-

Värinimiä - suomi

Katso myös: suomensukuiset kielet

Tällä sivulla myös: kantasuomen värisanoja ja värinimiä vanhoissa painetuissa lähteissä

Musta, valkoinen ja sininen ovat värinimiä, joilla on kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä sama perusvärinimitys.

Monet suomenkielen värisanat ovat saaneet nimensä jostakin konkreettisesta (ruusunpunainen, taivaansininen), monet sanat on käännetty tai väännetty muista kielistä (pinkki, karmiini) tai otettu (esim. muotilehtiin) käyttöön sellaisenaan (mm. cherry). Monet näistä sanoista on koottu erilaisista kataloogeista ja usein ne ovat suoria käännöksiä englanninkielisistä ilmaisuista - eikä niitä välttämättä esiinny usein puhekielessä. Monet pigmenttinimet ovat puolestaan tulleet suomenkieleen ruotsin tai saksan kautta - ruotsilla oli suuri vaikutus toisena kotimaisena; Saksaa puolestaan luettiin suomalaisissa kouluissa 1900-luvun puoleenväliin (ja jälkeenkin) kuin nykyään englantia. Saksa oli myös erittäin merkittävä pigmenttien valmistajamaa ja monet pigmenttinimet käännettiin suoraan saksankielestä suomeksi.

Sivulla on lueteltu myös värisävyjä, joihin silmä osuu usein mm. naistenlehtiä selaillessa. Näitä ei ole kaikkia selitetty sen kummemmin (esim. aprikoosi = aprikoosinvärinen), mutta ne ovat esimerkkinä suomalaisten käyttämästä värisanastosta.

Sivulta on jätetty pois itsensä selittäviä pigmenttinimiä kuten nokimusta, lyijyvalkoinen, kadmiumpunainen tai kromikeltainen, sekä verrattain yleisesti tunnettuja tai Coloriasta helposti löytyviä pigmenttinimiä kuten sinooperi tai schweinfurtinvihreä. Sen sijaan listalla esiintyy joitakin vanhempia sekä vähemmän tunnettuja (vaikka tuttujenkin) pigmenttien nimityksiä, kuten piuri ja kremservalkoinen.

Suluissa vuosisata / aikakausi, jolloin nimi on viimeistään esiintynyt, jos tiedossa. Näkyminen jossain katalogissa viittaa varhaisimpaan merkintään, mistä olen itse väritermin löytänyt - ei siis tarkoita sitä, että se olisi ehdottoman ensimmäinen merkintä.

 

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W XYZ

Lisää värisanoja löytyy Coloriastosta labeleilla sanastot ja sanakirjat sekä värisanat

A

Aitomusta pysyvä musta; aito-alkuliite on viitannut värien pysyvyyteen, luultavasti tullut saksankielisestä samaa tarkoittavasta sanasta echt
Aitopunanen, pysyvä punainen, mainitaan mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938; aito-alkuliite on viitannut värien pysyvyyteen, luultavasti tullut saksankielisestä samaa tarkoittavasta sanasta echt
Aitovihreä sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938; aito-alkuliite on viitannut värien pysyvyyteen, luultavasti tullut saksankielisestä samaa tarkoittavasta sanasta echt
Alabasterinvalkea, alabasterinvalkoinen, sävynimi
Amandevihreä himmeä vihreä (amande=manteli)
Amarantti violettiin vivahtava punainen
Ametisti(n värinen) vaalean violetti, joskus käytetään hyvinkin vaaleanpunaisista asioista
Aneli aniliinivärit? [mainitaan: Salo, Aino: Lemin naisten käsityöt. Helsinki 1930]
Aniliini on alunperin viitannut varhaisiin keinotekoisiin orgaanisiin väriaineisiin, tervaväreihin, jotka tehtiin kivihiilitervan jäännöksistä (aniliinista). Nämä keinotekoiset värit olivat todella intensiivisiä ja suorastaan päällekäyviä verrattuna luonnonväreihin, joten usein aniliini-alku viittaa nimenomaan kirkkaaseen ja voimakkaaseen, tai jopa räikeään väriin. Nimitys on sittemmin jäänyt elämään itsenäisenäkin: puhekielessä aniliini usein imelään sinertävään vaaleanpunaiseen, hyvin intensiiviseen väriin, aniliinipunaiseen.
Aniliinipunainen, aniliininpunainen alunperin värjäysaineen nimi, viittasi tervaväreillä värjättyihin punaisiin; nykyään lähinnä sävynimi: kirkas sinertävä vaaleanpunainen; kts. aniliini
Aniliinivihreä alunperin värjäysaineen nimi, viittasi tervaväreillä värjättyihin kirkkaisiin vihreisiin; sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Antiikki- antiikki-alku värin edessä viittaa yleensä hieman himmentyneeseen, epätasaiseen - vanhaan - väriin
Antrasiitti vihertävä harmaa
Aprikoosi, aprikoosinkeltainen
Aprikosiväri, sävynimi, mm. artikkelissa "Syksyn silhuetti" (Uusi Aura 262, 26.9.1926)
Arkiharmaa, arkisenharmaa, sävynimi
Atakamiitti vihreä kuparimineraali, kuparikloridihydroksi, pigmenttinimi
Atlantinsininen, sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Azurinsininen loistava kirkkaansininen, "Välimeren sininen"

B

Banaaninkeltainen, sävynimi mm. Tavaratalo Stockmannin silkkitrikoo-mainoksessa Helsingin Sanomissa 5.3.1926
Beesi, beessi = beige
Beige (tulee ranskasta; värjäämättömästä villasta valmistettu kangas) vaaleanruskea (harmaanruskeasta kellertävän ruskeaan); vaalea harmahtavan keltainen. Suomenkieleen sana on tullut 1900-luvun alkupuolella, mainitaan mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Tavarasanakirjan (Kirja-osakeyhtiö Tieto, Helsinki 1922) mukaan beige on alkujaan ollut värjäämättömien villavalmisteiden ranskalainen nimitys.
Bismarckruskea, värjäysaineen nimi; myös sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Bordeaux, Bordeauxinpunainen, tumma viininpunainen, sävynimi, mm. artikkelissa "Syksyn silhuetti" (Uusi Aura 262, 26.9.1926)
Bresilja saattaa viitata sekä bresiljapuiden (Caesalpinia) punaiseen väriin, että kampetsepuun (Haematoxylon) siniseen väriin; sininen brisilja - sinipuu [mainittu mm. Weiss, Th.: Moniaita osoituksia, kuinka willaa, pumpulia, silkkiä ja liinaa wärjätään eli painetaan. Karlssonin Kirjapaino, Oulu 1854]
Briljanttikeltainen sävynimi: kirkas keltainen; pigmenttinimi (vanhentunut), eräs kromikeltaisista; mm. artikkelissa Erilaisia tietoja maalausväreistä. III (Maalarilehti 6, 20.12.1920) muodossa briljantikeltainen
Burgundi viininpunainen, tumma sinertävä punainen (juontuu ranskalaisen kaupungin Burgundyn nimestä - kaupungissa tehtiin (valko- ja puna-)viiniä; sanalla viitattiin myös muualla valmistettuihin punaisiin sekoiteviineihin; värinimenä viitannee viinin väriin)

C

Cameonsininen vaalea harmaansininen, sinertävä vaalea harmaa
Caprinsininen vaalea, hieman turkoosiin vivahtava sininen, sävynimi; ennen myös värjäysaineen nimi
Cherry kirkas keskipunainen (lainasana englannista - "kirsikanvärinen")
Creme kermanvärinen, sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Currynkeltainen hieman oranssihtava tai rusehtava, voimakas keskikeltainen

D

E

Englanninsini berliininsinisen toinen nimitys
Excelsiorpunainen, pigmenttinimi, mm. artikkelissa Käytännöllisiä neuvoja värien sekoittamisessa (Kirjapainotaito 3, 1914)

F

Farkkuväri yleensä tällä tarkoitetaan sinistä indigoa, jolla farkut on perinteisesti värjätty
Fenomenipunainen, pigmenttinimi, mm. artikkelissa Käytännöllisiä neuvoja värien sekoittamisessa (Kirjapainotaito 3, 1914)
Fernambuko viittaa bresiljapuiden (Caesalpinia) puulastuihin, joita on käytetty punaiseksi värjäämiseen; saattaa viitata myös kampetsepuusta (Haematoxylon) saataviin lastuihin. Vanha ilmaisu. [mainittu mm. Weiss, Th.: Moniaita osoituksia, kuinka willaa, pumpulia, silkkiä ja liinaa wärjätään eli painetaan, jossa tarkoittaa punaista]
Fiheriäinen on Köyliössä tavattu versio viheriäisestä

G

Gallushappo on värjäyksessä käytetty parkitusaine
Garibaldi-punainen, sävynimi mm. artikkelissa "Syksyn muotiväreistä" (Uusi Aura 215, 19.9.1915)
Geranium, vaaleanvioletti?, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914
Grafiitinharmaa
Granaatin punainen, sävynimi, mm. tumma granaatin punainen artikkelissa Muotikatsaus (Revue des modes 7, 1924)
Granatin-wärinen, sävynimi artikkelissa "Keisarinnan puwut" (Uusi Suometar 121, 29.5.1883)
Graniitinharmaa
Gredliini sinivioletti (ruotsin gredelin; alunperin ranskan gris de lin, pellavanharmaa) Ruotsissa gredelin -sana on ollut tuttu 1600-luvulta lähtien. Sitä ei mainittu suomalaisissa sanakirjoissa vielä 1800-luvulla, vaikka ruotsinkielen gredelin kirjoista löytyykin.

