Värjäys: Achillea Kärsämöt

[Compositae / Asteraceae]

Suomessa kasvaa kolme kärsämölajia; maailmalla niitä on yhteensä muutama sata.

Achillea lanulosa

[englanti yarrow]

Kasvista saadaan keltaisia, ruskeita ja vihreitä värejä. Käytetty värjäämiseen mm. Pohjois-Amerikassa.

Achillea millefolium Siankärsämö

[Muita suomenkielisiä nimityksiä: Mäntäpää, nenätiisti]

[englanti milfoil, achillea, arrow root, bad man's plaything, bloodwort, carpenter's weed, death flower, devil's nettle, dog daisy, eerie, field hops, gearwe, hundred leaved grass, knight's milefoil, knyghten, medicinal yarrow, milfoil, millefeuille, noble yarrow, nosebleed, old man's mustard, old man's pepper, rollike, rose yarrow, sanguinary, seven year's love, snake's grass, sneezewort, soldiers woundwort, stanch weed, staunchweed, thousand leaf, thousand seal, thousand weed, toothache weed, white yarrow, woundwort, yarrow, yarroway, yerw · ruotsi rölleka · saksa Schafgarbe; Achilles, Achilleskraut, Bauchwehkraut, Beilhiebkraut, Blutgras, Feldgarbenkraut, Gachelkraut, Gänsezungen, Gänsezungenkraut, Garbe, Garbenkraut, Gemeine Schafgarbe, Gerbel, Gerreworzel, Gewöhnliche Schafgarbe, Gewöhnliche Wiesenschafgarbe, Grilengras, Grillenkraut, Grundheil, Judenkraut, Jungfrauenkraut, Kachelkraut, Katzenkraut, Margaretenkraut, Mausleiter, Millefolium, Schafgarbe, Schafripp, Schafrippenkraut, Schafrippl, Schafzunge, Sichelkraut, Tausendblatt, Tausendblättchen, Rainfarn, Wiesen-Schafgarbe · ranska Achilée millefeuille; Herbe à éternuer, Herbe à la coupure, Herbe aux charpentiers, Herbe aux cochers, Herbe aux militaires, Herbe de Charpentier, Herbe de millefeuille, Herbe de saint Jean, Herbe de saint Joseph, Millefeuille, Saigne-nez, Sourcils-de-Vénus · krwawnik · plumajillo · lus na fala]

Suomalaisia nimiä: aivastusjuuri, kaljanen, hurstinkukka, siankärsäheinä, häränhukka, juhannuskukka, pietarinkukka, kärsäheinä, pellonvanhanen, mäntäheinä, pellonpekko, nenätiisti, mäntäpää, peltohumala, kuperkeikka, pyörtänäpöllö, häränhäntä, satalatva, timpurinkukka, akantupakki, tupakkikukka, aivastusruoho, kirokukka, lavantautiheinä

Siankärsämön kukilla voi alunapuretuksella värjätä villan keltaiseksi. Koko kasvin käyttämällä rautavihtrillillä saa oliivinvihreää. Kasvista saa myös mustaa, harmaata ja kullan väriä. Käytetty värjäämiseen mm. Pohjois-Amerikassa.

Kasvissa on myös tummansinistä atsuleenia. Useimpien lähteiden mukaan atsuleeni ei sovi värjäyskäyttöön, mutta kylläkin joitakin viitteitä sen käytöstä värjäystarkoituksiin on olemassa. Atsuleenia ja muita kasvissa olevia aineita on käytetty lääkinnällisiin tarkoituksiin.

Historia

Siankärsämö on saanut latinankielisen nimensä (lähes) haavoittumattomasta Akilleesta, joka lääkitsi kasvilla haavoittuneita sotureitaan.

Siankärsämö sisältää tulehdusta ehkäiseviä atsuleeni- ja salisylihappoja, verenvuotoa ehkäisevää betonisiiniä, paikallista kipua lievittävää eugenolia. Siankärsämön lääkinnälliset vaikutukset tunnettiin muinaisissa Egyptissä ja Kiinassa - se tyrehdyttää tehokkaasti verenvuodon. Kiinassa kasvilla mm. ennustettiin jo 1000 eaa. Keskiajan Euroopassa siankärsämö oli yksi tärkeimpiä lääkekasveja ja sen tunsivat myös Pohjois-Amerikan intiaaniheimot. Siankärsämöä on käytetty oluen valmistuksessa, koska sen uskottiin lisäävän juovuttavaa vaikutusta. Viikingit käyttivät siankärsämöä viinan mausteeksi.

Siankärsämöön liittyy useita uskomuksia. Jos siankärsämöä laittaa tyynynsä alle, näkee unessa raskastettunsa. Siankärsämö morsiuskimpussa tai vuoteen yllä takaa seitsemän vuoden onnen.

Carl von Linne kertoi Flora Lapponica -kirjassaan (1773): Taalainmaan Transtrandissa tätä käytetään toisinaan oluen valmistamiseen humalan asemasta. Siankärsämäviina on ollut suosittu kansanrohto Keski-Euroopassa jo kauan. Siankärsämö humalluttaa nopeasti, mistä sille on tullut lisänimi "hullun tippa".

---

Siankärsämöstä saa kirpeän maun mm. salaatteihin.