-

Värjäys: Pisolithus Kuukunen

Pisolithus azhirus Hernekuukunen

Pisolithus tinctorius; Lycoperdon arrizons, Scleroderma arhizum, Pisolithus arenarius, Lycoperdon capsuliferum, Polysaccum olivaceum, Polysaccum pisocarpium, Endacinus tinctorius, Cauloglossum novozelandicum
[englanti dyemaker's (false) puffball, dyeball, dead man's fist, dead mans foot; horse dung fungus; dog poop mushroom, dog turd; Bohemian truffle · ranska pisolithe des sables; L'Endacinus tinctorial · ruotsi ärtröksvamp · saksa Erbsenstreuling, Gemeiner Erbsenstreuling, Böhmische Trüffel, Erbsenstein · hollanti Verfstuifzwam · kymri pelen liwio · tsekki měcháč písečný · arabia بسوليثوس تنكتوريوس · kiina 采色豆马勃 , 彩色豆馬勃 · japani コツブタケ · farsi پیسولیتوس تنکتوریوس · Sisiliassa tunnettu nimillä cacatunfuli, tiratunfuli, coatunfuli, fungia semulusa]

Pisolithus tarkoittaa sananmukaisesti hernekiveä.

Suomessa harvinaisena kasvava hernekuukunen on isokokoinen kuukunen. Sen itiöemä voi olla halkaisijaltaan jopa kymmeniä senttejä, mutta sieni kasvaa osin maan alla, joten sen kokoa ei ehkä huomaa. Sitä ei voi kutsua kovin komeaksi sieneksi - sen englanninkieliset kutsumanimet horse dung mushroom ja dog poop mushroom kuvaavat aika hyvin sen ulkonäköä.

Sienellä voi värjätä villaa syvän ruskeaksi.

Hernekuukusta on käytetty värjäykseen ainakin Italiassa ja Ranskassa viimeistään 1600-luvulla. Todennäköisesti sienellä on värjätty myös Pohjois-Amerikassa.

Historia

Hernekuukusen ensimmäisen tieteellisen kuvauksen teki vuonna 1786 italialainen sienitieteilijä Giovanni Antonio Scopoli, joka antoi sienelle nimen Lycoperdon arrizon. Sen jälkeen sienellä on ollut useita latinankielisiä nimiä, ennenkuin nykyinen Pisolithus azhirus vakiintui nimeksi 1900-luvulla.

Sisilialainen luonnontieteilijä Paolo Silvio Boccone (1633-1704) mainitsee teoksessaan Museo di piante rare della Sicilia, Malta, Corsica, Italia, Piemonte, e Germania (1697), että sisilialaisen Messinan kaupungissa naiset värjäsivät purppurahtavia värejä sienellä (Hujus coriacei corticis decocto Messanenses mulierculæ pannos lanasve subpurpurascente colore inficiunt). Sieni itse kuvattiin ppallomaiseksi: fungum hunc globosà. Tämän uskotaan kuvanneen hernekuukusta.

Dictionnaire des Sciences Naturelles -kirjassa (1809) mainitaan, että sieni kasvaa Messinan ja Palermon lähellä, jossa sitä syödään, ja että Bocconen aikana sitä käytettiin purppuran värjäämiseen: Se trouve en Sicile, près de Messine et de Palerme, où on le mange. Du temps de Boccone, on l'employit pour teindre en pourpre. Boccone viitannee italialaiseen botanistiin, Paolo Silvio Bocconeen (1633 – 1704).

Käytettiin Böömissä (ja yleensäkin Saksan alueella) antamaan keitoille ruskean väriä, minkä vuoksi se tunnetaan Saksassa myös böömiläisenä tryffelinä (Böhmische Trüffel).

Muuta

Ainoastaan kaksi sientä on saanut tieteelliseen nimeensä värikäyttöä merkitsevän tinctorius / tinctoria -päätteen. Toinen niistä on intiaanien käyttämä kääpä Echinodontium tinctorius, ja toinen hernekuukunen, jonka aiempi virallinen nimi oli Pisolithus tinctorius.

Lähteitä / lukemista

Bessette, Arleen Rainis & Alan, E. The Rainbow Beneath My Feet. A Mushroom Dyer's Field Guide. Syracuse University Press, New York 2001
Lundmark, Hjördis & Marklund, Hans Färgsvampar & svampfärgning. Motagg bokförlag, 2018.
Rice, Miriam C. Mushroom's for Color. Mad River Press Inc. 1980
Rose, David Notes from Underground Hercules versus Pisolithus. Spores Illustrated, talvi 2002 [www.minnesotamushrooms.org/news/2003-03/herc-piso.htm | 08VII04]
Rostmark, Susanne Färga ullgarn med svampar. Umeå Universitet - Resurscentrum för Kemi i Skolan [school.chem.umu.se/Experiment/P103 | 08VII04]
Sundström, Carla & Erik Sienivärjäys. Otava, Keuruu 1983
Sundström, Erik Värjäämme yrteillä, sienillä ja jäkälillä. Kustannus-Mäkelä, Karkkila 2003
Tetri, Anna-Karoliina Sienivärjäys. Kustannusosakeyhtiö Moreeni, 2013
Volk, Tom Tom Volk's Fungus of the Month for June 2003 [botit.botany.wisc.edu/toms_fungi/jun2003.html | 08VII04]
Dictionnaire des Sciences Naturelles. F. G. Levrault, Strasbourg; Le Normant, Pariisi, 1819
Flora Celtica - Fungi [rbg-web2.rbge.org.uk/celtica/fungi/fungi.htm | 080704]
Wikipedia Paolo Boccone [wikipedia.org | 30XII05]