[Myricaceae]
englanti myrtle
[englanti california wax myrtle, pacific wax myrtle, pacific bayberry]
Kasvin marjoista saadaan harmaata väriainetta. Käytetty värjäykseen mm. Pohjois-Amerikassa.
[englanti wax myrtle, bayberry, candle berry, tallow shrub, wachsgagle]
Ikivihreä pensas. Marjoista saadaan sinistä väriainetta. Lehdistä ja marjoista tehdään myös teetä ja niitä käytetään mausteina. Juuria ja kuorta on käytetty lääkeaineina.
Amerikan uudisraivaajat huomasivat, että ylivoimaisen parhaita kynttilöitä saatiin valmistetua New Englannin rannoilla kasvavan pensaan hedelmistä. Harmahtava marja murskattiin ja keitettiin. Sekoitus kuorittiin useita kertoja, ennenkuin vaalea, lähes transparentti vihreä rasva oli jäljellä. Kynttilät olivat hyvin arvokkaita, koska niiden tekemiseen meni niin kauan aikaa ja paljon raaka-ainetta.
[englanti bog myrtle, bayberry, dutch myrtle, sweet gale, meadow fern · ruotsi pors · gaelilaiset kielet raidg, rrailleog, rideag · mirto de brabante · myrte batard]
Suomyrtti kasvaa Suomessa merenrannoilla ja sisämaassa etelän järvialueella. Kasvista saadaan kversitiiniä ja muita flavonoidien kaltaisia aineita. Lehdistä saadaan keltaista ja vihreää.
Johan Fischerströmin kuvauksessa "Anmärkningar om Södra-Halland, Senare stycket" (Kongliga Vetenskaps-Academiens Handlingar, Oct. Nov. Decemb. 1761) kerrotaan, kuinka Etelä-Ruotsissa sijaitsevan Hallandin läänissä keltaisen värin värjäykseen.
Käytetty värjäykseen myös Pohjois-Amerikassa. Kalm kertoo kirjassaan Norra Amerikanska Färge-Örter (1763), että Kanadassa "naisväki värjää suomyrtillä villavaatteensa kauniin keltaiseksi."
Mainitaan yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellénin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla (1905).
Myrtus brabantica on mainittu kotimaisena lääkeaineena Peter Ervastin julkaisussa Finlands inhemska Läkemedel (1840).
[englanti northern bayberry, waxberry, american vegetable wax, bayberry, candleberry, tallow shrub, wachsgagle, wax myrtle · arbre a suif]
Lehdistä saadaan harmaanmustaa ja alunapuretuksella vihreää. Joidenkin lähteiden mukaan lehdestä, kuoresta ja varresta saadaan punaista värjäysainetta. Lehtiä ja marjoja käytetään mausteena, juuresta ja lehdistä saadaan lääkeainetta. Käytetty värjäykseen mm. Pohjois-Amerikassa.
[englanti bayberry · japani shibuki, yama momo]
Punainen, keltainen.
Kasvia on käytetty värjäykseen mm. Japanissa.
Alina Hellénin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla (1905) neuvotaan: (kanerva, koiranputki, sianpuola, suomyrtti) ...kerätään silloin kun ne owat nupusta kukkaan puhkeemassa. Niistä saadaan monenlaisia keltaisia wärejä, waikka woimaltaan erilaisia. Wäriwiwahdus tulee myöskin erilainen, riippuen siitä käytetäänkö ne tuoreina tai kuiwattuina. Kirjasessa neuvotaan, kuinka suomyrtistä valmistetaan alunan avulla himmeänkeltaista, kromihappoisen kalin avulla keltasenruskeata t. himmeää harmaankeltaista; väriomenan ja rautavitrillin avulla tummanruskeanharmaata; rautavitrillin avulla ruskeanharmaata ja harmaansinipunertavaa; alunan, indigon ja rautavitrillin kanssa sinistä; alunan, indigon, koivunlehtien ja rautavitrillin kanssa ruohonvihreää ja himmeää sinisenvihreää; alunan, indigon, krapin ja rautavitrillin kera sammaleenvihreää; alunan, indigon ja krapin kanssa himmeää harmaanvihreää; alunan ja indigon kanssa vaaleanvihreää; sekä kromihappoisen kalin, valkoisen viinikiven ja sinilastun kanssa mustanvihreää.
Ervast, Peter Finlands inhemska Läkemedel. J. C. Frenckell & Son. Helsinki, 1840
Fischerström, Johan Anmärkningar om Södra-Halland, Senare stycket. (Värjäystä koskevat osat) Kongliga Vetenskaps-Academiens Handlingar, Oct. Nov. Decemb. 1761
Hellén, Alina Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla (Suomen käsityön ystävien toimesta). Kansanvalistusseura, Helsinki, 1904; 1905; 1917; 1919.
Kalm, Pehr Norra Amerikanska Färge-Örter. Joh. Christ. Frenckell. Turku 1763.