[MB10, CI 51030]
Sininen fenoksatsiiniväriaine (C15H13N2O5Cl). Liukenee huonosti veteen, hyvin etanoliin. Muodostaa kromialunan kanssa lakan. Käytetty mm. lääketieteellisissä tutkimuksissa esim. nukleiinihappojen värjäykseen.
Muita myyntinimiä: alizarine navy blue AT, anthracene blue SWGG, brilliant chrome blue P, solid violet
[italia bruno di garanza]
Orgaaninen pigmentti, jonka koostumusta ei ole määritelty. Ei ole kovin peittävä, siksi suosittu vesiväritekniikoissa, muttei muissa tekniikoissa ei suositeltava.
[saksa Gentelesgrün · ruotsi Genteles grönt · unkari Gentele-fle zöld]
Vihreää kuparitinaoksidia, kuparistannaattia. Sitä on käytetty pigmenttinä, mutta ei mainittavasti.
Valmistus: (HUOM! Ohje on vanha ja sisältää myrkyllisiä aineita. Valmistus voi olla vaarallista!) Kokoa 59 osaa tinaa ja 100 osaa natriumnitraatin valupataan ja liota massaa kaustisessa alkalissa, kunnes aineet ovat sekaisin. Sitten sekoita joukkoon vettä ja ja viileä kuparisulfaattisekoitus. Punertavankeltainen saostuma laskeutuu pohjalle. Pestynä ja kuivattuna siitä saadaan kaunista vihreää. [Kai]
[englanti geranium lake]
[PR90:1, CI 45380:1]
Punainen kestämätön, synteettinen, eosiinista substraattipigmentti, joka valmistettiin saostamalla eosiinia alumiinihydroksidiin. Muuttuu ammoniakissa violetiksi. Hyvin kirkas, transparentti, mutta heikko valonkesto. Käytetään vesiväreissä, mutta ei juuri muualla.
[englanti glaucophane · italia glaucofane · Roomassa abriacanite]
Kreikan glaukos merkitsee siniharmaata ja phainelein = "näyttää joltakin" - eli kirjaimellisesti "näyttää siniharmaalta".
Sinistä natriumamfibolimineraalia(Na2 Al2 (SiO3)4 · (FeMg)4 (SiO3)4), esiintyy nuorissa poimuvuoristoissa. Glaukofaani on tunnettu antiikin ajoista. Sitä on käytetty hieman itsenäisenä pigmenttinä (esim. temperamaalauksessa) sekä myös muiden pigmenttien valmistamisessa.
[englanti guanine, crystalline fish guanine, dew pearl, natural pearl essence , stella polaris · espanja guanina]
[NW1, CI 75170]
Guaniini on proteiinihippunen (2-amino-6-oksopuriini); C5H5N5O), jota on käytetty myös kimaltelevana pigmenttinä. Typpipitoinen orgaaninen emäs, jota löytyy mm. useiden kalojen (esim. silakka, sardiinit) suomuista ja ihosta. Löytyi ensin lintusaarten ulostekerrostumista (guano). Ensimmäisen kerran kimaltelevaa pigmenttiä valmisti ranskalainen Francois Jaquin vuonna 1656. Hän valmisti keinotekoisia helmiä maalaamalla guaniinilla puuhelmet. Vuonna 1916 kalansuomuista eristettiin ensimmäisen kerran helmiäistä omatekoisten helmien valmistusta varten - ja kynsilakkoja varten. Guaniini on kovaa ja sen sävy on lämmin, sitä käytetään usein kosmetiikassa ja shampoossa.
[AB255, AG3, food green 1, FD&C green #1, CI 42085]
Keksitty 1883. Triaryylimetaanipigmentti (C37H37N2O6S2Na). Käytetty villan, silkin, nahan ja parepin värjäykseen sekä kosmetiikassa väriaineena. Ei nykyään käytössä - käyttö kielletty monin paikoin sen karsinogeenisyyden vuoksi.
Muita nimiä: acid green 2G | B | G | L | S, acid leather green 3G | F, acidal | calcocid | lissamine | merantine | naphthalene (lake | leather) | neran brilliant green G, (acilan | amacid | leather green) green B, brilliant green 3EMBL, bucacid guinea green BA, fenazo | vondacid green L, green no.402, hidacid emerald green, hispacid green GB, intracid green F, kiton green F | FC, pontacyl green BL, sulfacid brilliant green 1B, sulpho green 2B