H

Haahko, haahkea harmaa (Lönnrotin mukaan); jälkimmäinen viitannut myös mielen keveyteen
Haaleanharmaa, haaleansininen, haaleanpunainen, haaleankeltainen jne. - haalea, ei voimakas väri
Hahtuvanharmaa, sävynimi
Haljakka haalea; harmahtava, harmaansininen (sarka t. verkapurjeen väristä)
Hallava harmaa eläimistä puhuttaessa; paikoittain merkinnyt myös vihreänsinistä tai siniharmaata
Halli harmahtava, harmaanruskea (eläimistä)
Harmaa [myöhäiskantasuomessa harmaya; vuonna 1642 Raamatussa harma; esiintyy Henrik Florinuksen latinalais-ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa Nomenclatura Rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica v. 1678 muodossa "harma" (ruotsiksi gr&åring;, latinaksi canus)]
Harmaan- alkuliitteenä värisävyissä, esim. harmaansininen, harmaanpunainen, harmaanruskea, harmaankeltainen jne.
Harmaanhohtava
Harmaankirjava
Harmaanvihreä, sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Havannaruskea keskiruskea, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914; Hawanna-ruskea, sävynimi kirjassa "K. A. Rabe: Kotiwärjäri" (O. W. Edlund, Helsinki 1876); Havannanruskea, sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938; Havanna- eli sikariruskea, mm. artikkelissa Käytännöllisiä neuvoja värien sekoittamisessa (Kirjapainotaito 3, 1914)
Havunvihreä harmaanvihreä, sinivihreä; sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Helakan- alkuliitteenä värisävyissä korostamassa niiden kirkkautta ja puhtautta.
Helakanpunainen kirkas punainen, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914
Heleän- alkuliitteenä värisävyissä korostamassa niiden kirkkautta ja puhtautta.
Heleänharmaa
Heleänhohtava
Heleänkirjava
Heleänsini(nen) kirkas sininen. Vanhoissa 1900-luvun puolivälin maalia käsittelevissä teksteissä sillä tarkoitetaan yleensä ftalosinistä; kyseessä lienee suomalaisväännös BASFin Heliogen Blau-tuotemerkistä.
Heleänvalkea
Heliosininen ftalosyaanisininen, pigmenttinimi; käännös BASFin Heliogen Blau-tuotemerkistä
Heliän-punanen, heleänpunainen, mainittu mm. teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856
Helmenharmaa vaaleanharmaa
Helmenvalkea, helmenvalkoinen
Helmiharmaa, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914
Helmisininen vaalea harmahtava sininen, sävynimi mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Hennanvärinen oranssinruskea, sävynimi; mm. artikkelissa Talven kuosit (Suomen Kuvalehti 7, 15.2.1919)
Herneenvihreä, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914
Hiekka, hiekanvärinen, hiekanruskea vaaleanruskea; mm. hiekanvärinen artikkelissa Muotikirje suuresta maailmasta (Sisä-Suomi 116A, 25.5.1929)
Hiekanharmaa, sävynimi
Hienonhallava, sävynimi, kaunis harmaa
Hietakivi, vaalea harmaan rusehtava, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914
Hietaroosa, sävynimi, mm. Applen iPhone kuorien värisävynä 2020; luultavasti käännös englanninkielisestä väritermistä pink sand
Hiilenmusta
Hiirenharmaa
Himmeän- alkuliiteenä värisävyissä, esim. himmeänsininen, himmeänharmaa, himmeänpunainen; ei niin kirkas värisävy
Himmeänvalkea
Hohtavanvalkea
Hopeanharmaa, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914; Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Hopeanhohtava
Hopeanvalkea
Hopean-walkonen, mainittu mm. teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856
Hoseli-harmaa sinertävä; esiintyy kirjassa Kuusisataa Talouden hoitannossa käytettäwä... vuodelta 1877
Huikeanvalkea
Häikäisevänvalkea
Hämyharmaa
Hämykirjava
Hämäränharmaa, hämäränharmahtava

I

Ideaalisininen sävynimi , mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938

Ihon-karwanen, mainittu mm. teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856
Ikiharmaa
Ikävänharmaa
Indigosininen indigokasvista saatava sininen (farkkuväri)
Indiku vanha ilmaisu indigosiniselle
Intiankeltainen sävynimi, lämmin oranssihtava keltainen; myös pigmenttinimi; mm. artikkelissa Erilaisia tietoja maalausväreistä. III (Maalarilehti 6, 20.12.1920) muodossa Indian keltainen
Intianpunainen pigmenttinimi, punainen rautaoksidi; sävynimi, mm. artikkelissa Muotikatsaus (Revue des modes 7, 1924)
Intiansininen sävynimi, makea, vihertävänsininen
Itämerensininen sävynimi, mm. Applen iPhone kuorien värisävynä 2020

J

Jadenvihreä
Jalomusta
Jauhonvalkea, sävynimi
Juussi vaaleansininen; vanha suomalainen väännös ruotsin sanasta ljus (vaalea); tavattu Savossa ja Karjalassa
Jäkäläharmaa
Jäniksenharmaa
Jääharmaa, jäänharmaa
Jäänsininen, jäänsini vaalea, kylmä sininen; esiintyy Oswaldin vesivärilaatikkoa esittelevässä jutussa violetin perusvärin nimenä lehdessä Otavainen 9, 1924

K

Kaalimusta (vanha nimitys)
Kaarnanruskea sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Kaarnemusta
Kahviruskea
Kahvinruskea merkitsee kahvinväristä, tummanruskeaa sävyä, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938. Kahviruun on vanha nimitys ruskealle väriaineelle, jota Mauno Kosken mukaan saatiin "keittämällä vedessä kattikuuta ja ruunsyyrree".
Kaikenkirjava
Kalevansininen sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Kall-eppeli väriomena, gallushappo; vanha nimitys [mainittu mm. Weiss, Th.: Moniaita osoituksia, kuinka willaa, pumpulia, silkkiä ja liinaa wärjätään eli painetaan. Karlssonin Kirjapaino, Oulu 1854]
Kalliokelta keltaokra, pigmenttinimi, vanha nimitys
Kallomena väriomena, gallushappo; vanha nimitys [mainittu mm. Weiss, Th.: Moniaita osoituksia, kuinka willaa, pumpulia, silkkiä ja liinaa wärjätään eli painetaan. Karlssonin Kirjapaino, Oulu 1854]
Kalpeanharmaa, sävynimi, vaaleanharmaa
Kanariankeltainen (= kanarianlinnunkeltainen) hyvin kirkas keltainen, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914
Kaneli(n ruskea); kaneliruskea, sävynimi kirjassa "K. A. Rabe: Kotiwärjäri" (O. W. Edlund, Helsinki 1876)
Kanerva vaaleanpunertavan sävynimi
Kanervanruskea sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938

