Jet Black voi tarkoittaa joko syvän mustaa sävyä tai 1800-luvulla kehitettyä Bayer and Co:n mustaa väriainetta. Tällä sivulla esitellään molemmat, sekä sävy että väriaine.
Jet black suomennetaan usein sysimustaksi tai pikimustaksi. Sana on ikään kuin mustan superlatiivi: se kuvaa mustinta mahdollisinta mustaa. Englannin kielessä jet black oli värisanana käytössä viimeistään 1400-luvulla.
Sananmukaisesti termi tarkoittaa gagaatinmustaa. Gagaatti on kiiltäväpintainen ja hyvin kevyt musta kivi. Värinsä ja kiiltonsa vuoksi se on ollut kautta aikain suosittu talismaani- ja korukivi: sitä on kutsuttu mustaksi meripihkaksi. Oikeasti gagaatti on kivettynyttä puuta tai hiiltä. Se on saanut nimensä Turkissa sijainneelta Gagesin joelta, josta kiveä kerättiin jo antiikin aikaan. Tuolloin kivestä kirjoitettiin nimellä gagátēs. Sana jatkoi ranskan (jayet) kautta englannin kieleen.
Termi jet black ei ole koskaan liittynyt mihinkään tiettyyn pigmenttiin. 1800-luvulla se esiintyi useiden kirjoitusmusteiden myyntinimissä, ja saman vuosisadan lopulla markkinoille tuli Bayer and Co:n Jet Black -niminen värjäysaine (lisää tietoa alla). Taidemaalausoppaissa sitä käytetään kuvailemaan pigmenttien sävyjä, mutta sävyn valmistamiseen ei anneta ohjeita – sen sijaan useammassa oppaassa neuvotaan välttämään syvää mustaa väriä maalauksissa.
Nykyään Jet black on hyvin yleinen sävynimi etenkin edullisemmissa taidemaaleissa sekä erityisesti pastelleissa ja värikynissä. Se on yleensä yhden pigmentin väriaine. Yleisimmät nimellä myydyt pigmentit ovat aniliinimusta (PBk1), hiilimusta (PBk7) sekä kuparikromiittimusta (PBk28). Alla esiteltyä Bayerin Jet Black -väriainetta ei enää valmisteta, eikä sitä koskaan käytetty taiteilijatarvikkeisiin.
[englanti jet black · saksa Jetschwarz · ranska noir de jet · italia nero di jet · espanja negro de yet]
Amidobentseenidisulfonihapon natriumsuola, atso-α-naftyyliamiini-atsofenyyli-α-naftyyliamiini
Farbenfabriken vorm. Bayer and Co:n Jet Black lanseerattiin vuonna 1889 ja sen keksijäksi mainitaan Kahn (1888). Väriaine esitellään uutuutena artikkelissa New Colouring Matters (Textile Mercury, 27.4.1889), jonka mukaan syvänmusta väriaine kestää melko hyvin saippuointia, happoja ja emäksiä ja sillä on "väitetysti hyvä valonkesto". Värjäysaine reagoi metalleihin herkästi.
Väriainetta käytettiin silkin ja villan värjäämiseen. Väriaine on mustan jauheen muodossa ja tekee veteen violetinsinisen väriliuoksen. Se värjää parhaiten lievästi happamassa liemessä. Hurstin (1892) mukaan Jet Black G värjää villaan ja silkkiin suolaliemessä vihertävän sinimustan värin, joka kestää hyvin valoa, ilmaa, pesua ja happoja.Jet Black R (C32H21N5S2O6Na2) värjää silkin ja villan suolaliemessä sinimustaksi, joka kestää hyvin happoja, emäksiä ja pesua. Mikäli väriaineita sekoittaa keskenään, saadaan syvänmustaa, joka ei ole vihertävää, eikä sinertävää.
Sunderland (1896) suosittelee väriaineen käyttämissä sekoitusväreissä muiden väriaineiden kanssa.
Bayerin värjäysaine ei ollut käytössä kovin pitkälle 1900-luvun puolelle.
Sysimustaa tarkoittava jet black oli käytössä myös muilla värjäysaineiden valmistajilla. Siitä esimerkkinä ovat 1900-luvulta mm. Cassella Color Co:n Diamine Jet Black -värit, Dianol Jet Black, Union Jet Black B sekä Actiengesellschaft für Anilinfabrikation in Berlin / Berlin Anilin Works -yhtiön Wool Jet Black 2 B, 3 B.
von Georgievics, Georg & Grandmougin, Eugène A text-book of dye chemistry. Scott, Greenwood & son, Lontoo 1920
Hurst, George Henry A Dictionary of the Coal Tar Colours, Heywood and Company 1892
Hurst, George Henry Silk Dyeing, Printing, and Finishing, George Bell & Sons, London, New York 1892
Owen, F. A. The Dyeing and Cleaning of Textile Fabrics. John Wiley & Sons, New York 1909
Schultz, Gustav & Julius, Paul Systematic Survey of the Organic Colouring Matters, Macmillan and Company, London and New York 1894
Schultz, Gustav & Julius, Paul Tabellarische übersicht der künstlichen organischen Farbstoffe. R. Gaertner's Verlagsbuchhandlung, Berlin 1897
Sunderland, Arthur Black Dyestuffs for Wool. Textile Colorist 214, Oct. 1896
New Colouring Matters. Textile Mercury, 27.4.1889
Wenzel, Otto Adressbuch der Chemischen Industrie des Deutschen Reichs, Rudolf Mückenbenger, Berliini 1892