Värjäys: Hypogymnia Paisukarpeet

[Parmeliaceae]

Hypogymnia physodes Sormipaisukarve

Lichen physodes; Parmelia ceratophylla var. physodes; Parmelia physodes; Ceratophyllum physodes, C. physodes subsp. labrosa / subsp. platyphylla, C. physodes var. labrosa / platyphylla, Hypogymnia physodes f. labrosa / platyphylla / subtubulosa / vittatoides, H. physodes subsp. labrosa / platyphylla / subtubulosa / vittatoides, H. physodes var. labrosa / platyphylla, Imbricaria physodes, I. physodes f. labrosa, I. physodes var. platyphylla, Lichen laciniatus subsp. physodes, L. laciniatus var. physodes / tubulosus, Lobaria physodes, Menegazzia physodes (var. platyphylla), Parmelia ceratophylla var. platyphylla, P. duplicata var. douglasicola, P. oregana, P. physodes f. fuscescens / labrosa / platyphylla / subtubulosa / vittatoides, P. physodes subsp. labrosa / platyphylla / vittatoides, P. physodes var. labrosa / obscurata / platyphylla, P. platyphylla, Physcia physodes
[englanti dark crottle; hooded tube lichen, Monk's Hood Lichen, shield lichen, tube lichen · gaeli crotal dubh, crotail dhubh · ruotsi blåslav; björk-lav; björkelaf (Samzelius 1765) · tanska almindelig kvistlav · norja bjørk-mossa, blaasmossa · hollanti gewoon schorsmos · saame bárkojeagil]

Sormipaisukarve kasvaa pääosin pohjoisella pallonpuoliskolla. Suomessa se on vakiintunut, elinvoimainen jäkälälaji.

Samzeliuksen ruotsalaisia värikasveja esittelevässä kirjassa (1765) kerrotaan, että jäkälällä voi värjätä alunapuretetun kankaan tai langan keltaiseksi. Kirjassa mainitaan myös, että harmaa villalanka värjäytyy vihreäksi (tosiasiassa tämä ei ole vain sormipaisukarvejäkälän värin ominaisuus, sillä harmaa villalanka näyttää vihreältä liki aina, kun sen värjää keltaisessa väriliemessä). Tiedon lähteeksi mainitaan Ruotskin kuninkaallisen tiedeakatemian julkaisu vuodelta 1745 ja Rothofs Hushåll Magazin.

Kirjan A Popular History of British Lichens (1856) mukaan Parmelia ceratophylla on skotlantilaisen tavallisen kansan "tumma jäkälä" (dark crottle), jolla on värjätty villaa ruskeaksi. Kirjan mukaan se on myös yksi jäkälistä, joista saa arabikumin kaltaista kumimaista ainetta. Jäkälästä ei tällä latinankielisellä nimellä kuitenkaan löydy suuria määriä mainintoja. Dark crottle -nimeen yhdistetään nykyään nimenomaan sormipaisukarve (Hypogymnia physodes), joka on aiemmin tunnettu myös nimellä Parmelia ceratophylla var. physodes. Lieneekö A Popular History of British Lichens -kirjassakin viitattu tähän jäkälään?

Muuta

Jäkälät uusiutuvat hyvin hitaasti, minkä vuoksi niitä pitää koota värjäyskäyttöönkin hyvin harkiten. Jäkälien poimiminen ei kuulu jokaisenoikeuksiin. Jäkälän keräämistä varten tarvitset maanomistajan luvan.