Kameli vaalean keskiruskea, sävynimi
Kangasparkki on ollut sianpuolukan nimi; vanha ilmaus [mainittu mm. Kansatieteellisiä muistiinpanoja Ilomantsin itäkylistä. Forssan Kirjapaino Oy, 1939.]
Karitsanvalkea, sävynimi
Karmiini sinertävä punainen. Viljasen Värien sommittelu -kirjassa vuodelta 1911 puhutaan punasinisestä ja sinipunaisesta: Niiden yhteisenä vieraskielisenä nimenä on violetti. Jotkut pitävät nimen vaan punasiniselle kuuluvana ja antavat sinipunaiselle nimeksi karmini eli purppura.
Karmosiini sinertävä punainen
Karvasmanteli-öljyvihreä viktoriavihreä, intensiivinen orgaaninen väriaine, kauniin sinivihreä [PIENI TIETOSANAKIRJA (1925-1928)]
Karwainen, karvainen värillinen. Suomenkielessä puna merkitsi alunperin karvaa, punainen karvanväristä. Karva ja puna sekä karvainen ja punainen olivat pitkään synonyymejä - lopulta karvainen laajentui merkitsemään myös muita värejä, esim. keltaisenkarvainen.
Kassiuspurppura, pigmenttinimi
Kastanjanruskea
Kastelruuni on vanha ruskean väriaineen nimitys
Katkeronsininen - tummansinisimpiä olemassaolevia kukkia (Gentiana)
Kauniinsininen
Keisarinpunainen, pigmenttinimi, mm. artikkelissa Käytännöllisiä neuvoja värien sekoittamisessa (Kirjapainotaito 3, 1914)
Keisarinvihreä, keisarinviheriä pigmenttinimi, kupariasetoarsenaatti eli schweinfurtinvihreä, hyvin myrkyllinen vihreä pigmentti
Kellan- alkuliitteenä värisanoissa, kellertävä sävy; esim. kellanharmaa, kellanpunainen, kellanvihreä, kellanvalkea, kellanharmahtava
Kellankirjava, keltavoittoisesti kirjava
Kellava [v.1745 Juslenius: "kellertävä"]
Kellertävän- alkuliitteenä värisanoissa, kellertävä sävy; esim. kellertävänharmaa, kellertävänruskea
Keltainen (kelta on balttilainen lainasana) [esiintyy Henrik Florinuksen latinalais-ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa Nomenclatura Rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica v. 1678 muodossa "keldainen" (ruotsiksi gool, latinaksi flavus, fulvus, luteus)]; keltanen kirjoitusmuoto mm. vielä Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Keltaisen-, keltasen- alkuliitteenä värisanoissa, kellertävä sävy; esim. keltaisenhallava
Keltasenruskea sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Kenraalisininen sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Kermankeltainen hyvin vaalea keltainen, lähes valkoinen
Kermanruskea sävynimi, hyvin vaalea ruskea
Kermanvärinen, kermanvalkoinen, kermanvalkea kellertävä valkoinen
Keskiharmaa sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Keskiruskea sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Keskisininen sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Keskiverkaharmaa, villanharmaa, sävynimi mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Keskivihreä sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Khaki rusehtavan harmaa, harmaan rusehtava; on urdun kieltä ja merkitsee pölyä, sävynimi mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Kiiltomusta, sävynimi mm. hevosista
Kiiltävän- alkuliitteenä värisanoissa, esim. kiiltävänharmaa, kiiltävänpunainen, kiiltävänmusta
Kiinankeltainen sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Kiinanmusta musteen nimi; sävynimenä kuvaa hyvin mustaa mustaa
Kiljuvan- alkuliitteenä kuvaa värin räikeyttä; esim. kiljuvanpunainen
Kiljuvankirjava
Kimrööki hiilimusta, pigmenttinimi; vanha muoto kimryökki esiintyy mm. kirjassa Kuusisataa Talouden hoitannossa käytettäwä... vuodelta 1877
Kipsinvalkea, kipsinvalkoinen, kipsivalkoinen
Kirkkaan- alkuliite värisanoissa, kuvaa värin puhtautta ja kirkkautta; esim. kirkkaanvalkea, kirkkaanruskea
Kirkkaanpunainen; muodossa kirkkaanpunanen Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Kirkkaansininen, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Kirppuruskea sävynimi, mm. artikkelissa " Nahkurin teollisuutta. Sahviaaninahan valmistaminen." (Suomen Teollisuuslehti 5, 1.3.1887)
Kirsikanpunainen sävynimi, mm. artikkelissa Muotikatsaus (Revue des modes 7, 1924); Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Kissanharmaa
Kivenhave, kivenhapenet värjäämiseen käytetty kivijäkälä, kalliokarve; vanha nimitys
Kivenharmaa, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914
Kiviharmaa, sävynimi
Kobolttisininen pigmenttinimi
Kokenilli pienistä kilpikirvoista saatava punainen värjäysaine; vanhoja nimityksiä mm.: Konsjonelli, esiintyy mm. kirjassa Kuusisataa Talouden hoitannossa käytettäwä... vuodelta 1877; konsseli; koschinelli
Kommunisminsininen, kommunisminvihreä kts. venäjänsininen, -vihreä
Kongosininen sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Konsjonelli kokenillin vanha ilmaisu
Konsseli kokenillin vanha ilmaisu
Koralli kellertävä vaaleanpunainen; mm. vieno korallin punainen artikkelissa Muotikatsaus (Revue des modes 7, 1924)
Korean- alkuliitteenä värisanoissa kuvaa värien kirkkautta ja puhtautta
Koreankirjava
Korintinruskea sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Korinttiväri sävynimi, mm. artikkelissa " Nahkurin teollisuutta. Sahviaaninahan valmistaminen." (Suomen Teollisuuslehti 5, 1.3.1887)
Korpinmusta sysimusta
Koschinelli kokenillin vanha ilmaisu
Krekliini violetti, mauve; etelä-pohjanmaalaiset murteet, kts. gredliini
Krem kermanvalkoinen, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914
Kremservalkoien pigmenttinimi, lyijyvalkoinen
Kretuliini, kretliini violetti, mauve, kts. gredliini
Krööni vihreä, suomalainen väännös ruotsin sanasta grön, esiintyy etenkin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan rannikolla. On dokumentoitu niinkin viehättävässä yhteydessä kuin Gananderin Maan-Miehen Huone- ja Koti-Apteekki -teoksesta vuodelta 1788 muodossa kuin tekewät wiherjäistä eli krööniä lokaa. Kyseessä on ulosteen väri.
Krööninen vihreä, suomalainen väännös ruotsin sanasta grön
Kukankirjava
Kullan-keltanen, mainittu mm. teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856; Kullankeltanen sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Kullanhohtava
Kullankirjava
Kullanpunertava
Kullanruskea
Kullanvalkea
Kullanvärinen [esiintyy Henrik Florinuksen latinalais-ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa Nomenclatura Rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica v. 1678 muodossa "ruskia ja cullancarwainen" (ruotsiksi rödachtigh, gullrödh, latinaksi rufus, rutilus)]
Kuloharmaa
Kulomusta mm. hevosista
Kultaruskea
Kuohu, sävynimi, hyvin vaalea vihreä, mm. Applen iPhone kuorien värisävynä 2020; luultavasti suomennos englanninkielisestä sävynimestä sea foam
Kuolemanvalkea yleensä kuvaa ihmisen äärimmäistä kalpeutta
Kuparinpunainen sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Kuparinruskea, kupariruskea punertava ruskea, kuparinvärinen
Kuparinpunainen, kuparipuna kuparinvärinen
Kurjankirjava
Kuumeenhohtava
Kylmänharmaa sävynimi, sinertävä harmaa
Kylmänvalkea sävynimi, sinertävä valkoinen
Kynnenmusta
Kyproksenvihreä, sävynimi, mm. Applen iPhone kuorien värisävynä 2020; todennäköisesti käännös englannin kielestä; Cyprus green viittaa myös vihreään maapigmenttiin, mutta suomessa väri on tunnetumpi nimellä Kyproksen vihermaa tms.
Käenkelta keltaokra, pigmenttinimi (tai muu keltainen pigmentti), vanha nimitys

L

Lahoruuni ruskea ostoväriaine, joka antaa mustalle punertavan vivahteen (Mauno Koski)
Laivastonsininen tummansininen; Laivastosininen sävynimi mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Lakanpunainen sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Lakanvärinen sävynimi, mm. artikkelissa Kuosipukuja (Kunnallislehti Satakuntalainen 16, 26.4.1924)
Lakka-sakka lakmuksen vanha nimitys; esiintyy kirjassa Kuusisataa Talouden hoitannossa käytettäwä... vuodelta 1877
Lakmus violetti jäkälävärjäysaine
Lampaanharmaa, sävynimi
Laventeli vaalea sinipunainen
Lehtivihreä sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938; esiintyy Oswaldin vesivärilaatikkoa esittelevässä jutussa violetin perusvärin nimenä lehdessä Otavainen 9, 1924
Lemoninkeltainen, sitruunankeltainen, sävynimi mm. artikkelissa Muutamia huomioita moniväripainajille (Kirjapainotaito 8, 1921)
Levänvihreä sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Lian- alkuliite värinimissä, kertoo, että sävy ei ole puhdas ja kirkas; esim. lianharmaa, lianmusta
Liekki, liekkinen vanha termi vaaleansiniselle; esiintynyt Savossa
Liidunvalkoinen, liidunvalkea
Liinanharmaa, sävynimi, pellavanharmaa
Lika-, likaisen- alkuliite värinimissä, kertoo, että sävy ei ole puhdas ja kirkas; esim. likaharmaa; likaisenharmaa, likaisenharmahtava, likaisenruskea, likaisenmusta
Lila, liila vaaleanvioletti; esiintyy Airilan kirjassa vuodelta 1945: sinipunerva. Viljasen Värien sommittelu -kirjassa vuodelta 1911 kirjoitetaan: Vaaleassa tai oikeammin vaalennetussa muodossaan käy punasininen nimellä lila, kun sinipunaista vaaleassa muodossaan nimitetään rosaksi. Liila mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938

