[Scrophulariaceae]
[englanti mullein, adam's flannel, beggar's blanket, common mullein, clot, our lady's flannel, flannel plant, great mullein, jupiter's staff, velvet dock, velvet plant, aaron's rod, mullein dock, mullein leaf, woolly mullein, blanket leaf, candlewick plant, feltwort, torches, hag's tapers, graveyard dust, witches' candle, white mullein, fluffweed, mummy dust · gaeli (Skotlanti) lus mor · tanska filtet kongelys, filtbladet kongelys · ranska bovillon blanc, molane, bonhomme · saksa Kleinbltige Königskerze, Kleinbltiger Königskerze, kKeinbltiges Wollkraut, Wollblume · ruotsi kungsljus · norja filtkongslys · puola dziewanna drobnokwiatowa · molene]
hammasruoho, hepohiera, härkäheinä, hökäheinä, kissankynttilä, kynttiläheinä, köhkäheinä, köhäheinä, köhäruoho, köyhäntupakki, löylylehti, madontupakka, metsän-ämmänkenkä, metsätupakka, peitsiruoho, röhköruoho, sikaruoho, ukontupakka, valkenlehti, yhdeksänväkinen, yskäheinä
Yleinen kasvi Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa - sillä on useita nimiä. Kaksivuotinen vaaleanharmaan nukan peittämä kasvi. Vaaleankeltaiset kukat tiheässä kukinnossa. Saattaa kasvaa puolitoistametriseksi. Kasvaa Suomessa kivikkoisilla ja kuivilla seuduilla keski- ja eteläosissa maata.
Sisältää ksantofylli- ja flavonoidityyppisiä väriaineita (hesperidiini ja verbaskosidi).
Kukista saadaan kiehuvaan veteen liukenevaa keltaista väriainetta, erilaisilla puretteilla permanenttia vihreää ja emäksillä ruskeaa.
Rooman valtakunnassa tulikukan kukkia keitettiin lipeässä ja saadulla keitoksella naiset värjäsivätä hiuksensa kullankeltaisiksi. Tulikukkien myös uskottiin vahvistavan ja kasvattavan hiuksia. Kasvia käytetään edelleen kosmetiikassa ja joidenkin likööreiden makuaineena.
The flowers of blacke Mullein are put into lie, which causeth the haire of the head to waxe yellowe, if it be washed and combed therewith.
[John Gerarde: The Herball or Generall Historie of Plantes. John Norton, Lontoo 1597.]
Kukan lehtiä ja kukintoja on käytetty lääkekäyttöön jo antiikin aikana.
Sekä Euroopassa että Aasiassa on uskottu kasvin pahaa karkoittavaan voimaan. Ukontulihatun avulla myös Odysseus suojautui Kirkeä vastaan.
Pohjois-Amerikkaan ukontulikukka on viety noin 1700-luvun puolessa välissä.
Kukista ja lehdistä valmistettuja lääkkeitä on käytetty mm. haavoihin ja niillä on helpotettu astmaattisia oireita; kasvin öljyä on käytetty kipulääkkeenä sekä antiseptisenä aineena. Kasvin lehtiä on pidetty kengissä vilustumisen välttämiseksi.
Kasvin kuivia varsia on upotettu vahaan ja käytetty niin kynttilöinä.