-

Värjäys: Urtica dioica Isookkonen
Urtica urens rautanokkonen

[Urticaceae]

mukkonen, nokilainen, nokkeinen, nokkoskaali, nokolvainen, notkonen, nukulainen, nukuljainen,nupulainen, nupulkainen, polttarainen, polttiainen, vehreä kaali, vihalainen, vihantakaali,viherkaali, viholainen, vihulainen, tsiila, siila, ämmänkieli
[englanti nettles, Indian spinach, stinging nettle, greater nettle · gaeli sradag, neantog · ruotsi brännässla · saksa Große Brennessel, Brennessel, Bitzele, Brenndistel, Brennende Liebe, Donnernessel, Dunnernettel, Esselkraut, Futternessel, Große Nessel, Haarnessel, Hanfnessel, Italienischer Hanf, Männerlieb, Nessel, Prickelblume, Sangnessel, Saunessel, Scharfnessel, Schiefe Nessel, Seichnessel, Senznettel, Tausendnessel · ranska Grande ortie, Ortie, Ortie commune, Ortie dioique · itapalo, itapallo]

Nokkosen latinankielinen Urtica-nimi tulee sanasta uro, joka tarkoittaa polttavaa.

Maailmassa kasvaa noin 30–45 nokkoslajiketta ja nokkonen kasvaa melkein kaikissa maailman kolkissa. Suomessa kasvaa kaksi nokkosta: isonokkonen eli Urtica dioica sekä rautanokkonen Urtica urens. Isonokkonen kasvaa hyvin yleisesti koko maassa, mutta rautanokkonen on harvinaistunut 1900-luvun loppupuolella.

Nokkosen klorofyllipitoisuus on suuri. Tuoreesta nokkosesta saadaan keltavihreää, rautapuretuksella villa värjääntyy harmaanvihreäksi. Kuivatusta nokkosesta saa harmaankeltaista. Muutamissa vanhoissa ohjeissa nokkonen neuvotaan keräämään ennenkuin se tekee nuppuja. Värjääminen kotimaisilla kasviaineilla -artikkelissa (Emäntälehti 10, 1908) mainitaan, että nokkosta voi käyttää mustaksi värjättävän purettamiseen.

Lönnrot mainitsee kasvin teoksessaan Flora Fennica (1860). Mainitaan myös yleisenä suomalaisena värjäskasvina Alina Hellénin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla (1905).

Historia

Nokkosta on käytetty kuitukasvina jo 2500 eaa - vaikka ensimmäinen kirjallinen maininta nokkosesta kuitukasvina ajoittuukin vasta 1200-luvulle. Suomesta nokkoskangasta on löydetty Länsi-Suomen rautakautisista haudoista. Kuitukasvina nokkonen on ollut tärkeä: siitä saatiin arvostettua, hienoa ja pehmeää kangasta. Pohjoisten germaaniheimojen uskotaan käyttäneen nokkosta ompelemiseen. Kasvi oli hyödyksi myös muilla tavoin: siitä valmistettiin ruokaa, sillä on poistettu kirouksia ja sairasvuoteen alle pantuna se on nopeuttanut paranemista. Mm. Puolassa, jossa nokkosvaatteet otettiin laajemmalti käyttöön 1100-luvulla, niiden uskottiin karkottavan pahoja henkiä. Nokkonen on myös ollut lemmenjuomien ainesosa ja sillä ollaan yritetty parantaa hiustenlähtöä.

Nokkonen on ollut yleinen villan värjäämisessä mm. Venäjällä. Venäjällä käytettiin paljon langan värjäämiseen juurista saatua keltaista. Venäläiset maanviljelijät värjäsivät nokkosella munia keltaiseksi kiirastorstaina.

Toisen maailmansodan aikaan Englannissa nokkosen vihreällä värjättiin maastoasuja.

Väriä on käytetty verrattain yleisesti koko Euroopassa ja mm. Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Luultavasti inkatkin tunsivat sen käytön värjäysaineena.

Ohjeita

Alina Hellénin oppaassa Neuvoja kotiwärjäykseen kaswiaineilla (1905) neuvotaan: Sisältää tuoreena wihreänkeltaista, kuiwattuna kaunista harmaankeltaista wäriä; woidaan myöskin käyttää mustaksi wärjättäwän purettamiseen. Kerätään ennenkuin se tekee nuppuja. Vuoden 1919 täydennetyssä painoksessa lisäksi: Keitettynä padassa tulee väri paljon tummemmaksi, jos siinä keitetään lankoja, jotka ovat puretetut kromipohjaisella kalilla. Kirjasessa neuvotaan valmistamaan nokkosesta harmaankeltaista alunan kanssa ja alunan ja sinilastun avulla sinisenharmaanmustaa.

---

Nokkonen on ollut yleinen hyötykasvi, jota on käytetty niin lääkkeeksi kuin ravinnoksikin. Nokkosella on hoidettu mm. reumaa ja allergioita.


Lähteitä / lukemista

Gerarde, John The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.
Hellen, Alina Neuvoja kotivärjäykseen kasviaineilla (Suomen käsityön ystävien toimesta). Neljäs lisätty painos, KVS:n käsiteollisuuskirjasto N.o 13, Raittiuskansan kirjapaino, Helsinki 1919
Knab, Sophie Hodorowicz Polish Herbs, Flowers & Folk Medicine. Hippocrene Books, New yYork 1995
Färgning med växt-ämnen. Wasa-Posten 80, 11.7.1922
Något om växtfärgning. Västra Finland 77, 16.8.1917
Värjääminen kotimaisilla kasviaineilla. Emäntälehti 10, 1908
Artikkelit Coloriastossa: Kasvit / Urtica