[Boraginaceae]
Alkanna, häränkieli
Anchusa angustifolia
[englanti small garden buglosse, alkanet, common alkanet, common bugloss, ox-tongue, perennial alkanet, true alkanet
· ruotsi oxtunga
· tanska læge-oksetunge
· norja oksetunge
· saksa Gebräuchliche Ochenzunge, gemeine Ochsenzunge, gewöhnliche Ochsenzunge, Liebäugel
· hollanti gewone ossentong
· ranska buglosse, buglosse officinal, buglosse officinale, langue de boeuf
· italia buglossa, buglossa comune, lingua bovina, lingua di bue
· espanja buglosa, lengua de buey
· portugali buglossa-oficinal, lingua-de-vaca
· viro harilik imikas
· unkari orvosi atracél
· romania limba boului
· albania gjuhëlopa mjekësore, gjuhëlope
· turkki ballağan
· lätti ārstniecības vēršmēle
· liettua vaistinis godas
· puola farbownik lekarski
· tsekki pilát lékařský
· slovakki smohla lekárska
· sloveeni navadni volovski jezik
· kroaatti ljekoviti volujak
· bulgaria лечебно винче, лечебно паче гнездо
· serbia воловски језик, обични волујак
· ukraina воловик лікарський
· venäjä анхуза аптечная, анхуза лекарственная, воловик лекарственный]
Kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena alueella Euroopasta Kaukasukselle, mutta on levinnyt Pohjois-Amerikan länsi- ja itärannikoille ja paikoin Etelä-Amerikkaa.
Juuresta saadaan verenpunaisesta vaaleanpunertavan ruskeaan väriainetta, joka sopii vaatteiden sekä kemikaalien värjäämiseen. Alunapuretuksella saadaan harmaanvihreä väri. Muinaiset egyptiläiset käyttivät alkannan juurista saatavaa punaista väriainetta kasvojensa maalaamiseen. 1800-luvun lähteet mainitsevat pääasiassa lehdistä saatavan huonolaatuisen vihreän, joten on hyvin todennäköistä, että juurta koskevissa tiedoissa rohtorasti on sekoitettu värialkannaan (Alkanna tinctoria).
Kirjassa Plantes de la France (1808) mainitaan, että jos lehtiä keittää vedessä, jossa on hieman alunaa, saadaan vihreää väriä. Saman kertoo Lönnrot Flora Fennicassa (1860/1866): Lehtimehestä alunan kanssa keitettynä tulee vehreätä maaliväriä.
Kts. Alkanna tinctoria subsp. tripolitana
Kts. Alkanna tinctoria subsp. tinctoria
Anchusa tinctoria -nimeä on käytetty myös rohtorastin alalajista (Anchusa officinalis subsp. officinalis), lajista Anchusa ovata sekä rusonunnasta (Nonea pulla subst. pulla).
Lönnrot, Elias Flora Fennica, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapaino, Helsinki 1866.
Saint-Hilaire, Jaume Plantes de la France. Chez L'aureur, Pariisi 1808
Luonnonväri-reseptejä (Kotitaide 2, 1903)
EPPO Global Database, gd.eppo.int
GBIF | Global Biodiversity Information Facility, gbif.org
Royal Botanic Gardens KEW, Plants of the world online, powo.science.kew.org
Suomen lajitietokeskus, laji.fi
Artikkelit Coloriastossa: Kasvit / Anchusa