Antimonipunainen, antimonioranssi, antimonisinooperi
[englanti antimony red, antimony sulfide, antimony vermilion, antimony flowers, antimony(III) oxysulfide; antimony orange, crocus of antimony, kermesite · saksa Antimon zinnober · italia cinabro di antimonio, rosso di antimonio · tsekki rumelka antimonová · unkari antimoncinber, antimonnarancs]
[PR107, CI 77060]
Punainen antimonioksidisulfidi tai antimonitrisulfidi
2Sb2S3 · Sb2O3
Sb2Sb3 · Sb2O3
Sb2S3 (Himly)
Sb2S5
Sb2O3 · Sb2S3, sisältää SbOS2
Pigmentin väri vaihtelee oranssista syvänpunaiseen. Taipumus tummentaa lyijypigmentit. Oranssi on vaalea, sinooperi painavampi. Molemmat ovat jauheina himmeitä, mutta sekoitettuna muihin mediumeihin hyvinkin kirkkaita. Peittovoima on hyvä.
Historia
Antimonisinnoberi, punainen väri, jota suositellaan sinnoberin vastikkeena, on kolminkertaisen rikkiantimonin ja antimonioksidin yhdistys; muodostuu, sekoittamalla alirikkihappoista natronia antimonikloridiliuokseen, punaiseksi jauheeksi. Soveltuu hyvin öljymaalauksiin. Vesiväriksi kalkkiseiniä varten ei a. sovellu, koska tämä väri silloin muuttuu. Oikeasta sinnoberista sen eroittaa helposti kaatamalla siihen suolahappoa, jolloin se rikkihapon kehittyessä turmeltuu, kun taas oikea sinnoberi jää muuttumattomaksi. Tavarasanakirja. (1922)
Pigmentin löysi Bottger - tai kieliläinen C. Himly vuonna 1842. Skotlantilainen Murdock (Murdoch) patentoi pigmentin 1847 ja antimonisinooperi (antimony vermillion) esiteltiin Englannissa 1847. Taiteilijapigmenttinä se ei saanut jalansijaa valuvuutensa vuoksi, mutta sitä käytettiin mm. kumiteollisuudessa.
Käyttö
Käytetään mm. keinotekoisen sinooperin valmistukseen. Voidaan käyttää tempera- ja öljymaalauksessa.
Nimiä
Antimonioranssi on antimonipentasulfidia (Sb2S5). Tätä antimonisulfidista valmistettua ainetta on aiemmin nimitetty myös kultarikiksi (stibium sulfuratum aurantiacum). Sitä käytettiin ennen lääkkeenä ja vielä 1900-luvun alkupuolella punaiseksi värjäämiseen.
Muuta
Katso myös antimonivalkoinen
Lähteitä / lukemista
Bonsdorff, W & Hintikka, S V & Katara, Pekka & Stigell, R V & Kauppi, Juho Tavarasanakirja. Kirja-osakeyhtiö Tieto, K. F. Puromiehen kirjapaino, Helsinki 1922