Liljanvalkoinen, liljanvalkea sävynimi, liljankukan värinen; hyvin puhdas valkoinen
Limanvihreä kirkas kellertävänvihreä
Limenvihreä kirkas kellertävänvihreä (lime)
Litoponi pigmenttinimi (kreikan litho=kivi + ponos=jstkin valmistettu, eli "kivestä valmistettu")
Liusi vaaleansininen; vanha suomalainen väännös ruotsin sanasta ljus (vaalea); tavattu Oulun seutuvilla
Lohenpunainen oranssiin vivahtava vaaleanpunainen, sävynimi mm. Tavaratalo Stockmannin silkkitrikoo-mainoksessa Helsingin Sanomissa 5.3.1926
Lohi, sävynimi, lohenvärinen; lohi, tumma, lohi, vaalea sävynimet mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Lontoon väri, sävynimi; vanha kirjansidontatermi tarkoittaa harmahtavan keltaruskeaa värivivahdetta. Erityisesti käytetty kirjansitomonahkojen värjäyksen yhteydessä.
Lumiharmaa
Lumenkirjava
Lumenvalkoinen, lumivalkoinen puhdasvalkoinen [esiintyy Henrik Florinuksen latinalais-ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa Nomenclatura Rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica v. 1678 muodossa "lumiwalkia" (ruotsiksi sniöhwijt, latinaksi niveus). Lumivalkoinen oli mm. suomalaisen D. Winter & Co. Oy:n 1930 markkinoille tulleen emalivärin nimi, mutta yleisön toivomuksen mukaisesti nimi muutettiin (muotoon VITI), jotta Winterin Lumivalkoinen ei sekoittuisi muihin samannimisiin - ilmeisesti Lumivalkoinen oli siis ahkerassa käytössä]
Luonnon- alkuliite värinimissä kuvaa usein sävyä, joka ei ole täysin puhdas, usein taittuu pehmeään sävyyn päin, esim. keltaiseen, ruskeaan tai harmaaseen; saattaa kuvata myös epätasaista, "elävää" väripintaa
Luonnonharmaa sävynimi, hieman rusehtava lämmin harmaa
Luonnonruskea sävynimi, hieman harmahtava tai kellertävä ruskea
Luonnonsininen sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Luonnonvalkoinen pehmeä keltaista sisältävä ei-puhdas valkoinen; hieman rusehtava, vaalean pellavan värinen
Luumu, luumunvärinen tummahko violetti
Luunvalkoinen, luunvalkea hieman kellertävä valkoinen
Luunväri sävynimi, mainittu mm. Muuramen Tuolitehtaan Osakeyhtiön hinnastossa 1921
Luurankomusta musta väri, jota on vain kuvan kaikkein tummimmissa kohdissa; kuvankäsittelytermi
Lyijynharmaa, lyijyharmaa
Lyijynmusta
Lyyssi vaaleansininen; vanha suomalainen väännös ruotsin sanasta ljus (vaalea); myös haaleen lyyssi ja synkeä lyyssi
Lyywitti lyijyvalkoinen; vanha nimitys, yleisesti käytössä esim. 1800-luvulla.
Läkki vanha nimitys musteelle
Lämpimän-, lämpöisen- alkuliite värisanoissa merkitsee keltaiseen tai punaiseen taittuvia sävyjä, jotka vaikuttavat lämpimiltä; esim. lämpimänpunainen, lämpöisenruskea

M

Maali, mainittu synonyyminä värille teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856
Maankelta keltaokra, pigmenttinimi (tai muu keltainen pigmentti), vanha nimitys
Maantien ruskea käytetty usein hiuksista
Mahonginruskea punertava ruskea
Maidonharmaa, maitoharmaa
Maidonvalkea aikanaan merkinnyt "täyttä" valkoista; nykyisellä vähärasvaisen maison aikakaudella monet mieltävät sinertävän valkoiseksi
Maissinkeltainen syvä, tummahko keltainen
Mallorca viktoriavihreä, intensiivinen orgaaninen väriaine, kauniin sinivihreä [PIENI TIETOSANAKIRJA (1925-1928)]
Malvanvärinen vanha nimitys violetille, usein harmahtavalle; sen on sanottu olevan myös vaaleanharmaan ja karmiininpunaisen sekoitus [= mauve]
Mandariini oranssi (ie. mandariininvärinen)
Mandarinin keltainen sävynimi, mm. artikkelissa Muotikatsaus (Revue des modes 7, 1924)
Mandarinisininen sävynimi, mm. artikkelissa Kuosipukuja (Kunnallislehti Satakuntalainen 16, 26.4.1924)
Mansikanpunainen sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Manteli
Marjapuuron värinen viittaa puolukkapuuron väriin
Marmorinharmaa
Marmorinvalkea
Marronpunainen syvä rusehtava punainen ("kastanjanruskea"); sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Matta- alkuliite värisanojen edessä kuvaa kiillottomia värejä; esim. mattamusta
Mauve vaaleanharmahtava violetti, malvanvärinen
Meloni hieman vaaleanpunertavaan taittuva punainen
Merensini, merensininen vihertävä sininen; sävynimi mm. artikkelissa "Syksyn muotiväreistä" (Uusi Aura 215, 19.9.1915); Merensininen, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938; esiintyy Oswaldin vesivärilaatikkoa esittelevässä jutussa violetin perusvärin nimenä lehdessä Otavainen 9, 1924
Merenvihreä sinivihreä, vaalea tai harmahtava, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914; esiintyy Oswaldin vesivärilaatikkoa esittelevässä jutussa violetin perusvärin nimenä lehdessä Otavainen 9, 1924
Merkantiliruskea, mm. artikkelissa Käytännöllisiä neuvoja värien sekoittamisessa (Kirjapainotaito 3, 1914)
Metallinhohtava
Metallinsininen harmahtava sininen tai metallinhohtoinen sininen
Metsänvihreä tumma, harmahtava vihreä (havupuiden vihreä)
Miedonsininen vaaleansininen
Milorisininen, pigmenttinimi, mm. artikkelissa Käytännöllisiä neuvoja värien sekoittamisessa (Kirjapainotaito 3, 1914)
Mintunvihreä turkoosiin vivahtava, vaaleanvihreä
Mokkaruskea sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Monenkirjava
Mullanharmaa
Mullanmusta
Mullanruskea
Munankeltainen viittaa keltuaisen väriin
Munanvalkoinen viittaa kuoren väriin
Muotiruskea sävynimi, mm. Puuvillatehtaitten myyntikonttorin hinnastossa 1940-luvulla
Muotisininen sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
musta [esiintyy Henrik Florinuksen latinalais-ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa Nomenclatura Rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica v. 1678 muodossa "musta" (ruotsiksi swart, latinaksi ater, niger); jo myöhäiskantasuomessa muodossa "musta"]
"Musta henna" parafenyleeni-diamiini, väriainenimi
Mustan- alkuliite värinimien edessä kuvaa värin äärimmäisen tummaa sävyä, esim. mustanpunainen, mustansininen, mustanvihreä, mustanvioletti; mustanpunerva, mustanpunertava; mustanhallava
Mustanruskea [esiintyy Henrik Florinuksen latinalais-ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa Nomenclatura Rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica v. 1678 muodossa "mustan bruuni" (ruotsiksi swartbruun, latinaksi spadiceus, fuscus, furvus)]
Musteenmusta
Mustikansininen, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Myrkynvihreä
Mörkki on vanha ilmaisu tummansiniselle etenkin kankaasta puhuttaessa

N

Naavamusta ?
Nahkaruskea, nahanruskea
Nankin kellertävä, sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938 (vaihtoehtoina tumma ja vaalea nankin)
Narsissin keltainen sävynimi, mm. artikkelissa Muotikatsaus (Revue des modes 7, 1924)
Neuvostosininen, neuvostovihreä kts. venäjänsininen, -vihreä
Niitynkirjava
Noenharmaa, nokiharmaa
Norsunluunvalkoinen, norsunluunvalkea hieman kellertävä valkoinen, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914; mm. "norsunluuvalkea" artikkelissa Talven kuosit (Suomen Kuvalehti 7, 15.2.1919)
Nutria(n värinen)
Nuuskanruskea

