IKB (l'International Klein Blue)

Hyvin intensiivisen sininen IKB perustuu ultramariiniin [PB29, CI 77007]


Ranskalainen taiteilija Yves Klein (1928-62) kehitti itselleen oman sinisen värin, jota kutsui nimellä IKB (International Klein Blue). Klein käytti sinistä väriään useissa yksivärisissä teoksissaan jo 1950-luvulla. Kleinin mukaan IKB kuvasi kosmisen energian fyysistä olotilaa - joka ilman tuota sinistä leijuu ilmassa näkymättömänä.

Historia

Yves Klein kutsui itseään Yves Yksiväriseksi (Yves, Le Monochrome). Klein uskoi, että pystyisi kertomaan kaiken sanottavansa yhdellä värillä ja lausahtikin uskovansa, että tulevaisuudessa kuvia aletaan maalata vain yhdellä värillä. Klein alkoi tehdä monokromivedoksia Heldin mukaan jo 1946 (muiden lähteiden mukaan viimeistään vuonna 1951) - joidenkin lähteiden mukaan ripustaakseen niitä judosalinsa seinille; judo oli hänen rakas harrastuksensa, jonka opiskelua varten hän matkusti Japaniin 1952. Klein palasi takaisin Pariisiin 1955 ja päätti vaihtaa judoharrastuksensa taiteeseen. Hän tarjosi yksiväristä oranssiateosta Salon des Ralits Nouvelles'iin. Suosiotta. Teos oli vastaanottajien mielestä epäsopiva. Vuoden 1955 lokakuussa hän piti näyttelyn Club des Solitairesissa, jossa oli esillä erivärisiä monokromisia teoksia, mutta yleisöä ja ymmärrystä Klein alkoi saada työlleen vasta, kun oli keksinyt voimakkaan sinisensä.

Klein halusi löytää tavan, jolla väri säilyttäisi sideaineeseen sekoitettuna saman voimakkuuden ja intensiivisyyden kuin sillä on jauheena. Vuonna 1955 (tai 1956/57 - lähteiden tiedot vaihtelevat) Klein löysi uuden sitovan hartsiaineen: Rhodopas M60A -ainetta saatettiin ohentaa niin, että sitä saattoi käyttää sideaineena, mutta ilman, että se vaikutti pigmentin värivoimaan. Maalauksen pintaan jäi näin valmistetusta maalista sametinkaltainen mattapintainen tekstuuri. Klein työskenteli pariisilaisen kemikaali- ja taiteilijatarvikevalmistajan Edouard Adamin kanssa kehittääkseen sopivan tavan valmistaa maaliaan.

Klein piti ensimmäisen IKB-värillä valmistetun monokromisen näyttelynsä tammikuun 1957 alussa Galleria Apollinairessa Milanossa, jossa oli esillä yksitoista samankokoista samalla värillä maalattua teosta - vain niiden hinnat vaihtelivat.

Mm. Philip Ballin mukaan Klein patentoi sinisen värinsä 1960 ja jotkut lähteet tietävät tarkan päivämääränkin (19.5.1960). Silti muutamissa lähteissä väitetään, että sinisen patentointi jäi vain haaveeksi.

Muuta

Klein on tunnetuin ehkä juuri sinisestään, mutta hän teki paljon muutakin klassisesta taiteesta poikkeavaa: hän mm. piti näyttelynään tyhjää valkoseinäistä huonetta, josta myi sisäilmaa annoksina, maalasi tulella kankaaseen reikiä ja päästi ilmaan tuhansia sinisiä ilmapalloja. Useita kertoja Klein valmisti maalauksia myös galleriassa yleisön edessä orkesterin soittaessa hänen yhden soinnun monotonista sinfoniaansa (Symphonie Monoton). Tuolloin Klein pukeutui smokkiin ja veti käteensä valkoiset hansikkaansa (myös yleisöltä vaadittiin tätä varten juhlapukeutumista) ja ohjasi alastomat, IKB:llä maalatut mallit istumaan, pyörimään tai kiemurtelemaan paperilla, kunnes haluttu kuvio oli valmis.

Yves Klein kuoli 34-vuotiaana sydänkohtaukseen, jonka syyksi epäillään hänen työssään käyttämiensä kemikaalien haitallisia vaikutuksia.