-

Värjäys: Equisetum Kortteet

[Equisetaceae]

[englanti horsetail · ruotsi fräken]

Kortteita on 15 lajia ja niitä kasvaa lähes kaikkialla maailmassa. Suomessa kasvaa kahdeksan kortelajia ja niiden risteytymiä.

Useissa vanhoissa ohjeissa ei erotella kortelajeja toisistaan. Hulda Kontturin kirjasessa Luonnonväreillä värjäämisestä (1945) mainitaan: Kaikista kortelajeista saadaan samaa väriä. Koko kasvi käytetään. Se on aina kuivattava ennen keittämistä. Väri on harmahtavan keltaista. Nutid-lehden artikkelissa Om färgning med växtfärger (1, 1901) mainitaan erikseen, että värjäämiseen käyvät peltokorte, metsäkorte tai lehtokorte. Jutun mukaan värjäykseen käy niin tuore kuin kuivattu korte, jota keitetään 2-3 tuntia, ja alunapuretuksella sillä tulee lankaan punertava väri.

Equisetum arvense Peltokorte

Kukkoinkuusi, karvakorret
[englanti Shavegrass, Common Horse Tail, Field Horsetail, Horse Tail, Horsetail, Marestail, Meadow Pine, Pinegrass, Scouring Rush, Western Horsetail · ruotsi åkerfräken; räfrumpa · gaeli clois · saksa Acker-Schachtelhalm, Ackerschachtelhalm, Bandwisch, Fegekraut, Haberzähnkraut, Kannenkraut, Katzenschwanz, Katzenschweif, Katzenwedel, Kupfergras, Pfannebutzer, Pferdeschwanz, Pferdeschwanzkraut, Schachtelhalm, Schafheu, Schafstroh, Schaftelen, Scheuergras, Tannenkraut, Zinngras, Zinnkraut · ranska Prêle des champs, Herbe de prêle, Herbe des champs, Petite Prêle, Prêle, Queue-de-chat, Queue-de-cheval, Queue-de-renard]

Peltokorte on levinnyt erittäin laajalle pohjoisella pallonpuoliskolla ja on yleinen koko Suomessa. Sisältää saponiineja ja flavonoideja. Tuoreesta varresta saa alunapuretteella keltaista, vihreistä kukinnoista rusehtavan keltaista. Koko kasvista saa beigeä.

Mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellénin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla (1905). Käytetty värjäykseen myös mm. Pohjois-Amerikassa (mm. potawomi-intiaanit, jotka värjäsivät kasvilla keltaisen lisäksi myös vihreää).

Equisetum hiemale Kangaskorte

[englanti horsetail, scouring-rush, shavegrass · ruotsi skavfräken]

Vihreä.

Equisetum pratense Lehtokorte

[ruotsi ängsfräken · ranska prle-des-prs]

Koko kasvista saa beigeä. Mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellénin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla (1905).

Equisetum silvaticum Metsäkorte

[englanti wood horsetail · ruotsi skogfräken, rävsvans]

Koko kasvista saa beigeä.

Mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellénin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla (1905).

Equisetum telemateia (korte)

[englanti great horsetail · gaeli clois, eireaball capaill]

Muuta

Mm. peltokorte on ollut suosittu lääkekasvi, jonka vihreistä osista on valmistettu lääketeetä mm. reumaan, yskään ja suuvedeksi. Ulkoisesti sillä on vähennetty turvotusta ja parannettu haavaumia. Kosmeettisena aineena sitä on käytetty mm. ryppyjen ja selluliitin poistoon.

Lähteitä / lukemista

Gerarde, John The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.
Kontturi, Hulda Luonnonväreillä värjäämisestä. Pellervo-seura. Yhteiskirjapaino osakeyhtiö. Helsinki 1945.
Wecksell, J. A. Suomalaisia kasvinimiä. Kerätyt kesällä 1903 Vihdin pitäjässä. Julkaisussa Luonnon ystävä 1, 1905
Kasviaineilla värjäämisestä. Emäntälehti 2&3, 1904
Något om växtfärgning. Västra Finland 77, 16.8.1917
Om färgning med växtfärger, Nutid 1, 1901
Växtfärgning, Västra Finland 70, 26.6.1926; myös Syd-Österbotten 52, 10.7.1926
Artikkelit Coloriastossa: Kasvit / Equisetum