O

Okkeri pigmenttinimi, okra; sävynimi, "okran värinen"; mm. okkerin keltainen artikkelissa Muotikatsaus (Revue des modes 7, 1924)
Okrankeltainen rusehtava keltainen
Olenkarwainen, "oljen värinen", sävynimi artikkelissa "Keisarinnan puwut" (Uusi Suometar 121, 29.5.1883)
Oliivinvihreä samea, rusehtava tai kelllertävä vihreä. Viljasen Värien sommittelu -kirjassa vuodelta 1911 mainitaan olivi (taitettu tai tummennettu keltaviheriä).
Olivinruskea sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Oliivivärinen sävynimi, mm. artikkelissa " Nahkurin teollisuutta. Sahviaaninahan valmistaminen." (Suomen Teollisuuslehti 5, 1.3.1887)
Oljenhohtava
Oljenkarwainen, "oljen värinen", sävynimi artikkelissa "Keisarinnan puwut" (Uusi Suometar 121, 29.5.1883)
Oljenkeltainen, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914
Omenanharmaa ?
Omenanvihreä kellertävä vaaleanvihreä
Opaalinvihreä
Oraanvihreä heleän vihreä, hieman kellertävä
Oranssi Oranssi ei ollut vielä 1900-luvun alkupuolella ns. kansankielen sana. Vielä esim. 1973 englanti-suomi suursanakirjassa väri orange oli käännetty appelsiininkeltaiseksi. Cannelinin sanakirjoissa vuosilta 1908 ja 1912 puolestaan oranssi merkitsee vain appelsiinia. Viljasen Värien sommittelu -kirjassa puhutaan punakeltaisesta ja keltapunaisesta: Vieraskielisellä nimityksellä nimitetään kumpaakin oranssiksi *), koska ne ovat tunnetun hedelmän (=appelsinin) kuoren värinä. *) Jotkut väritieteilijät eivät tätä nimitystä keltapunaiselle lainkaan hyväksy, vaan nimittävät sitä sarlakaksi (= Scharlach).
Oranssi, sävynimi mm. artikkelissa "Syksyn muotiväreistä" (Uusi Aura 215, 19.9.1915)
Oransi, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914
Orselji, violetti jäkälävärjäysaine
Orvokinsininen tumma violetinsininen, sävynimi mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Orvokki violetti, sävynimi; esiintyy Oswaldin vesivärilaatikkoa esittelevässä jutussa violetin perusvärin nimenä lehdessä Otavainen 9, 1924
Oudonkirjava

PQ

Paine, mainittu synonyyminä värille teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856
Pakkasenpunertava esim. pakkasen kylmettämästä ihosta
Pakkasharmaa
Palttinanvalkea sävyimi
Panskanwihriä (spanskgröna) espanjanvihreä; vanha nimitys; esiintyy mm. Työmiehen Ystävä -lehdessä 19, 12.5.1876
Panskröönä espanjanvihreä, pigmenttinimi, vanha nimitys; esiintyy mm. kirjassa Kuusisataa Talouden hoitannossa käytettäwä... vuodelta 1877
Parafenyleeni-diamiini 'musta henna', väriainenimi
Paratakatamiitti vihreä kuparimineraali, pigmenttinimi
Paskanruskea
Pastelli- vaaleat värisävyt, esim. pastellisininen
Patentti-alku värinimen edessä on viitannut värin kestävyyteen
Patenttibordeaux viininpunainen; sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Patenttikeltainen sävynimi; muodossa patenttikeltanen mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Patenttimusta sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Patenttipunainen sävynimi; muodossa patenttipunanen mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Patenttiruskea sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Patenttisininen sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Pehmeän- alkuliite värinimen edessä viittaa värissä usein kellertävään sävyyn; esim. pehmeänharmaa
Peittovihreä pigmenttinimi, kupariasetoarsenaatti eli schweinfurtinvihreä, hyvin myrkyllinen vihreä pigmentti
Pellavanharmaa rusehtavan harmaa; sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Pellavanruskea, pellavanvärinen käytetään varsinkin kankaista, vaikkeivat olisikaan pellavaa
Pellavansininen, sävynimi, mm. Applen iPhone kuorien harmaansinisenä värisävynä 2020, todennäköisesti käännös englannista
Pernambuk viittaa bresiljapuiden (Caesalpinia) puulastuihin, joita on käytetty punaiseksi värjäämiseen; saattaa viitata myös kampetsepuusta (Haematoxylon) saataviin lastuihin. Vanha ilmaisu.
Persikka, persikanvärinen kellertävä oranssi
Petrooli, petroolinsininen harmaansininen
Pikimusta hyvin musta musta, sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Pilvenharmaa sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Pilvimusta ?
Pimeänharmaa
Pippurinruskea sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Pistaasivihreä vaaleanvihreä
Piuri pigmenttinimi, intiankeltainen
Pohjolansininen sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Porkkanankeltainen sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Presidenttisininen sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Priksilja, prisilja saattaa viitata sekä bresiljapuiden (Caesalpinia) punaiseen väriin, että kampetsepuun (Haematoxylon) siniseen väriin
Primulan keltainen, sävynimi (Primula = kevätesikko), mm. artikkelissa Muotikatsaus (Revue des modes 7, 1924)
Pruuni (ruuni) vanha murresana/ruotsin laina, joka merkitsee ruskeaa tai useissa tapauksissa nimenomaan ruskeaa värjäysainetta; Mauno Koski arvelee, että värjäysaineen nimissä pruuni on myöhempää lainaa, "kaupallista kieltä". Karjala: ruskea väriaine = bruuni muju. Jokatapauksessa pruuni on ensimmäinen suomenkielen pelkästään ruskeaa tarkoittava sana.
Pronssi sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Pronssimusta
Pronssinruskea sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Pronssisininen, pigmenttinimi, mm. artikkelissa Käytännöllisiä neuvoja värien sekoittamisessa (Kirjapainotaito 3, 1914)
Pronssivihreä, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914
Puhtaan- alkuliitteenä värinimissä; esim. puhtaanpunainen, puhtaanvalkea
Pullonvihreä hieman sinertävä, tumma vihreä; ainakin Nastolasta on löytynyt vanha maininta putell-viheriästä
Puna - kantasana puna on suomalaisugrilaisissa kielissä merkinnyt alunperin karvaa. Kaukaisissa volgalaisissa ja ugrilaisissa kielissä puna edelleenkään viittaa mihinkään väriin - se on karvan nimitys. Volgalaisissa kielissä ja ostjakissa puna sekä karvaa että karvapeitteen väriä. Suomenkielessä punainen merkitsi alunperin siis karvanväristä. Karva ja puna sekä karvainen ja punainen olivat pitkään synonyymejä - lopulta karvainen laajentui merkitsemään myös muita värejä, esim. keltaisenkarvainen.
Puna- alkuliitteenä värisanoissa, punertava sävy; esim. punaruskea
Puna-muoti sävynimi mm. Puuvillatehtaitten myyntikonttorin hinnastossa 1940-luvulla
Punainen Suomen kirjakielessä punaista on käytetty Agricolasta lähtien, aluksi ruskea-sanan rinnalla. Esim. Agricola käyttää Rukouskirjassaan sekä ruskian mere tykene että punaijsen mereen puhuessaan Punaisesta merestä. Vuoden 1642 Raamatussa on punainen nijncuin veri. Esiintyy Henrik Florinuksen latinalais-ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa Nomenclatura Rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica v. 1678 muodossa "punainen" (ruotsiksi rödh, latinaksi ruber).
Punaisen- alkuliitteenä värisanoissa, punertava sävy; esim. punaisenharmaa
Punakeltainen mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Punapuu viittaa bresiljapuiden (Caesalpinia) puulastuihin, joita on käytetty punaiseksi värjäämiseen; saattaa viitata myös kampetsepuusta (Haematoxylon) saataviin lastuihin
Punaisenkeltainen, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914
Punaisenruskea, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914
Punaruskea [esiintyy Henrik Florinuksen latinalais-ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa Nomenclatura Rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica v. 1678 muodossa punaisen bruuni (ruotsiksi rödbruun, latinaksi puniceus)]
Punertavan- alkuliitteenä värisanoissa, punertava sävy; esim. punertavanharmaa, punertavanruskea
Puoliharmaa
Puolukka, puolukanvärinen kirkkaanpunainen
Purppura [Esiintynyt jo Agricolan käännöksissä muodoissa purpura, purpuri. Esiintyy Henrik Florinuksen latinalais-ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa Nomenclatura Rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica v. 1678 muodossa "purpuran carwainen" (ruotsiksi purpurrödh, rosenrödh, latinaksi purpureus)]. Viljasen Värien sommittelu -kirjassa vuodelta 1911 puhutaan punasinisestä ja sinipunaisesta: Niiden yhteisenä vieraskielisenä nimenä on violetti. Jotkut pitävät nimen vaan punasiniselle kuuluvana ja antavat sinipunaiselle nimeksi karmini eli purppura.
Purppurasinervä, mm. artikkelissa " Nahkurin teollisuutta. Sahviaaninahan valmistaminen." (Suomen Teollisuuslehti 5, 1.3.1887)
Puuteri vaalea beige
Puuterisininen hyvin vaalea sininen (käännös englannin ilmaisusta powder blue)
Pyttysininen indigosininen; värjäykseen käytettiin usein seisonutta virtsaa
Pähkinänruskea sävynimi; mm. artikkelissa Muotikirje suuresta maailmasta (Sisä-Suomi 116A, 25.5.1929); Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Päärlynharmaa, helmenharmaa, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914
Pääskyssininen, sinimustasta ja peittovalkoisesta tehty sekoitus, mm. artikkelissa Käytännöllisiä neuvoja värien sekoittamisessa (Kirjapainotaito 3, 1914)

