan Kirjapaino Oy, 1939.
Koski, Mauno Värien nimitykset suomessa ja lähisukukielissä. SKS, Savonlinnan kirjapaino, Savonlinna 1983
Mahn, J. H. L. Kuusisataa Talouden hoitannossa käytettäwä, kunnollista sekä koeteltua keinoa kaikille säädyille, eli Todellinen mukawuuden, menestyksen, terweyden, työn ja kulunkien säästämisen Neuwonantaja. G. W. Wilénin ja Kumpp. kirjapaino, Turku 1877
Salo, Aino Lemin naisten käsityöt. Helsinki 1930
Viljanen, V M J Värien sommittelu. Käsiteollisuuskirjasto N.o 7. Raittiuskansan Kirjapaino, Helsinki 1911
Vuorela, Toivo Kansanperinteen sanakirja. WSOY Porvoo 1979
Weiss, Th. Moniaita osoituksia, kuinka willaa, pumpulia, silkkiä ja liinaa wärjätään eli painetaan. Karlssonin Kirjapaino, Oulu 1854
PIENI TIETOSANAKIRJA. Toimituskunta: Jaakko Forsman, fil. tohtori, päätoimittaja & J. A. Wecksell, fil. kand., toimitussihteeri & I. Havu, fil. tohtori & Hannes Salovaara, lehtori. Kustannusosakeyhtiö Otavan kirjapaino, Helsinki 1925-1928. [runeberg.org/pieni]
KIITOS: Wilhelmiina Hämäläinen