-

värjäys: Anthemis tinctoria Värisauramo, keltasauramo

[Compositae]

englanti yellow chamomile, dyer's chamomile, golden marguerite, golden chamomile, camomile flower, marguerite, ox-eye hamomile, yellow chamomile · saksa Färberkamille, Färber-Hundskamille, Gelbe Käsblume, Gilbblume, Gillblumen, Hundskamille, Ochsenaug, Rindsaug, Rindsblumen, Schleppblom · ranska Anthémis (des teinturiers), Camomille, Camomille à fleurs jaunes, Camomille des teinturiers, Cota des teinturiers, Oeil de boeuf · ruotsi färgkulla · tanska farve-gÅseurt · norja gul gÅseblom · islanti gult gsablm · puola rumian zlty

Kasvi kasvaa luonnonvaraisena Keski- ja Etelä-Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Lähi-Idässä. Suomessa keltasauramo on muinaistulokas, mutta vielä 1300-1500-luvuilla se on kuitenkin todennäköisesti ollut melko paikallisesti esiintyvä kasvi, jota on tavattu lähinnä länsirannikolla, Turun lähettyvillä. Se on todennäköisesti yleistynyt vasta heinänviljelyn yleistyttyä, kun se on kulkeutunut eurooppalaisten heinänsiementen mukana eteenpäin.

Tuoreista tai kuivatuista lehdistä saa kirkkaankeltaista sekä alunapuretteella (+viinikivi) keltaista, kuparilla oliivinvihreää ja kromipuretteella kullankeltaista, oranssia. Kukista saadaan alunapuretteella keltaista ja kromipuretteella kullankeltaista. Koko kasvista saa vihreänkeltaista.

Mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellenin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla laajennetussa painoksessa (1919): Koko kasvi voidaan käyttää. Kukista yksin saadaan keltaisempaa väriä.

Mainittu mm. Suomi-aikakausjulkaisussa 1850, Reinholm: Suomalaisia kasvu-nimejä:

Kelta k., Sääm., Parikk. Hn., Anthemis tinctoria, Gulkullor, Färgkullor Keltanen, Keltasia, pm., Piel. Päivän kakkara, (en.) Raut. Päivän kakare, Piel. Punainen Päivän kakkara, Fleinj., Sakk. Härjän silmä, Tili. Vuohen silmä, Raut. (k. Nappi k., Papin k.), Kuop. Ploomun- t. Loomun k., pm., Kiv. Sauramen, -man k. (oikeen: Saaronin kukka), Kiv. Soaramen A.,Raut. (k. Pääskyn k.). Heinjoella kellataan näin: langat kuivataan, sitte huhmaressa survotaan Kellat hienoksi kun jauhoja, keitetään ja pannaan happanemaan, ruisjauhoja sekaan. Sitte, kun on hapanta, sinne pannaan langat pari kolme yöksi ja keitetään uudestaan koivun lehdillä taikka Päivän kakkaroilla - "niin ei lähe se keltainen". Tämä lankojen keltaminen ei ole tavallinen Viipurin läänin Savakoilla, vaan ainuvastaan Äyrämöisillä.

Muita Anthemis -kasveja:

Anthemis cotula

[englanti dog-fennel, stinking chamomile, dog chamomile, (stinking) mayweed , maruta cotula, maruta foetida, fetid chamomile]

Kasvista saadaan kullanväristä. Käytetty värjäykseen mm. Pohjois-Amerikassa.

Anthemis nobilis Jalosauramo

kts. Chamaemelum nobile

historia

Viljelty Amerikassa 1800-luvun alussa.

---

Kasvista on valmistettu myös teetä.

Lähteitä / lukemista
Hellen, Alina Neuvoja kotivärjäykseen kasviaineilla (Suomen käsityön ystävien toimesta). Neljäs lisätty painos, KVS:n käsiteollisuuskirjasto N.o 13, Raittiuskansan kirjapaino, Helsinki 1919
Reinholm, H. A. Suomalaisia kasvu-nimejä. Suomi, Tidskrift i fosterländska ämnen. 1850. Finska Litteratur-Sällskapets Tryckeri, Helsinki 1851