-

Värjäys: Cytisus scoparius Jänönpapu, jänönvihma

[Leguminosae]

englanti (common) broom, Scotch broom, Irish broom, brom, green broom, yellow broom, Irish tops, basam, bisom, bizzom, browne · gaelilaiset kielet Giolach · Spartium scoparium (Linn.), Genista scoparius (Lam.), Sarothamnus scoparius (Koch)

Jänönpapu kasvaa luonnonvaraisena Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa.

Jänönpavun lehdillä ja kukinnoilla voidaan värjätä villaa kirkkaan keltaiseksi. Väri irtoaa muutaman päivän liotuksella tai nostamalla pH:ta hieman. Kasvilla on värjätty ainakin Pohjois-Amerikassa. Mitään kaupallista värjäysmerkitystä kasvilla ei ole kuitenkaan ollut.

Historia

Kasvin englanninkielinen nimi viittaa siihen, että kasvista on valmistettu luutia. Myös alkuperäisen kasvisukunimen Sarothamnus katsotaan juontuvan kreikankielisestä lakaisemista tarkoittavasta sanasta. Koska kasvi on alunperäisin kotoisin läntisestä, pohjois- ja Keski-Euroopasta, antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten uskotaan viitanneen toiseen samantyyppiseen kasviin, Spartium junceum.

Keskiajalla se tunnettiin nimellä Planta genista.

Britanniassa jänönpapu on myös otettu käyttöön heraldiikassa (mm. Rikhard I:n sinetissä).

---

Jänönpapu on vanha lääkekasvi, jota käyttivät mm. muinaiset anglosaksit. Kasvin kukintoja on poltettu hallusinogeeninä. Myrkyllinen kasvi, jonka suuret annokset saattavat olla kohtalokkaita.

Kasvin varsia on käytetty erilaisiin punoksiin, kuten koreihin.

Kuori sisältää tanniinia ja sitä on käytetty parkkiaineena.

Lähteitä / lukemista
Gerarde, John The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.
Perkin, Arthur George & Everest, Arthur Ernest: The Natural Organic Colouring Matters. Longmans, Green and Co. London, New York, Bombay, Calcutta and Madras, 1918.