Värjäys: Agrimonia Verijuuret

[Rosaceae]

englanti agrimony

Agrimonia eupatoria Maarianverijuuri

Agrimonia officinalis
[englanti agrimony, common agrimony, church steeples, cockleburr, garclive, liverwort, philanthropos, sticklewort · gaeli airgeadan, mirn na mighe, mur dhraidhean · iiri marbhdhraighean · kymri llysiau'r dryw · ruotsi småborre; åkermönja, småborrar (Palmstruch 1803) · tanska almindelig agermåne · norja åkermåne · saksa gemeiner Odermennig, gewöhnlicher Odermennig, kleiner Odermennig · hollanti gewone agrimonie · ranska agrimoine, aigremoine d'Europe, aigremoine eupatoire, eupatoire, francormier, herbe de Saint Guillaume, herbe de Sainte Madeleine, soubeirette, thé des bois, thé du nord, toute-bonne, véteresque · oksitaani detoursùde, gahis, grimoène, grimoère · italia agrimonia, agrimonia comune, eupatoria · espanja agrimonia, agrimonia común, algafil, amores pequeños, amoricos, cabsidiella, eupatoria, gafetí, hierba bacera, hierba de San Guillermo, hierba del podador, mermasangre, serverola · aragonia alimonia, arquimonia, erba de San Guillermo, esmermasangre, oraga, yerba tripera · baski usu-belarra · katalaani agrimonia comuna, agrimónia comuna · portugali agrimónia, amoricos, erva-agrimónia, erva-eupatória, erva-hepática, eupatória-dos-gregos · viro harilik maarjalepp · unkari közönséges párlófű, patikapárlófű) · kreikka αγριμόνια · romania coada-racului, turiţă-mare · albania agrimone, rodhëza · turkki fıtıkotu · lätti parastais ancītis · liettua vaistinė dirvuolė · puola rzepik pospolity · tsekki řepík lékařský · slovakki repík lekárský · sloveeni navadni repik · kroaatti obična turica · bulgaria лечебен камшик, обикновен кашник · serbia обични петровац · ukraina парило звичайне · venäjä репейник аптечный, репейничек аптечный, репейничек обыкновенный · heprea avgar tzahov צָהֹב אַבְגָּר]

Kasvaa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, länsi-Aasiassa ja pohjois-Afrikassa teiden varsilla, kaatopaikoilla ja metsissä. Suomessa rauhoitettu.

Keltaisia, vihreitä ja kullanvärejä saadaan koko kasvista, erityisesti kukinnoista ja varsista. Teoriassa se kelpaa värjäykseen koko kesän (huom! teoriassa! - Suomessa kasvi on rauhoitettu).

Palmstruchin kasvikirjan toisen osan lisäosassas (1803) kerrotaan, että koko kasvista (ennen kukintaa) saadaan vismuttipuretetulle villalle kaunis kullankeltainen ja kestävä väri.

Universal Herbal-kasvitietokirjassa vuodelta 1824 mainitaan, että jos kasvia kerätään ennen kukinta-aikaa, siitä saadaan kirkasta nankeen-väriä, mutta jos kasvi kerätään syyskuussa, saatava keltainen väri on tummempi. The British Cyclopaedia -tietosanakirjassa (1838) puolestaan mainitaan, että jos kasvi kerätään juuri ennen kukintaa, siitä saadaan tylsä keltainen, ja syyskuussa syvä keltainen. Samassa kirjassa mainitaan, että aiemmin maarianverijuurta käytettiin myös nahan värittämiseen.

Agrimonia pilosa Idänverijuuri

Agrimonia dahurica var. pilosa, A. eupatoria var. pilosa, A. pilosa f. typica, A. striata subsp. pilosa
[englanti hair-vein agrimony · ruotsi rysk småborre · saksa behaarter Odermennig · viro karvane maarjalepp · romania planta cântăreţului · lätti spilvainis ancītis · liettua stačioji dirvuolė · ukraina парило волосисте · venäjä репейничек волосистый · japani kin-mizu-hiki キンミズヒキ · korea jip sin na mul 짚신나물 · kiina lóng yá cǎo 龙芽草]

Idänverijuuri kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena alueella, joka ulottuu Itä-Euroopasta Kaukoitään. Suomessa se on muinaistulokas, mutta erittäin uhanalainen. Kasvi sisältää mm. katekiineja ja flavonoideja.

Siperian Altain värikasveja käsittelevässä kirjassa (Королюк, 2003) idänverijuuri mainitaan värjäyskasvina, jonka varrella ja juurilla värjätään villaa keltaiseksi ja vihertäväksi. Kirjan mukaan idänverijuuri ja muilla alueilla kasvavat sukulaiset lajit sisältäät jopa 10% tanniineja.

Agrimonia procera Tuoksuverijuuri

Agrimonia odorata, A. repens; Agrimonia eupatoria subsp. procera, A. eupatoria var. procera, A. odorata var. procera, A. acutifolia, A. glandulosa, A. leroyi, A. odorata var. glandulosa / suaveolens, A. procera f. glandulosa, A. robusta, A. suaveolens
[englanti fragrant agrimony · iiri marbhdhraighean cumhra · kymri llysiau'r dryw peraroglys · ruotsi luktsmåborre · tanska vellugtende agermåne · norja kyståkermåne · saksa duftender Odermennig, Duftodermennig, großer Odermennig, wohlriechender Odermennig · hollanti welriekende agrimonie · ranska aigremoine odorante, aigremoine élevée · italia agrimonia profumata · espanja agrimonia olorosa · aragonia agrimonia olorosa · portugali agrimónia-fragrante · unkari szagos párlófű · liettua kvapioji dirvuolė · puola rzepik wonny · tsekki řepík vonný · slovakki repík voňavý · sloveeni vitki repik · bulgaria ароматен камшик · serbia мали миришљави ожујак · ukraina парило високе · venäjä репейничек рахучий]

Tuoksuverijuuri kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Euroopassa ja Afrikan eteläkärjessä.

Kasvista saadaan keltaista.

---

Rohtona kasvia on käytetty kurkkukipuun ja ulkoisesti mm. haavoihin ja reumatismiin. Kasvin lääkekäyttö on ollut huomattavaa. Antiikin aikaan maarianverijuurta käytettiin silmien huuhteluun (englannin nimi argimony tulee kreikan sanasta argemon, joka tarkoittaa "rikkaa silmässä". Anglosaksit käyttivät kasvia haavojen ja käärmeenpuremien lääkitsemisessä. Keskiajalla kasvia (tuolloin englanninkielinen nimi egrimoyne) käytettiin marunan ja etikan kanssa selkäkipuihin. Maarianverijuuri oli mm. yksi Eau de Arquebuscade -lääkkeen osa; lääkettä käytettiin 1400-luvulla muskettien tyyppisten käsiaseiden (arquebus) aiheuttamiin haavoihin.

Ranskassa kasvista uutettua teetä juodaan yhtä lailla sen maun kuin lääkinnällisen voimankin vuoksi.