Värjäys: Buglossoides Suvirusojuuret

[Boraginaceae]

Buglossoides arvensis Ketorusojuuri

peltorusojuuri; kivitaudin-siemen, rakkokivenmarja, ruskojuuri, verevä-juuri
Aegonychon arvense, Lithospermum arvense, Margarospermum arvense, Rhytispermum arvense
englanti bastard alkanet, pigeonweed; Englanti field gromwell; Yhdysvallat corn gromwell · kymri maenhad y tir âr · ruotsi sminkrot · tanska ager-stenfrø · norja legesteinfrø · saksa Ackersteinsame, gewöhnlicher Ackersteinsame · hollanti ruw parelzaad · ranska buglosse des champs, charrée, chérie, grémil des champs, nivelle sauvage · italia erba-perla minore, migliarino dei campi, strigolo selvatico · espanja abremanos, aljofor, borraja silvestre, ensortijada, esperons de gat, mijo de sal, mijo del sol, onoquiles; Argentiina mijo del sol agreste, pata de cabra, yuyo moro · katalaani mill del sol petit · viro põld-rusuvars · unkari mezei gyöngyköles · romania mărgeluşă · albania buglosoide, kokërruja e arave · heprea gal'init hassadeh הַשָּׂדֶה גַּלְעִינִית · turkki tarla taşkeseni · lätti tīruma brūnsēkle · liettua dirvinis graivas · puola nawrot polny · tsekki kamejka rolní · slovakki kamienka roľná · sloveeni njivko ptičje seme · kroaatti bijela biserka · bulgaria полска белоочица, полско врабчово семе · serbia дивља проја, пољска бисерка, пољско врапсеме · ukraina буглосоїдес польовий · venäjä буглосойдес полево, воробейник полевой · japani inu-murasaki, イヌムラサキ]

Ketorusojuuri kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja usein paikoin Aasiaa, ja se on levinnyt paikoin eteläisempää Afrikkaa, Pohjois-Amerikan itäpuoliskolle, Etelä-Amerikan kaakkoisosiin ja Australiaan. Suomessa kasvi on yleinen.

Ketorusojuuren juuret sisältävät punaista väriainetta.

Carl Linnaeus kertoi Flora Lapponica -kirjassaan (1773): Matkalla panin merkille, että Norlannissa ja varsinkin Hälsinglandissa koreilunhaluiset tytöt käyttivät ihomaalina tämän kasvin tuoreita, huuhdeltuja juuria. He sivelivät viehättävää punaa kasvoihinsa, niin että ne kuin suloiset ruusut ikään houkuttaisivat ja vetäisivät kosijoitten katseet puoleensa. Sen sijaan Lapin neitojen tummanpuhuvilla kasvoilla ei tällaista ihomaalia näe koskaan: toisinaan, varsinkin uudisasukkaiden keskuudessa tytöt sivelevät kasvoihinsa maidonsekaista tervaa, jotteivat sääsket kokonaan runtelisi niitä. Lönnrot kertoo Flora Fennicassa (1860/1866) lyhyesti: Tytöt paikoin käyttävät juurta poskipäilleen rusoksi.

The British Cyclopaedia -tietosanakirjassa (1838) mainitaan, että peltorusojuuresta on saatu hieno väri vahoihin ja öljyihin. Sama kirja tietää kertoa, että Ruotsissa ja Euroopan pohjoisosissa tytöt värjäävät kasvojaan tällä juhlapäivinä.