[Compositae]
englanti bur marigolds · havaiji ko'oko'olau
[(E-A intiaanit) pachamara]
Keltainen. Sisältää luteoliinin [NY2] lisäksi on apigeniinia [NY1, NY2], luteoliinin kaltaisia keltaisia väriaineita (lu1, lu2), fisetiiniä [NBr1] ja tuntematonta keltaista väriainetta. Käytetty mm. Etelä-Amerikassa. Mm. Huancayossa kasvilla on värjätty oranssia.
[nuoke-rusokki
englanti nodding beggarticks, nodding bur-marigold]
Mainitaan Kotitaide-lehden artikkelissa Luonnonväri reseptejä (1903) ruskean kellervän väriaineen tuottajaksi pystö-rusokin (tummarusokki, B. tripartita) rinnalla.
[(E-A intiaanit) kiko ttica, paguau]
Käytetty mm. Etelä-Amerikassa. Cuscossa kasvilla on värjätty keltaista. Sen kukista on saatu myös violettia.
[pystö-rusokki, kariainen, keltatahkiainen, sikaruoko
englanti bastard agrimony, bastard hemp, bur-marigold, trifid bur-marigold, water agrimony, water hemp, adderwort, bistort, common bistort, easter giants, easter magiants, easter-ledge, easter-mangiant, oderwort, osterick, passion dock, patience dock, snakeweed, twice writhen
· ruotsi brunskär]
Kosteilla paikoilla viihtyvä, myöhäisellä kesällä kukkiva kukka. Paikoittain yleinen Euroopassa. Manner-Euroopassa kasvista on valmistettu keltaista väriainetta, mutta värin valmistaminen on suhteellisen monimutkaista. Kangasta tai lankaa pitää ensin uittaa alunavedessä, kuivata, sen jälkeen hauduttaa tummarusokkiliemessä ja vielä myöhemmin keittää samassa liemessä.
Myös Suomessa kasvista on käytetty keltaisen värjäykseen, mistä kertoo mm. itämurteiden lausahdus paina kuoret pakkusel. Kasvi on tunnettu Itä-Suomessa nimillä pakkunen (huom. vepsän sana keltaiselle on pakuine) sekä rusokkina.
Pakkusta (Bidens tripartilus) käytettiin keltaisen painamiseen.
[Kokoelma lääkekasveja Uudeltakirkolta (V. l.)., Luonnon ystävä 6, 1908
Kotitaide-lehden artikkelissa Luonnonväri reseptejä (1903) mainitaan, että sekä pystö-rusokista että nuoke-rusokista (B. cernua) saadaan alunapuretettuun villaan ruskean kellervää, kun kasvit poimitaan ennen kukkimista ja kuivataan.
Linneauksen Gotlannin ja Öölannin värjäyskasveja esittelevässä tekstissä vuodelta 1742 kerrotaan, että Smoolannissa, Gotlannissa ja Öölannissa kasvilla on värjätty oranssia (brandgult).
Kiinassa kasvista valmistetaan mustaa värjäysainetta.
Green, Thomas The Universal Herbal, Caxton Press, Liverpool 1824.
Koski, Mauno Värien nimitykset suomessa ja lähisukukielissä. SKS, Savonlinnan kirjapaino, Savonlinna 1983
Linnæus, Carl Förtekning, af de färgegräs, som brukas på Gotland ock Öland, Kongliga Vetenskaps-Academiens Handlingar, Jan. Febr. Mart. 1742
Luonnonväri reseptejä, Kotitaide 3, 1903
Kokoelma lääkekasveja Uudeltakirkolta (V. l.)., Luonnon ystävä 6, 1908