-

Värjäys: Pinus Mänty

[Pinaceae]

[englanti pine · saksa Kiefer · ranska pin · hollanti den]

Pinus cembroides

[englanti Mexican stone pine, Mexican nut pine, Pinyan pine]

Mm. Pohjois-Amerikan intiaanit värjäsivät puun avulla mustaa.

Pinus edulis

Mm. navajot värjäsivät puun avulla mustaa ja harmaata. Myös hopi-intiaanit käyttivät puuta värjäämiseen.

Pinus halepensis Alepponmänty

Kuorta käytetään parkitsemiseen, pihkaa hartsiteollisuudessa.

Pinus ponderosa

[englanti ponderosa pine]

Mm. Pohjois-Amerikan intiaanit värjäsivät puun avulla ruskeaa.

Pinus silvestris / sylvesteris Mänty

Räkämänty
[englanti (Scots) pine, Scotch fir]

Ainoa Suomessa luonnonvaraisena (alkuperäisenä) kasvava laji. Harmaanvihreä (neulaset), punaruskea (kävyt). Wecksellin Suomalaisia kasvinimiä -keräyslistassa nimeksi mianitaan "räkämänty" ja nimelle selityksenä: kasvaa rämeillä.

Vuonna 1918 Suomen nainen -lehdessä julkaistussa artikkelissa Säilyke- ja vastikenäyttely Helsingissä... mainitaan: Sota-aikana on myös sen päällimäinen kuori, kävyt ja neulaset käytetty värjäämiseen, kun ei väriaineita ole ollut saatavissa [...] Mikään merkittävä värin lähde mänty ei liene kuitenkaan ollut, sillä sitä ei mainita juurikaan vanhoissa värjäysohjeissa eikä kerätyssä perinnetiedossa.

Pinus teocote

Meksikolaiset kirjurit valmistivat mustaa väriä puun tuhkasta. Asteekit kutsuivat väriainetta nimillä tlilli ja tlillocutl. Sitä käytettiin värjäysaineena, musteena ja maaliaineena.

Lähteitä / lukemista
Gerarde, John The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.
Köhler's Medizinal-Pflanzen in naturgetrenen Abbildungen mit kurz erläuterndem Texte.. Verlag von Fr. Eugen Köhler, Gera-Untermhaus, 1887.
Wecksell, J. A. Suomalaisia kasvinimiä. Kerätyt kesällä 1903 Vihdin pitäjässä. Julkaisussa Luonnon ystävä 1, 1905
Säilyke- ja vastikenäyttely Helsingissä 17-23 p:nä marraskuuta 1918 (Jatk.), Suomen nainen 24, 20.12.1918
Artikkelit Coloriastossa: Kasvit / Pinus