Qwersitruuniparkki kversitriini; vanha nimitys [mainittu mm. Weiss, Th.: Moniaita osoituksia, kuinka willaa, pumpulia, silkkiä ja liinaa wärjätään eli painetaan. Karlssonin Kirjapaino, Oulu 1854]

R

Raakasilkinvärinen sävynimi, mm. artikkelissa Muotikirje suuresta maailmasta (Sisä-Suomi 116A, 25.5.1929)
Ranskanpurppura orselji, violetti jäkälävärjäysaine
rauta-okkeri rautaokra; esiintyy kirjassa Kuusisataa Talouden hoitannossa käytettäwä... vuodelta 1877
Rasvanruskea
Raudanharmaa, rautaharmaa
Rautavihreä vihreä vihtrilli, pigmenttinimi
Rekliini, retliini kts. gredliini
Reseda keltaisen värjäyskasvin (Luteola) ja siitä valmistetun väriaineen nimi; myös reseda-kasvin kukkien keltaiseen väriin viittaava sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Rieskanvalkea, rieskanvalkoinen
Riemunkirjava
Riikinkukon sini sävynimi mm. artikkelissa "Syksyn muotiväreistä" (Uusi Aura 215, 19.9.1915)
Riikinkukon vihreä, sävynimi, mm. Applen iPhone kuorien sinertävän vihreänä värisävynä 2020; luultavasti käännös englanninkielisestä väritermistä peacock green
Rikinkeltainen voimakkaan kirkkaankeltainen, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914
Risetti sinipuu; vanha nimi [mainitaan: Salo, Aino: Lemin naisten käsityöt. Helsinki 1930]
Roosa pehmeä, harmahtava vaaleanpunainen. Viljasen Värien sommittelu -kirjassa vuodelta 1911 kirjoitetaan: Vaaleassa tai oikeammin vaalennetussa muodossaan käy punasininen nimellä lila, kun sinipunaista vaaleassa muodossaan nimitetään rosaksi.
Rosa, sävynimi mm. artikkelissa "Syksyn muotiväreistä" (Uusi Aura 215, 19.9.1915)
Rubiininpunainen voimakas sinertävä punainen
Ruohoinen vihreä - esiintyy Suomen itämurteissa ja Karjalan Aunuksen rajamailla
Ruohon-wihriäinen, vihreä, mainittu mm. teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856
Ruohonkarvainen vihreä - joissakin Suomen murteissa
Ruohon-karwanen, vihreä, mainittu mm. teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856
Ruohonpäinen vihreä - esiintyy Suomen itämurteissa ja kaakkoishämäläisissä murteissa (Jämsä, Laukaa, Heinävesi, Ilomantsi...) Karjalan Suomeen kuuluneissa pitäjissä esiintyy muodoissa ruohompäini, ruohompäine
Ruohonvihreä [esiintyy Henrik Florinuksen latinalais-ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa Nomenclatura Rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica v. 1678 muodossa "ruohoncarwainen" (ruotsiksi gröön, latinaksi viridis)]
Ruosteenkeltainen sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Ruosteenpunainen, sävynimi mm. Tavaratalo Stockmannin silkkitrikoo-mainoksessa Helsingin Sanomissa 5.3.1926
Ruosteenpunertava
Ruosteenruskea
Rusehtavan- alkuliitteenä värisanoissa, rusehtava sävy; esim. rusehtavanpunainen
Ruskea aiemmin sanalla on kuvattu useita sävyjä keltaisesta ruskeaan, ruskea on aiemmin ollut punaisen synonyymi ja Mauno Kosken mukaan merkinnyt aiemmin mm. oranssia: Porkkanat, jotka Ruotzinkielen kutzutan Morot, owat ruskiat ja pitulaiset [Suomenkieliset tietosanomat 1776]. Agricolan Uuden Testamentin heprealaiskirjeissä Punainen meri on kääntynyt muotoon: ruskea mere lepitze ja Rukouskirjassa ruskian mere tykene - tosin samaisessa Rukouskirjassa myös punainen esiintyy 11 kertaa, esim. punaijsen mereen. Esiintyy Henrik Florinuksen latinalais-ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa Nomenclatura Rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica v. 1678 muodossa "ruskia ja cullancarwainen" (ruotsiksi rödachtigh, gullrödh, latinaksi rufus, rutilus). Vuoden 1701 Erik Cajanuksen virsikirjasssa den sköna röda flod on suomeksi muodossa Kautt' virran ruskian.
Ruskean- alkuliitteenä värisanoissa, rusehtava sävy; esim. ruskeanpunerva, ruskeanpunakka, ruskeanharmahtava, ruskeanpunaertava
Ruskeanharmaa sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Ruskeankeltainen, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914
Rusketa punainen [kantasuomi]
Rusottava
Rusu-ruskea, sävynimi kirjassa "K. A. Rabe: Kotiwärjäri" (O. W. Edlund, Helsinki 1876)
Ruttoruskea
Ruuni (pruuni) vanha murresana/ruotsin laina, joka merkitsee ruskeaa tai useissa tapauksissa nimenomaan ruskeaa värjäysainetta [Esiintyy mm. Europaeuksen sanakirjassa vuodelta 1853 ruotsin brun -sanan vastineena (myös ruskea ja ruosteen-karwainen)]. Viljasen Värien sommittelu -kirjassa vuodelta 1911 mainitaan ruuni eli ruskea.
Ruuniväri ilmeisesti jokun keinotekoinen ruskea/punainen väriaine [mainitaan: Salo, Aino: Lemin naisten käsityöt. Helsinki 1930]
Ruusunhohtava
Ruusunpunainen vaaleanpunainen, sävynimi mm. artikkelissa Talven kuosit (Suomen Kuvalehti 7, 15.2.1919); muodossa ruusunpunanen mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Ruusunwaalea, sävynimi artikkelissa "Keisarinnan puwut" (Uusi Suometar 121, 29.5.1883)
Ruusunwärinen, sävynimi artikkelissa "Keisarinnan puwut" (Uusi Suometar 121, 29.5.1883)
Ryöni, ryöninen vihreä, suomalainen väännös ruotsin sanasta grön, esiintyy harvinaisena savolaisissa murteissa
Röönivihreä, suomalainen väännös ruotsin sanasta grön, esiintyy etenkin Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sisämaassa
Rööninen vihreä, suomalainen väännös ruotsin sanasta grön, esiintyy etenkin Kainuun murteissa

