[Coccoidea]
englanti cinquefoil
hanhenheinä, hanhenpaju, harakanmarja, isokurjenjalka, kiertolaisheinä, samettikukka, suo-apila, suokurjenjalka, suolisto, varsanpolvi
Potentilla palustris
[englanti marsh cinquefoil, purple marshlock; purple marsh cinquefoil (Lightfoot 1777)
· iiri cnó léana
· kymri pumdalen y gors
· ruotsi kråkklöver; kråkfot, rödme (Samzelius 1765)
·tanska kragefod
· norja myrhatt
· islanti engjarós
· saksa Blutauge, Sumpf-Blutauge, Sumpfblutauge, Sumpffingerkraut, Sumpffünffingerkraut, Sumpfliebendes, Siebenfingerkraut
· hollanti wateraardbei
·ranska comaret de marais, comaret, comaret palustre, potentille des marais, quintefeuille aquatique
· italia comaro palustre, cinquefoglie delle paludi, potentilla delle paludi
· espanja cómaro
· katalaani potentil·la palustre
· viro harilik soopihl
· unkari mocsári pimpó, tőzegeper
· romania şapte degete
· turkki gül parmakotu
· lätti purva vārnkāja
· liettua pelkinis sūdras
· puola siedmiopalecznik błotny
· tsekki zábělník bahenní
· slovakki nátržnica močiarna
· sloveeni močvirski petoprstnik
· kroaatti močvarni petoprst
· bulgaria мочурно прозорче
· serbia седмопрстник
· ukraina вовче тіло болотне
· venäjä сабельник болотный
· japani kurobanarōge クロバナロウゲ
· korea geom eun nang a cho 검은낭아초
· kiina zhǎo wěi líng cài 沼委陵菜
· sabel'nik
· lutsadekh]
Kurjenjalka kasvaa alkuperäisenä ja luonnonvaraisena pohjoisen pallonpuoliskon subarktisilla ja lauhkeilla alueilla. Suomessa se esiintyy koko maassa. Kurjenjalan juurakossa on katekiineja jopa 8% ja lisäksi kasvi sisältää flavonoideja.
Useammissakin lähteessä mainitaan kurjenjalan värjäyskäyttö, mutta alkuperäislähteitä tiedolle on vaikea jäljittää.
Samzeliuksen ruotsalaisia värikasveja esittelevässä kirjassa (1765) mainitaan lyhyesti, että juuresta saadaan himmeää punaista väriä, ja että sitä käytetään Suomessa. Samzelius mainitsee lähteeksi Jörlinin kasvivärejä koskevan väitöskirjan.
Lightfootin skotlantilaisia kasveja esittelvässä kirjassa Flora Scotica (1777) kerrotaan, että juuret värjäävät villan punaiseksi ja ne ovat tarpeeksi supistavia (have astringency enough), jotta niitä voi käyttää nahan parkitukseen.
The Universal Herbal -kasvitietosanakirjassa (1824) mainitaan, että kurjenjalan juuret värjäävät villan likaisenpunaiseksi. Myös kasvin lehtiä on käytetty värjäykseen; joidenkin lähteiden mukaan niistä tulee punaista väriä, mutta tämä lienee vain tiedon kopioinnissa syntynyt virhe.
Lönnrot kertoo Flora Fennicassa (1860/1866), että kurjenjalan juuria käytetään villan värjäämiseen keltaiseksi.
Siperian Altain värikasveja käsittelevässä kirjassa (Королюк, 2003) kerrotaan lyhyesti, että kurjenjalalla värjätään pellavaa ja puuvillaa hiekanruskeaksi. Uljanovskin alueen värikasveja käsittelevässä kirjassa (Благовещенский, 1953) sen sijaan väitetään, että kasvin lehdistä ja varsista saadaan punaista väriä.