-

Värjäys: Punica granatum Granaattiomena

[Punicaceae]

[englanti pomegranate, pomegrante, Canadian bloodroot, Cathaginian apple tree · ranska grenadier, ecorce de (grenadier) balaustier · saksa Granatbaum, Granatrinde; Granatopffel; Granatapple (Gerarde 1597) · italia Melagrano, Pomo granato (Gerarde 1597) · espanja granadas, romanas (Gerarde 1597) · ranska pommes granades (Gerarde 1597) · ruotsi granatäpple · japanizakuro · sharchop-kha thalimsey · nepali darim · dzongkha (Bhutan) sendu · intia dalim · apteekki Granati Cortex; vanha nimi malus punica, malum punicum, malum, pomum granatum (Gerarde 1597)]

Hedelmästä saadaan sävyjä vihertävänkeltaisesta vaaleanruskeisiin ja kullankeltaiseen. Väri (C20H20O13) tarttuu villaan, silkkiin, puuvillaan ja nailoniin. Rusehtavan keltaisen tarttumista kankaaseen voi parantaa käsittelemällä kangas ensin alunalla. Jälkipuretus rautasuoloilla tuottaa erilaisia sävyjä vihreästä harmaaseen.

Käytetty värjäykseen mm. Pohjois-Amerikassa. Käytetään Persiassa edelleen.

Historia

Granaattiomenaa on käytetty symbolina mm. kristillisessä taiteessa - se on liitetty kevääseen, elämän paluusen - siis ylösnousemukseen ja kuolemattomuuteen. Granaattiomenaan liittyy myös paljon mystiikkaa. 1400- ja 1500-lukujen alkemistikirjoittajat viittasivat hedelmän verenpunaisiin siemeniin ja verenomaiseen mehuun. Egyptiläisistä haudoista, jotka ajoittuvat jopa aikaan 1500 eaa, on löydetty jäänteitä granaattiomenalla värjätystä keltaisesta.

Granaattiomenaa on pidetty myös hedelmällisyyden symbolina. Granaattiomena oli suosittu aihe 1700-1800-luvulla Samarkandin matoissa.

Granaattiomenan mehu mainitaan punaisena elintarvikkeiden värjäysaineena mm. joissakin 1600-luvun ranskalaisissa keittokirjoissa.

Lähteitä / lukemista
Gerarde, John The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.