S

Sadeharmaa
Safiirinsininen
Sahraminkeltainen oranssiin vivahtava keltainen
Sammalenharmaa
Sammalenvihreä pehmeä, kellertävänvihreä
Sammalvihreä sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Sandalopuu sinipuu; vanha ilmaus [mainittu mm. Kansatieteellisiä muistiinpanoja Ilomantsin itäkylistä. Forssan Kirjapaino Oy, 1939.]
Santarmisininen sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Saranharmaa
Sarderi, sardi = punainen (->karneoli)
Sarlakki kirkkaanpunainen värjäysväri (englanniksi scarlet), pigmenttinimi
Sateenharmaa
Satinivalkea pigmenttinimi, "vernissassa jauhettua alumiinipronssia" (Kirjapainotaito 5, 1915)
Satiinivalkoinen, sävynimi, hieman hohtava, mutta ei kiiltävä valkoinen
Satulanruskea, sävynimi, mm. Applen iPhone kuorien värisävynä 2020; käännös englannin sävynimestä saddle brown
Savenharmaa
Savunharmaa
Savunsininen
Selvänmusta
Sepiaruskea, mm. artikkelissa Käytännöllisiä neuvoja värien sekoittamisessa (Kirjapainotaito 3, 1914)
Seruleumi sininen, pigmenttinimi
Sievesi nestemäisen typpihapon vanha nimitys, käytetty värjäyksessä (ruotsiksi skedvatten)
Sikariruskea sävynimi, mm. artikkelissa Käytännöllisiä neuvoja värien sekoittamisessa (Kirjapainotaito 3, 1914)
Silkinhohtava
Silkinmusta, silkkimusta
Sinapinkeltainen rusehtavan keltainen; sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Sinen- alkuliitteenä värisanoissa, sinertävä sävy; esim. sinenpunertava, sinenhohtava
Sinenpuu sinipuu; vanha ilmaus [mainittu mm. Kansatieteellisiä muistiinpanoja Ilomantsin itäkylistä. Forssan Kirjapaino Oy, 1939.]
Sinertävä esiintynyt kirjallisuudessa 1700-luvulta lähtien
Sinertävän alkuliitteenä värisanoissa, sinertävä sävy; esim. sinertävänvalkea
Sinervän- alkuliitteenä värisanoissa, sinertävä sävy; esim. sinervänharmaa, sinervänmusta
Sini- alkuliitteenä värisanoissa, sinertävä sävy; esim. siniharmaa, sinipunertava, sinimusta
Siniharmaa [esiintyy Henrik Florinuksen latinalais-ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa Nomenclatura Rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica v. 1678 muodossa "sinisenharma" (ruotsiksi grÅblå, latinaksi ceasius, glaucus)]
Sinikivi sinipuun vanha nimitys (ruotsiksi blå-sten); indigon vanha nimitys [mainitaan: Salo, Aino: Lemin naisten käsityöt. Helsinki 1930]
Sinilastu, sinipuu viittaa kampetsepuusta (Haematoxylon) saataviin lastuihin, joita on käytetty värjäämiseen, saattaa viitata myös bresiljapuiden (Caesalpinia) punaiseen väriin
Sininen [esiintyy Henrik Florinuksen latinalais-ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa Nomenclatura Rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica v. 1678 muodossa "sininen" (ruotsiksi blå, latinaksi caerulus, cyaneus)]
Sinipunerva, mm. artikkelissa " Nahkurin teollisuutta. Sahviaaninahan valmistaminen." (Suomen Teollisuuslehti 5, 1.3.1887)
Sinisen- alkuliitteenä värisanoissa, sinertävä sävy; esim. sinisenmusta, sinisenharmaa, sinisenvalkea, sinisenpunertava, sinisenruskea, sinisenhohtava
Sinivihreä sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Siniväri, sini-väri indigo [mainittu mm. Weiss, Th.: Moniaita osoituksia, kuinka willaa, pumpulia, silkkiä ja liinaa wärjätään eli painetaan. Karlssonin Kirjapaino, Oulu 1854]
Sinkkiharmaa sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Sinkkivalkoinen, pigmenttinimi
Sireeni (syreeni), syreeninvioletti, vaaleanvioletti; sireeni on syreenistä käytetty murresana
Sitruspinkki, sävynimi, mm. Applen iPhone kuorien värisävynä 2020
Sitruunankeltainen vaalea, kirkas keltainen, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914; Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Smaltti, pigmenttinimi
Smaragdinvihreä kirkas keskivihreä
Suklaaharmaa, sävynimi kirjassa "K. A. Rabe: Kotiwärjäri" (O. W. Edlund, Helsinki 1876)
Suklaanpunerva, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914
Suklaanruskea, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914; Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Sumuharmaa
Surunharmaa
Synkänharmaa
Syreeni syreeninvioletti, vaaleanvioletti
Sysimusta, sydenmusta äärimmäisen musta. Sysi on puuhiilen (eli puusta poltetun hiilen) vanha nimitys. Käytetty mm. hevosista.
Syvän- alkuliitteenä värisanoissa, korostaa värin intensiivisyyttä; esim. syvänmusta
Syysharmaa, syksyharmaa
Syyskirjava
Syystaiwaan sininen, sävynimi mm. artikkelissa "Syksyn muotiväreistä" (Uusi Aura 215, 19.9.1915)
Sähkönsininen voimakas, kirkas keskisininen
Säämyskä, vaalea, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914

T

Taiwaan-sininen, mainittu mm. teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856
Taivaansininen (usein vaalea keskisininen), sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914; Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Talkkunaharmaa sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Talvenvalkoinen, talvenvalkea
Tango sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Teeruusun wärinen, sävynimi artikkelissa "Keisarinnan puwut" (Uusi Suometar 121, 29.5.1883)
Terrakotta tiilenpunainen; sävyt vaaleasta tummaan, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938 (terrakotta ja terrakotta tumma)
Terracotta, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914
Tervamusta
Tervanruskea, tervaruskea
Teräksenharma, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914
Teräksenharmaa, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Teräksensininen sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Teräsharmaa
Terävänvihreä sävynimi mm. artikkelissa "Syksyn muotiväreistä" (Uusi Aura 215, 19.9.1915)
Tiilenpunainen sävynimi, rusehtava punainen; muodossa tiilenpunanen mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Tillenpunerva
Tillenruskea sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Timanttimusta sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Tomaatinpunainen keltaiseen taittuva voimakas punainen
Tomunharmaa
Tuhanharmaa, tuhkaharmaa
Tuhkanharmaa sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Tulenhohtava
Tulipunainen hyvin voimakas punainen; muodossa tulipunanen mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Tuliunikko, sävynimi, mm. Applen iPhone kuorien värisävynä 2020
Tumma beige sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Tumma lohi sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Tumma nankin sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Tumma terrakotta sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Tumma violetti
Tumman- alkuliitteenä värisanoissa, esim. tummanpunainen, tummansininen, tummanvihreä, tummanruskea, tummanharmaa, tummanvioletti; tummanpunerva, tummansinipunerva; tummanhohtava
Tummanharmaa, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Tummanpunainen
Tumman-ruskea, mainittu mm. teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856
Tummanruskea sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Tummansininen, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Tumman-wihriäinen, mainittu mm. teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856
Tuntuväri, sävynimi; vanha nimitys värilitografioissa käytetystä heikon punertavasta värisävystä, jota käytettiin nimenomaan ihon värinä.
Tupakanruskea
Turkinpunainen punaisen krapista ja tinasta valmistetun värjäysaineen nimi; myös kirkaan, voimakkaan punaisen sävynimi, muodossa turkinpunanen mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Turkoosi
Turkoosinhohtava
Täys- alkuliitteenä värisanoissa, intensiivinen, puhdas sävy; esim. täyspunainen, täysruskea

U

Umpiharmaa
Unikonpunainen kirkas, oranssihtava punainen
Uusipunanen sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Uusisininen sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938

V

Vaahdonvalkoinen, vaahdonvalkea
Vaalea lohi sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Vaalea nankin sävynimi (vaalea keltainen, kellertävä), mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Vaalea roosa sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Vaalean- alkuliitteenä värisanoissa; esim. vaaleanharmaa, vaaleansininen; vaaleanhohtava
Vaaleanharmaa, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Vaaleankeltainen, waaleankeltainen, sävynimi mm. artikkelissa "Syksyn muotiväreistä" (Uusi Aura 215, 19.9.1915)

Vaaleankirjava
Vaaleanpunainen; vaaleanpunertava
Vaaleanruskea sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Waalean-sininen, mainittu mm. teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856
Vaaleansininen, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Waaleen-wihriäinen, mainittu mm. teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856
Vaalea punainen
Vadelmanpunainen sävynimi, mm. artikkelissa Muotikatsaus (Revue des modes 7, 1924)
Vahankeltainen
Vahanvalkea
Walean-ruskea, mainittu mm. teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856
Valkea valkoinen, synonyymi
Valkeanharmaa, valkeanharmahtava
Valkeankirjava
Valkeda valkoinen [myöhäiskantasuomi]
Valketa valkoinen [varhais- ja myöhäiskantasuomi]
walkonen, mainittu mm. teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856
Valkoinen
Valkoinen vithrilli sinkkivalkoinen, pigmenttinimi
Valokuvaruskea geraniumlakan ja mustan tai geraniumlakan ja viridiinin sekoitus, mm. artikkelissa Käytännöllisiä neuvoja värien sekoittamisessa (Kirjapainotaito 3, 1914)
Vanha roosa roosa, jossa aavistus harmaata
Vanhanharmaa
Vaskiruskea, vaskenruskea
Vaununvihreä, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914
Vedenharmaa, vesiharmaa
Vedenvihreä
Vehreänharmaa vihertävä harmaa
Vehrjäne vihreä [Suomen lounaismurteet]
Venäjänsininen tarkoittaa puhekielessä yleensä imelähköä vaaleaa, hieman vihertävänsinistä väriä (sävyä käytettiin venäjänvihreän kanssa yleisesti mm. siltojen yms. rakenteiden maalaamiseen mm. entisissä itäblokin maissa); kissoista puhuttaessa siniharmaa rotu; englanninkielen Russian blue tarkoittaa selkeämmin sinertävän harmaata
Venäjänvihreä tarkoittaa puhekielessä yleensä imelähköä vaaleaa, hieman sinertävänvihreää väriä (sävyä käytettiin venäjänsinisen kanssa yleisesti mm. siltojen yms. rakenteiden maalaamiseen mm. entisissä itäblokin maissa)
Verenpunainen, veripuna, verenpunerva
Vesisininen sävynimi, mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Viehkeänharmaa
Viheriän- alkuliitteenä värisanoissa, vihertävä sävy; esim. viheriänharmaa, viheriänvalkea, viheriänpunertava, viheriänmusta
Viheriänkirjava Vihertävän- alkuliitteenä värisanoissa, vihertävä sävy; esim. vihertävänkeltainen
Vihreä aiemmin muodossa viheriä, viheriäinen; juuri viha-sanassa, vihanta on samaa juurta. Wihertäminen on suomenkielessä alkujaan merkinnyt elinvoimaista tai hyvinvoimaa [esiintyy Henrik Florinuksen latinalais-ruotsalais-suomalaisessa sanakirjassa Nomenclatura Rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica v. 1678 muodossa "wiherjäinen" (ruotsiksi gröön, latinaksi viridis)]. Viljasen Värien sommittelu -kirjassa vuodelta 1911 puhutaan viherästä.
Vihreän- alkuliitteenä värisanoissa, vihertävä sävy; esim. vihreänsininen, vihreänharmaa, vihreänruskea, vihreänvalkea
Vihreä sinoberi nimitys keltaisten, sinisten ja vihreiden värijauheiden sekoituksista
Vihreä vihtrilli rautavihreä, pigmenttinimi
Wihriäinen, mainittu mm. teoksessa Harjotuksia Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Saksan kielessä. Toinen painos, Turussa, 1856
Vihuliini punasininen; tarkoitetaanko kenties mauvea?, vanha nimitys [mainitaan: Salo, Aino: Lemin naisten käsityöt. Helsinki 1930]
Viininpunainen, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914; muodossa viininpunanen mm. Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Viininruskea
Viljankeltainen
Villanvalkea
Violetti suhteellisen uusi värisana; ei esiinny mm. Cannelin vierasperäisten sanojen luettelossa vuosina 1908 tai 1912; sen sijaan Airilan ja Cannelin luettelossa 1920-luvulla violetti esiintyy. Viljasen Värien sommittelu -kirjassa vuodelta 1911 puhutaan punasinisestä ja sinipunaisesta: Niiden yhteisenä vieraskielisenä nimenä on violetti. Jotkut pitävät nimen vaan punasiniselle kuuluvana ja antavat sinipunaiselle nimeksi karmini eli purppura.
Violetti, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914; Puuvillatehdaitten myyntikonttorin hinnastossa N:o 20, 1938
Violetinruskea, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914
Voikukan keltainen, sävynimi mm. artikkelissa Muotikatsaus (Revue des modes 7, 1924)
Vitivalkoinen hyvin puhdas valkoinen, lumenvalkoinen
Voinkeltainen
Välkkyvän- alkuliitteenä värisanoissa; esim. välkkyvänvalkea, välkkyvänmusta
Väri lainasana ruotsista (färg)

W

Wehreä vihreä, vanha muoto
Wehreänkeltainen vihreänkeltainen
Weide värimorsinko [mainittu mm. Weiss, Th.: Moniaita osoituksia, kuinka willaa, pumpulia, silkkiä ja liinaa wärjätään eli painetaan. Karlssonin Kirjapaino, Oulu 1854]
Wernpuffi viittaa bresiljapuiden (Caesalpinia) puulastuihin, joita on käytetty punaiseksi värjäämiseen; saattaa viitata myös kampetsepuusta (Haematoxylon) saataviin lastuihin. Vanha ilmaisu.
Winsorinsininen on suomalaisväännös Windsor&Newton -värivalmistajan tavaramerkistä winsor blue (=ftalosininen), pigmenttinimi. Sävynä se usein tarkoittaa voimakasta keskisinistä.
Wäärnpoka kts. fernambuko; esiintyy kirjassa Kuusisataa Talouden hoitannossa käytettäwä... vuodelta 1877

XYZ

Yönharmaa sävynimi, hyvin tumma harmaa
Yönmusta sävynimi, hyvin musta musta
Yönsininen sävynimi, tummansininen

ÅÄÖ

Öljypuunvihreä, oliviinvihreä, sävynimi mm. Ripolin-maalien mainosvihkosessa 1914

Kantasuomi

Harmaya harmaa (myöhäiskantasuomi)
Musta musta
Rusketa punainen
Sininen (myöhäiskantasuomi)
Valkeda valkoinen (myöhäiskantasuomi)
Valketa valkoinen (varhais- ja myöhäiskantasuomi)

Värinimiä vanhoissa painetuissa lähteissä

1637 Ericus Schroderus: Lexicon latino-scondicum

Wiheriäisys - latina viriditas, saksa grünigket, ruotsi gröda

1642 Raamattu

Harma harmaa

1678 Henrik Florinus: Nomenclatura Rerum brevissima Latino-Sveco-Finnonica (latina-ruotsi-suomi -sanakirja)

Aiwan punainen - ruotsi mycket rödh, latina rubicundus
Cullancarwainen - ruotsi rödachtigh, gullrödh, latina rufus, rutilus
Cuollencarwainen - ruotsi swartbleek, latina luridus
Harma - ruotsi grÅ, latina canus
Ihoncarwainen - ruotsi lijffärga, latina flammeus
Keldainen - ruotsi gool, latina flavus, fulvus, luteus
Lumiwalkia - ruotsi sniöhwijt, latina niveus
Musta - ruotsiksi swart, latinaksi niger, ater
Mustanbruuni - ruotsi swartbruun, latina spadiceus, fuscus, furvus
Mustanwoipa - ruotsiksi swartachtigh, mörk färga, latinaksi pullus
Niin walkia cuin riesca - ruotsi miölckwijt, latina lacteus
Punainen - ruotsi rödh, latina ruber
Punaisen bruuni - ruotsi rödbruun, latina puniceus
Purpuran carwainen - ruotsi purpurrödh, rosenrödh, latina purpureus
Ruohoncarwainen - ruotsi gröön, latina viridis
Ruskia - ruotsi rödachtigh, gullrödh, latina rufus, rutilus
Sininen - ruotsi blå, latina caerulus, cyaneus Sinisenharma - ruotsi grÅblå, latina ceasius, glaucus
Tumman carwainen - ruotsiksi swartachtigh, mörk färga, latinaksi pullus
Walistunut - ruotsi bleek, latina pallidus
Walkia kijldäwä - ruotsi hwijtskijnande, latina candidus
Wiherjäinen - ruotsi gröön, latina viridis

1745 Daniel Juslenius: Suomalaisen Sana-Lugun Coetus

Kellava (kellertävä)
Punainen - ruotsi röd - latina ruber
Ruskia - ruotsi röd - latina rufus, rubeus
Wiheriäinen - ruotsi grönskanska
Wiheriä - ruotsi grön

1786-87 Christfrid Ganander: Nytt Finskt Lexicon I-III

Viheriäinen - ruotsi grönskanska
Wiheriä - ruotsi grön

1826 Gustavus Renvall: Suomalainen Sana-Kirja

Ruskia - latina rubro-pallidus, rubicundus, fuscus - saksa rotlich gelb, dunkel roth, braun

1853 D E D Europaeus: Svenskt-Finskt Handlexikon

Ruskea - ruotsi brun
Ruosteen-karwainen - ruotsi brun
Ruuni - ruotsi brun
Sinerwänpunainen - ruotsi violett
Vihreä - ruotsi grön

1865 Ferd. Ahlman: Svenskt-Finskt Lexikon

Vihreä, viheriä - ruotsi grön

1874-80 Elias Lönnrot: Suomalais-Ruotsalainen sanakirja

Ruskea - ruotsalaiset vastineet mörk röd, rödbrun, kopperfärgad, rödlett, ljusbrun, rödgul, brandgul
Punainen - ruotsi röd
Sininen - ruotsi blå, violett
Viheriä - ruotsi grön, grönskanska
Viheriäinen - ruotsi grön
---
Violett - suomi: sinerwänpunainen, sinipunerva, punasinervä, punasininen

Lähteitä / lukemista
Kansatieteellisiä muistiinpanoja Ilomantsin itäkylistä. Forssan Kirjapaino Oy, 1939. Koski, Mauno Värien nimitykset suomessa ja lähisukukielissä. SKS, Savonlinnan kirjapaino, Savonlinna 1983
Mahn, J. H. L. Kuusisataa Talouden hoitannossa käytettäwä, kunnollista sekä koeteltua keinoa kaikille säädyille, eli Todellinen mukawuuden, menestyksen, terweyden, työn ja kulunkien säästämisen Neuwonantaja. G. W. Wilénin ja Kumpp. kirjapaino, Turku 1877
Salo, Aino Lemin naisten käsityöt. Helsinki 1930
Viljanen, V M J Värien sommittelu. Käsiteollisuuskirjasto N.o 7. Raittiuskansan Kirjapaino, Helsinki 1911
Vuorela, Toivo Kansanperinteen sanakirja. WSOY Porvoo 1979
Weiss, Th. Moniaita osoituksia, kuinka willaa, pumpulia, silkkiä ja liinaa wärjätään eli painetaan. Karlssonin Kirjapaino, Oulu 1854
PIENI TIETOSANAKIRJA. Toimituskunta: Jaakko Forsman, fil. tohtori, päätoimittaja & J. A. Wecksell, fil. kand., toimitussihteeri & I. Havu, fil. tohtori & Hannes Salovaara, lehtori. Kustannusosakeyhtiö Otavan kirjapaino, Helsinki 1925-1928. [runeberg.org/pieni]
KIITOS: Wilhelmiina Hämäläinen